Astrologisia kirjoituksia 1995-2022 (järjestys on sattumanvarainen, käytä etsi -toimintoa hakusanalla). Jos haet jotain aihetta, eikä löydy, voit etsiä vielä sivukartasta

 

KUN ASTROLOGIEN ELÄINRATA ON VÄÄRÄ JA MUUTA ÄNKKÄÄMISTÄ

 

Ophicius – Käärmeenkantaja, on Skorpionin ja Jousimiehen välissä oleva himmeä tähdistö, joka kuului antiikin tähtitieteilijä Ptolemaioksen tähtiluettelossa mainittujen 48 tähdistön joukkoon. Sen eteläinen osa, Käärmeenkantajan jalat, osuvat hieman samalle vyöhykkeelle eli ekliptikalle, jolla Aurinko ja planeetat liikkuvat kiertoradoillaan. Osuma on tulkinnanvarainen jo silmämääräisesti tilannetta katsoen.

Ophiciukseen kuuluvat mm. alla mainitut kiintotähdet ja pallomaiset tähtijoukot. Yleensä ottaen Ophiciuksen tähdet ovat huomattavasti pohjoisempana kuin ekliptikaa lähellä olevat Skorpioniin tai Jousimieheen kuuluvat tähdet. Kun planeetat ohittavat trooppisen eläinradan Jousimiestä, ne koskettavat Käärmeenkantajan tähdistöä. Alla on joidenkin Käärmeenkantajan tähtien asema RA:na/deklinaationa ja heijastettuna trooppiselle eläinradalle (pituusaste/latitudi). Vertailun vuoksi siinä ensimmäisenä myös M62, joka kuuluu Skorpionin tähdistöön. Latitudi osoittaa sijaintia Auringon ja planeettojen normaalissa keskivyöhykkeessä, Auringon latitudi on 0, muiden planeettojen kohdalla se vaihtelee keskiarvon molemmin puolin noin 8 astetta + 8 astetta pohjoiseen (N tai +) tai etelään (S tai ) – 8 astetta. Näin koko eläinradan vyöhyke on noin 16 asteen laajuinen. Kuun poikkeama keskiarvosta vaihtelee –5 - +5, mutta suurimman poikkeaman tekee Pluto, jonka latitudi on v,1900 oli - 10º vuonna ja 1970-luvulla pitkään noin +17º –siis varsin kaukana ekliptikan keskuksesta.

Mutta tietysti, loppujen lopuksi puhe Käärmeenkantajasta, "13. horoskooppimerkistä" ongelma ei ole astronominen vaan käsitteellinen. Astrologia ei käytä tähdistöjä mittamaan planeettojen asemaa vaan merkkejä. Nämä kaksi menevät tietämättömän päässä aina sekaisin. Astrologinen eläinrata alkaa ina kevtäpäivän tasauksessa ja se jakautuu 12. tasasuureen osaan, merkkiin. Mitä tähdistöjä näiden merkkien takana on, on astrologia kannalta yhdentekevää. Merkit mittaavat tasasuurina osina Auringon kulkua kevätpäivän tasauksesta seuraavaan ja silloin ympyrä (360 astetta) jakautuu 12. osaan, jossa kussakin on 30 astetta. Ne ovat astrologisia merkkejä. Urbaani legenda 13.horoskooppimerkistä on kietänyt useaan eri otteeseen ympäri maailman lehdistössä. Se perustuu 1) huonoon astronomia/astrologian historian tuntemukseen. 2) Kyvyttömyyteen käyttää oikeita käsitteitä ja erottaa niiden sisältö toisistaan (tähdistö, konstellaatio ja eläinradan merkki) 3) Haluun hyökätä astrologiaa vastaan. Viitseliäs lukija löytää varsin perusteellisen katsauksen asiaan täältä. Mutta kuinkahan moni Käärmeenkantaja-huutelija lukee Deborah Houldingin artikkelin? Käsitykseni suomalaisten lukutaidoista ei ole parantunut vuosien varrella. Ja hieman lisää yleensä astrologiasta levitetyistä vääristä käsityksistä dos. Kyösti Tarvaisen käsialalla täältä.

Käärmeenkantajan tähdet ulottuvat leveyasteillaan ekliptikalla +8 aina - 24 astetta. Käärmeenkantajan tähdistön rajojen tuntikulma RA:na ulottuu n.245-267. Ks. tarkemmin sijainteja:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_K%C3%A4%C3%A4rmeenkantajan_t%C3%A4hdist%C3%B6n_t%C3%A4hdist%C3%A4

M62 (NGC 6266)

Right Ascension 17h 01m 37s

Dekl: -30: 07: 21

Tähtikuvio: Scorpius

Vastaa 17.18 Jousimiestä/latitudi -7.19

M14

Right Ascension 16h 57m

Tähtikuvio: Scorpius

Dekl: -04 : 06 Etäisyys: 14.3 (kly)

Visual Brightness 6.6 (mag)

Apparent Dimension 20.0 (arc min)

Vastaa 12.23 Jousimiestä/latitudi+18.26

M12 (NGC 6218)

Tähtikuvio: Ophiuchus

RIGHT ASCENSION 16h 47m 32s

Dekl: -01 57 37

Vastaa10.56 Jousimiestä/latitudi +20.17

M10

Tähtikuvio: Ophiuchus

Right ascension 17h 37m 03s

Dekl: -03 14 45

24.03 Jousimiestä/ latitudi +20.05

M19

Tähtikuvio Ophiuchus

Right ascension 17h 02m 38s

Dekl: -26° 16′ 05

Etäisyys: 28.0 kly (8.6 kpc)

Apparent magnitude (V) +7.47

Apparent dimensions (V) 17′.0

Vastaa 17.13 Jousimiestä/latitudi-03.25

M9

Right Ascension 17h 19m = Dekl: -18 : 31

Etäisyys: 25.8 (kly)

Visual Brightness 7.7 (mag)

Apparent Dimension 12.0

Vastaa 20.15 Jousimiestä/latitudi +04.35

Messier 107

Kohteen tyyppi: Class X Globular Cluster

Tähtikuvio: Ophiuchus

Right Ascension: 16h 32m Dekl: -13 : 03

Etäisyys: 20.9 (kly)

Visual Brightness: 7.9 (mag)

Apparent Dimension: 13.0 (arc min)

Vastaa 8:20Jousimiestä/Latitudi +08.45

Sabik

Kohteen tyyppi: Kiintotähti

Tähtikuvio: Ophiuchus

Right ascension: 17h 10m Latitude: +07.11'

Dekl: -15.36'

Spectral class: A2 Magnitude: 2.6

Right ascension 17h 34m 56.1s

Vastaa 17:58 Jousimiestä/latitudi +07.11

Ras Alhague

Kohteen tyyppi: Kiintotähti

Tähtikuvio: Ophiuchus

Right ascension 17h 34m 56s

Dekl: +12° 33′ 36″

Apparent magnitude (V) 2.08

Vastaa 22:28 Jousimiestä/latitudi +35.50

Käärmeenkantajan tähdistö ulottuu siis trooppisella eläinradalla noin 8 asteesta Jousimiestä aina 25 asteeseen. Aurinko olisi Käärmeenkantajassa 1.12-17.12. välisenä aikana.

Katso oheista kuvaa astronomisesta ohjelmasta. Siinä punaisella on rajattuKäärmeenkantajan tähdistön rajat. Sen oikealla puolella Skorpionin jäntevä pyrstö ja vasemmalla alhaalla Jousimies ja Käärmeenhäntä. Rajojen sisälle osuvat ekliptikan latitudit alkaen -7. (ks. vasemmalla asteikkoa). Ylittäessään trooppisen Jousimiehen merkin asteita 8-25, planeetta kulkee Käärmeenkantajan tähdistön eteläosien halki. Kirjoitushetkellä Käärmeenkantajaa koskettaa mm. kentauri Ixion.

Mutta mitä hyödyttää kaikki tämäkään jos ei tajua erilaisten viitekehysten lähtökohtien eroja? Astrologia tulkitsee mm. eläinradan merkkejä laadullisina ominaisuuksina ja nämä ominaisuudet nousevat merkkien myyttis-symboliselta pohjalta. Ne eivät ole kenenkään yksilön luomia käsityksiä. Länsimaisessa kulttuurissa vihamielisyys kaikkea myyttistä, symbolista ja esitieteellistä kohtaan alkoi Valistuksen aikana ja se jatkuu johtavana ja tuhoavana eetoksena tänäänkin. Kyllä löytyy mythbusterseja TV:n kanavilta ja mediasta! Järkikulta elää järkikulttiaan, mutta jossain vaiheessa on pakko huomata että järjen selitysvoima ei kata kuin pientä osaa kaikesta. Mikään perinteinen ei voi olla "totta" ja totuudella tietysti tarkoitetaan karkeita korrespondenssiteorian mukaisia "tässä-havainto-se-vastaa-yksi-yhteen-todellisuutta" -totuuksia.

Nykyisessä ilmapiirissä on ilmeisen vaikea ymmärtää että astrologit eivät käytä vahingossa tai vielä pahempaa, tietämättömyyttään "väärää eläinrataa", eli 12 merkin traditionaalista ja trooppista eläinrataa, vaan tietoisesti valitsevat sen koska se vastaa parhaiten kokemuksen (koko astrologisen historian, yhteisön ja yksilöiden kokemusten) vaatimuksiin. Ne, jotka eivät halua mennä mukaan mihinkään tämänkaltaisiin kokemuksiin, ovat vapaita katsomaan asioita ulkoapäin ja kuivumaan objektiivisuusvaatimuksensa merkityksettömään autiomaahan. Vuosikymmenet ja sadat menevät eikä suurta parannusta tapahdu rinnakkaisten näkökulmien hyväksymisessä osana totuutta. Yhä trooppinen eläinrata on "väärä" eikä ihmisiä saa tajuamaan että astrologia erotti omaksi työympäristökseen 12 merkin eläinradan kun taas astronomia rajasi itselleen 88 tähtikonstellaation muodostaman taivaallisen tilkkutäkin, josta 13 osuu lähelle auringon vuotuista kiertorataa.

"Astrologiset tähdistöt" on nimitys, jota ei pitäisi käyttää, mutta kaikkea tulee esiin. Auringon vuotuisen radan ohittamat perinteiset merkit eivät ole pelkästään matemaattisesti määriteltyjä osia avaruudesta vaan ne ovat kollektiivisen ja historiallisesti pitkän esityön tuloksena syntyneitä myyttis-symbolisia merkkejä, jotka kollektiivinen mieli on jakanut tasan 12 osaan – ja silläkin on omat astronomiset, harmoniset ja matemaattiset syynsä. Syyt ovat esimerkiksi luvun 12 monipuolisuudessa, se on komposiittiluku sisällyttäen itseensä monia lukuja ja lukujen yhdistelmiä. Lisäksi sillä on lukuisia yhtymäkohtia juutalais-kristilliseen kulttuuriin – länsimaisen kulttuurin toiseen juureen – toisen ollessa kreikkalais-hellenistinen. Kannattaa tutustua Robert Powellin artikkeliin siitä miten 12 klassista merkkiä syntyi Babyloniassa ja muokkaantui varhaisina helleenisen kulttuurisen aikana kahdeksitoista eläinradan merkiksi. http://www.astrologer.com/aanet/pub/transit/jan2005/babylonian.htm

Jokainen, joka esittää väitteen että Käärmeenkantaja on jotain, joka tekee astrologian vääräksi, on suhteellisen suhteellisuudentajuton. Samaan asiaan päästään puhumalla sideerisestä ja trooppisesta eläinradasta. Nettisivuilla se näkyy alkukantaisina huudahduksina: " Astrologian merkit ovat pielessä" tai " Astrologian merkit heittävät kokonaisella merkillä". Tätä asiaa vahvistavat astronomit, jotka haluavat tietysti työntää oman näkökulmansa voitokkaana esiin. Sitä vahvistavat ne harvat sideerisen astrologian harrastajat, jotka eivät ole saaneet näkemystään astrologian sisällä suosituksi ja käyvät ikuista marginaalista taisteluaan trooppista eläinrataa vastaa lainaten argumentteja ja arvovaltaa tieteestä, mutta joka siihen ryhtyy astrologiassa, menettää todennnäköisesti merkkittävyytensä astrologina. Monet luulevat että voi palvella kahta isäntää kevyesti, mutta käytäntö osoittaa aivan muuta. Se asia, josta ei osata puhua on totuuskäsitteiden yksitasoisuus, jota muutaman vuosisadan mittainen "tieteellinen maailmankuva" ruokkii ja vahvistaa koulutusputkien kautta länsimaista ihmistä. Voisi olla hyväksi edes nähdä millaisia totuusmittareita on käytössä ja lyhyt muistutus luettelona löytyy opiskelijalle vaikkapa täältä: http://www.peda.net/en/portal/leppavirta/lukio/fi/3/2/2

Korrespondenssiteoria, ehkä kaikkein simppelein ja yksitasoisin teoria siitä milloin joku asia on totta, on vallannut tieteen ja samalla tavallisten ihmisten mielet. Tässä yhteydessä se merkitsee että kun Astronomical Union vuonna 1921 päätti että Käärmeenkantajan merkki tiettyine muodollisine perusteineen ulottuu hieman ekliptikalle, se "hajottaa" vanhan 12 merkin eläinradan. Vanha eläinrata on "väärä" ja uusi astronomisen sisäpiirin luoma on "oikea". Mutta ongelmia seuraa siitä mitä ymmärretään milläkin käsitteellä. Vielä selvemmin tämä näkyy väitteessä: "astrologit eivät seuraa oikeaa eläinrataa, joka on yhden merkin jäljessä". Tällaiset ovat aina propagandistisia, tietämättömyyden luomia sutaisuja. Astrologit ja astronomit olivat ennen lähestulkoon sama asia. Astrologit /astronomit tiesivät hyvin kevätpäivän tasauksen siirtymästä eli prekessiosta ensimmäisten joukossa. Mutta kun astrologian enemmistö kerääntyneen kokemuksen valossa valitsi trooppisen eläinradan eikä sideeristä eläinrataa, se teki yhden totuusvalinnan ja vähemmistölle jäi sideerinen eläinrata, joka noudattaa prekession tuomaa muutosta. Nettisivustot ja keskustelupalstat osoittavat synkkää tiedon ja ymmärryksen puutetta. Monikaan ei näytä ymmärtävän tuon taivaallista taivaallisista ilmiöistä. Ja jos ymmärtääkin, ei osaa tehdä eroa sille että on olemassa tosiasioita (joitakin, joista useimmat ovat kiisteltyjä ja aikanaan korvautuvat seuraavilla tosiasioilla) ja on tosiasioiden tulkintaa eli merkitysten etsintää, jossa kaikki asiat tulevat tulkituksi tavalla tai toisella, - ne eivät ole sinänsä mitään. Ja tulkinnan tekee aina ihminen ja ihmisessä on mieli ja mieli on rakentunut, ehdollistunut enemmän tai vähemmän historiastaan, ympäristön ja kulttuurinsa taustatekijöistä, rajaehdoista, kielestä jne. Kaikkein tyrmäävintä viime aikoina on tuon korrespondenssiteorian latistuminen mekaaniseksi tosiasioiden keräilyksi ja näiden hitusten kautta rakennetuksi maailmankuvaksi, joka ei tietenkään ole kuva maailmasta vaan sen pintarakenteen ulkokohtaista, "objektiivista" kuvailua. Kannattaa lukea esim. Mitä Ken Wilberillä on sanottavaa tiedon nelijaosta (selaa juttusarjaa hieman eteenpäin.)

Miksi 13.merkki nousi ylipäätään puheenaiheeksi 2000-luvulla? Tähtitieteellisestä luokittelusta sovittiin jo v. 1929 kun astronominen liitto (IAU) määritteli 88 tähdistön rajat ja otti Käärmeenkantajan mukaan niihin tähdistöihin, joiden kautta Auringon vuotuinen rata kulkee. Kesti melkein 100 vuotta kun tämä "uutinen" löi itsensä otsikoihi tyyliin: "Astrologiset merkit ovat vääriä!" ym. roskaa. Kyvyttömyys erottaa eläinradan merkit astronomien määrittelemistä tähdistöistä tai konstellaatioista jatkuu ja jatkui ja jatkuu...Media elää päiväkohtaisista uutisista, uutuuksista - tai ainakin asioista, joille annetaan uusi nimi. Muu ei sille ole olemassa. Media ei ole auttanut koskaan ihmisen ikuisuusaiheiden ymmärtämisessä ei selventämisessä - päinvastoin, paljon sumutusta, yksipuolista informaatiota ja väärää tietoa on levitetty ihmismieliin. Käärmeenkantajan tarina on yksi esimerkki siitä. Ks. jatkoa seuraavassa.

Mikä on mun horoskooppimerkki?

Monien asioiden totuusarvo riippuu siitä, mistä katsotaan. Tieteessäkin on suhteellisuusteoreettisia ongelmia. "Horoskooppimerkki" riippuu siitä, mitä horoskooppimerkillä tarkoitetaan. Horokooppimerkki tarkoittaa tavallisesti eläinradan tiettyä merkkiä, jossa Aurinko on sijainnut syntymän aikaan. Horoskooppimerkin määrittelyyn tarvitaan yleensä vain päivämäärä; 17.9. on aina trooppisella eläinradalla Neitsyt. Mutta koska on puhetta kahdesta erilaisesta eläinradasta, on heti syytä selventää kahtiajakoa. Ongelma voidaan tiivistää: ei ole olemassa yhtä "oikeaa" eläinrataa. Riippuu mistä katsoo. Jos katsot edessäsi olevaa ihmistä, hänen kokemuksena mukainen oikea kätensä on sinusta katsoen hänen vasempansa ja päinvastoin. Trooppinen eläinrata on vuodenaikoihin sidottu eläinrata, jonka mukaan eläinradan aloituspiste on 0 astetta Oinaassa eli kevätpäiväntasauspisteessä, jossa ekliptika ja taivaanekvaattori leikkaavat ja jolloin päivä ja yö ovat yhtä pitkät. Tai paremminkin sanoen, trooppinen eläinrata pohjautuu tasauspisteisiin, kevätpäivän tasaukseen (keskimäärin 21.3.) ja syyspäivän tasaukseen (keskimäärin 23.9.) sekä kesä- ja talvipäivän seisauksiin (keskimäärin 21.6. ja 22.12).

Trooppinen eläinrata on poikkeaa sideerisestä (tähtikonstellaatioihin liittyvästä) eläinradasta siinä, että se pohjautuu auringon ja maan väliseen suhteeseen, josta suhteesta vuodenajat syntyvät ja vuodenajat taas ovat elämän vaihtuvan laadullisuuden pohjana astrologiassa. Trooppinen eläinrata syntyi jo antiikin ajalla kun siirryttiin tarkastelemaan ja luokittelemaan merkkejä tähtikonstellaatioiden sijaan, mutta useimmat asiaa tutkineet ovat sitä mieltä, että nämä kaksi eläinradan määritelmää elivät rinnakkain melko pitkään johtuen osittain prekessiohavaintojen epämääräisyydestä ja kiistanalaisuudesta ja siitä, että molempien eläinratojen alkupiste oli sama vielä noin +200. Myöhemmin vähitellen ero kasvoi prekession myötä ja kahden eläinradan välinen periaatteellinen erilaisuus kävi selväksi. Mutta niitä käytettiin rinnakkain ilmeisen pitkään. Kreikkalainen Hipparkos käytti mahdollisesti ensimmäisenä trooppista eläinrataa, jossa tasauspisteet osuivat 0 astetta Oinaaseen (kevätpäivän tasaus) ja 0 astetta Vaakaan (syyspäivän tasaus) ja seisauspisteet vastaavasti 0 astetta Rapua (kesäpäivän seisaus) ja 0 astetta Kaurista (talvipäivän seisaus). Tämän käyttöönotto tapahtui todennäköisesti vähitellen, ei heti Hipparkoksen elinaikana n .150 e.a.a.

Vallalla oleva käsitys (luonnon-)tieteilijöiden keskuudessa, että astrologinen eläinrata (trooppinen) on "väärä", on hupaisa, sillä molemmat eläinradat (trooppinen/sideerinen) heijastavat erilaisia tapoja tarkastella taivaan ilmiöitä. Trooppinen eläinrata on todellinen eläinrata, Auringon saapuminen 0 astetta Oinasta (kevätpäivän tasaus) on todellinen taivaan tapahtuma. Auringon liike eläinradalla vastaa vuodenaikojen vaihtelua. Ovatko vuodenajan vaihtelut näennäisiä ilmiöitä ilman tieteellistä pohjaa? C.G.Jung totesi aikanaan että "kevät ei menetä voimastaan mitään vaikka Aurinko ei tähtitieteellisessä mielessä olekaan Oinaassa vaan Kaloissa". Kevät on kevät ja se näkyy ulkona luonnossa ja luonnon uudelleensyntymä, keväällinen purkaus vastaa Oinaan merkkiä. Astrologiasta katsoen, tähtitieteilijöiden keskenään tekemä sopimus siitä, että eläinrataan kuuluu 13 tähdistöä (Käärmeenkantaja + 12 traditionaalista) ja tähdistöjen rajojen määrittely niin, että Neitsyen tähdistö on laaja, noin 45 astetta kun taas Ravun tähdistö on pieni, 20 asteen suuruinen viipale taivasta, on mielivaltainen. Tähtitieteen konstellaatiot huomioiden Aurinko viipyy Skopionissa vain 7 vrk, Käärmeenkantajassa 20 vrk Jousimiehessä 47 vrk. Astronominen konstellaatioiden jaottelu vastaa tiettyyn formalistiseen luetteloinnin tarpeeseen, mutta se ei sano mitään ihmisen mielen merkitystä janoavaan olemuspuoleen. Vuonna 1929, Kansainvälinen Astronomien Unioni (the International Astronomical Union (IAU) päätti rajata tähdistöt ja nimesi kaikkiaan 88 tähdistöä, joista 13 on eläinradalla vaikuttavaa tähdistöä, loput eläinratavyöhykkeen ulkopuolisia. Luonnontieteilijöiden tapa pakottaa eri aloilla yhtenäisiä keinotekoisia käsitteitä kuvaamaan jotain ilmiöitä, on tunnettu ja rankasti kritisoitu. Tässä on yksi esimerkki. Sekavat käsitykset ovat levinneet lehdistössä siitä , mikä on tähdistö, mikä konstellaatio, mikä on eläinradan merkki ja mihin viitekehyksiin nämä nimitykset perustuvat, on luonut otollisen sopan, joka osoittaa miten rankkaa nykyihmisen lukutaidottomuus on - siinä ei auta myöskään hankittu yleissivistys, joka usein on yliopiston käyneilläkin heikko.

Ehkä kaikkein onnettomin astrologiaa vastaan suunnattu väite on se, että astrologia käyttää maakeskeistä maailmankuvaa. Ja eiköhän vielä arvella syyksi sitä että astrologia ei ole kuullut Kopernikuksesta mitään. Viittaan edellä mainittuun astrologian ja astronomian yhteiseen historiaan.

On olemassa erilaisia konteksteja, viitekehyksiä, joista samaa asiaa voidaan tarkastella ja tulkinnat riippuvat niistä - ei mistään absoluuttisesta rajojen määrittelystä tai kriteeristä. Tämän idean merkittävyyden jokaisen ihmisen kokemus voi vahvistaa. Maan ihmiselle Maa on (ainakin toistaiseksi) tärkein taivaankappale, meidän elämämme on sitoutunut maahan ja meidän näkökulmamme maailmankaikkeuteen sisältää sisäänrakennetun (biologisen, psyykkisen) maisen kokemuksen, johon kuuluu oleellisena osana Maan ja Auringon välisen suhteen vaihtelu (vuodenajat ja sisäisesti vastaavat temperamenttityypit) sekä oma, muuttuva vinkkeli koko aurinkokuntaan.

Maan ulkopuolista, objektiivista, näkökulmaakin tarvitaan, mutta juuri nyt tuntuu siltä että maan sisäpuolista, ekologista ja spirituaalista näkökulmaa tarvitaan huolehtimaan siitä että ihmiskunnalla olisi jatkuvuutta ja sillä olisi vielä aikaa toteuttaa näkökulmaa, jolla joskus on ehkä merkitystä kun tähtäillään ulos maapallolta avaruuteen. Enemmistö astrologeista valitsee siis perustellusti ihmisen elämän kotiplaneetaksi maan ja syntymän tiineestä äidistä – ei neitseestä, ja valitsee vielä trooppisen eläinradan viitekehyksekseen ja käyttää sitä vaikka sideerinen vaihtoehto saadaan astrologisista ohjelmista yhtä helposti. Ja yhtä helposti voimme laskea horoskooppimme aurinkokeskeisiksi, heliosentrisiksi. Ongelmana vain on että heliosentrisistä kartoista ei vieläkään kukaan ole juuri irrotellut mitään mielekästä sanottavaa. Ja siksi 95% astrologeista ja harrastajista valitsee trooppisen eläinradan ja geosentriset planeetta-asemat, koska niiden vastaavuus on kokemuksellisesti ylivoimaisesti parempi kuin sideerisen eläinradan tai heliosentrisen kartan. Ja kokemuksella, omalla itsekohtaisella kokemuksella ja koko astrologisen yhteisön kokemuksella on aina ollut merkittävä rooli astrologiassa. Omilla kokemuksilla on yleensä elämässä merkitystä, ja jos ei ole, silloin asiat ovat hullusti. Ja luulen että asiat ovat melko hullusti.

Tähtitiede taas tarkastelee tähtikonstellaatioita ikään kuin niillä olisi oma, maasta ja maan ja ihmisen näkökulmasta riippumaton olemassaolonsa. Mutta ihminen on olemassa vain tulkiten maailmaansa, ei vastaanottaen passiivisesti ulkoisten objektien ja luonnon antamia havaintoja itsestään.

Tehkää ajatuskokeita huviksenne: aloittakaa näennäisesti isokokoisten objektiivisten tosiasioiden kelauksesta. Maapallo on ollut 4,5 miljardia vuotta olemassa – ok, mitä sitten, miten se vaikuttaa mun olemassaoloon, mun arvoihin, ajatuksiin, päämääriin? Sinun geeniperimäsi kartoitus osoittaa että esi-isäsi tulivat pääosin Ranskasta ja Pyreneiltä - ok, mitä sitten, miten se vaikuttaa mun olemassaoloon, mun arvoihin, ajatuksiin, päämääriin? Ihminen on kehittynyt luonnonvalinnan kautta apinoista – mitä sitten, miten se vaikuttaa mun olemassaoloon, mun arvoihin, ajatuksiin, päämääriin? Radiohiili puolittuu kerran 5700:ssa vuodessa – mitä sitten, miten se vaikuttaa mun olemassaoloon, mun arvoihin, ajatuksiin, päämääriin? Millard Fillmore oli USA:n 13. presidentti – mitä sitten, miten se vaikuttaa mun olemassaoloon, mun arvoihin, ajatuksiin, päämääriin? Maailma on täynnä turhaa tiedon luettelointia ja muistia rasittavia trivialiteetteja. Jos ihminen tekisi niiden oppimisen sijaan jotain, joka veisi omaa elämää eteenpäin, kehittäisi jotain muuta kuin pelkkää tiedon omaksumis- ja muistamiskykyä, harjoittaisi vaikka moraalisia aistejaan, yhteistuntojaan toisten ihmisten ja maailman kanssa, psyykkisiä herkkyyksiään, tunne-elämäänsä tai yrittäisi määritellä itsensä entistä paremmin, se olisi tuntuva, konkreettinen edistysaskel sisältäpäin ulospäin eikä vain ulkoaopittujen faktojen sisäistämistä, ja se vaikuttaisi ihmisen ja maailman kehitykseen. Astrologian tarkoitus on saada ihmistä kelaamaan jotain, joka on lähempänä itseä,oikeastaan minä-kokemuksen ytimessä. Vanhat gurut kehottavat: Be here Now. Ja minä-kokemus on kaikilla vaikka jotkut pessimistit sanovat että sitäkin tuotetaan nykyisin liukuhihnalta ja istutetaan viattomien ihmisten vastustuskyvyttömiin sisuksiin. Tässä istukka-minuudessa on default-arvot koko ajan päällä.

BENAZIR BHUTTO

Toisten mielestä Benazir Bhutto kerjäsi kuolemaansa yrittäen palata viime vuonna kotimaahansa, jonka tilanteen tiesi. Lähes diktaattoriksi kivunnut Pervez Musharraf ei pitänyt kilpailijasta eikä Al Quaida, joka tuomitsi Bhutton tyystin amerikkalaismieliseksi. Ja onhan hän saaanut koulutuksensa Harvardissa ja on asunut kauan lännessä. Benazir Bhutto olisi ollut USA:lle mieleen. On helppo tuomita asiat katsellen vain yhdestä ja samasta ikkunasta ja nähdä Pakistanissa aina vain jotain pahaa: sieltä tulee diktaattoreita, huumeita, siellä on Al Quaida ja onhan se itsensä Belsebuupin valtakunta? Onhan se jos länsimaiset poliittiset, taloudelliset, uskonnolliset kortit ovat aina kädessä. Mutta sielläkin on enemmistö ihan tuiki tavallisia ihmisiä, jotka haluavat elää omaa elämäänsä, rukoilla Allahia, katsella intialaisia saippuasarjoja ja saada kouraan lisää rahaa. Ja jos Pakistan ja koko maailma muuttuu länsimaiseksi viimeistä piirtoa myöten, sekö on todella parempi vaihtoehto?

Aina voi ajatella yksittäisten tragedioiden takapuolta: Benazir Bhutton isä, Sulfikar Ali Bhutto itse teloitutti poliittisia vastustajiaan omana aikanaan ja joutui hirtetyksi. Lisäksi hänestä kiersi ilkeitä juttuja koskien hänen seksuaalisia perversioitaan. (Ja nyt Pakistanin pressan nimi on edelleen Pervez - ja kevyt osasto olikin tässä...).

Benazir Bhutton syntymäaika löytyy StarIQ:sta, mutta luotettavuudesta en mene takuuseen. Mutta kuten Soile mainitsi, transiitit ovat enemmän kuin osuvat, melkeimpä koulukirjamaiset. Pluto oppositiossa Radix-Aurinkoon, jonka päälle myös peräytyvä Mars oli tulossa ylitettyään juuri radix-Marsin. Mars/Pluto -jutuissa voi olla tämä fanaattinen puolensa, ensin tapetaan vihollinen, ammutaan niskaan, sitten räjäytetään itse ja siinä samalla menee 20 ihmistä ja sitten nautitaan islamin paratiisista, jossa tummakulmaiset neitsyeet palvelevat jokaista pyyntöäsi. Olisiko tässä lievää kompensaation makua.

Joulun ja uudenvuoden tienoon kovat kuviot eivät muuten ole tuoneet hätkähdyttäviä tragedioita esiin (toistaiseksi), tässä oli tietysti tarpeeksi. Mutta kannattaa pitää mielessä että Mars peräytyi vielä tarkkaan oppositioon Pluton kanssa tammikuun 3. päivä ja tehtyään pitkähkön perytyvän silmukkansa, se tekee opposition Plutoon kolmannen ja viimeisen kerran maaliskuun alussa joten rauhattomuudet jatkunevat tavalla tai toisella ja ehkä muuallakin kuin Pakistanissa, jossa koston henki on päässyt pullosta.

Benazir

Bhutton murhan transiitit olivat esimerkillisiä mitä tulee tapahtuman luonteeseen. Progressioissa on mieleenpainuvaa se että proge-Kuu oli palannut omaan asemaansa ja oli yhdessä Saturnus/Neptunus -konjunktion kanssa. Proge-Aurinko oli tullut konjunktioon syntymä-Pluton kanssa ja oli jo hieman yli (22.00 Leijonaa, radix-Pluto 21.21 Leijonaa). Samassa kohtaa oli murhahetken transiitti-Kuu. Oli pakko päästä vaikuttamaan, yrittämään muuttaa suuntaa. Samalla hän herätti syvän vastareaktion.

Jos tuo kellonaika pitää kutinsa, proge-AS oli Kaloissa ja vastapäätä proge-DC:llä oli transiitti-Saturnus. Ja Aurinkopaluussa laskettuna Karachiin, Aurinko/Pluto oppositio osuu 6.-12.huoneen kärjille. Ja tarkin aspekti paluukartalla on Marsin ja Pluton komea kolmio - tarkkuus 4 kaariminuuttia.

Niin se joskus on että tekijöitä kasaantuu osoittaen about samaan suuntaan. Silloin on turvallista sanoakin jotain varmaa.

KARTAN 8.HUONE

Michael Meyer on varmasti väärässä sanoessaan seksin olevan yksi 8.huoneen perinteisistä merkityksistä. Kuten astrologisella keskustelupalstalla Linnunradalla todettiin viesteissä, astrologian perinne vaikenee seksistä yleensä jo pelkkänä käsitteenä. Sen sijaan 1800-luvun opuksissa seksi, erotiikka, rakkausseikkailut ovat selvästi 5.huoneen asioita. Lempi vastakohtana avioliittoon ajavana rakkautena, jonka yhteiskunta/kirkko rituaalisesti siunaa.

Kieltämättä arvoituksellisia ovat kaikki astrologiset yksityiskohdat saati kokonaisuus. Huoneiden merkitysten syntyprosessiin tuskin millään historiallisella analyysillä pääsee käsiksi. On ollut tiettyä perusmateriaa, ideoita, jotka ovat siilautuneet pitkien aikojen kuluessa ja päätyneet tiettyihin käsitteisiin ja käsitteiden avulla tehtyihin kuvauksiin.

Ja kuten viesteissä mainittiin, astrologia on osa omaa aikaansa. Se muuttuu sikäli kun tiettyjä uusia tai uusvanhoja asioita otetaan uuteen käsittelyyn yhteiskunnassa ja ihmisten tietoisuudessa. Jos tietyssä ajassa puuttuu käsitteitä kuvaamaan jotain asiaa, ei sitä astrologiassakaan ole kuvattu.

Voisi ajatella yksinkertaisesti että silloin kun ruvettiin puhumaan seksistä astrologiassa 60-luvulla yhdistyneenä 8.huoneeseen, asia oli lyönyt itsensä läpi, se oli yleinen puheenaihe. Joku keksi korostaa 8.merkin ja 8.huoneen yhteisyyttä nostamalla seksin myös 8.huoneen asiaksi sen sijaan että puhuttiin ennen Skorpionin seksuaalisuudesta. Sehän on vain painotuksen muutos, ei mikään löydös tai uusi asia. Vanhat astrologian kirjat puhuivat 8.huoneesta ensin "kuoleman" huoneena, sitten toiseksi tärkein tai uudempi kerros oli tämä "perintö - legacies" –asia ja taloudelliset seikat, sitten vielä myöhempää ja modernimpaa kerrosta oli ruveta puhumaan psyykkisistä ilmiöistä, selvänäköisyydestä, oudoista tajunnan tiloista jne. Ja sitten tuli viimein seksi, joka lainautui Skorpionin merkistä sekin.

Astrologia kuvaa samassa "ympäripyöreässä" symboliikassaan monella tasolla samoja kehityskulkuja. Mutta miten helposti vuodenkierto (merkit) vuorokaudenkierto (huoneet) samastuvat ja kuinka pitkällä ollaan jo tässä prosessissa? Ovathan nämä kaksi hyvin erimittaista sykliä ja ne pitäisi voida pitää erillään toisistaan. Kun puhutaan merkeistä, puhutaan maan suhteesta Aurinkoon. Se antaa merkeille maan ulkopuoliset ehdot, "kosmiset ehdot". Huoneet edustavat maan oman liikkeen vaihtelun tuloksia, vuorokauden painotuksia.

Huoneparien täydentävä merkitys on selvä ja siihen ovat monet kirjoittajat palanneet. Ajatus siitä, että on oikeastaan vain 6 huonetta jotka kertautuvat kahdesti, on tuttu. 1.huoneessa ihminen on yksin, oma persoonallisuus. 7.huoneessa ihminen on kumppanuudessa, kaksi, jakaen asioita ja tunteita. Mitä tapahtuu kun vähintään kaksi ihmistä yhdistää voimansa, psyykensä?

DS:n jälkeen ihminen ei tee mitään yksin vaan on riippuvainen joistain muista ja viimein osana yhteisöä, yhteiskuntaa, maailmaa, maailmankaikkeutta. Huoneet kuvaavat kaiken muun ohella tätä avartumisen prosessia. Mutta 8.huone on DS:n jälkeinen 2.huone. Yleensä 2.huone kuvaa ihmisen materiaalisia ja ruumiillisia tarpeita, jotka ovat pakonomaisesti läsnä luonnon säädöksen kautta. Nälkä tulee, pitää syödä, janoa pitää tyydyttää, suojaa ja lämpöä pitää etsiä. Seksi on 2.huoneessa luonnon oma käsky: lisäänny. Se toimii kaikkein primitiivisimpänä yllykkeenä ihmisessä. Ihminen ei koe sitä suoraan niin, lisääntymisen tarpeena, vaan seksin tarpeena. Primitiivisten yllykkeiden tyydyttäminen tuo mielihyvää, joka on paljaimmillaan sukupuolisessa aktissa. Freud kutsui elämää juuri kahden vastavoiman taisteluksi, jossa aluksi hallitsee mielihyvän periaate ja sitten kuolemanvietti (Eros ja Thanatos).

DS:n jälkeen 8.huone edustaa ihmisen ruumiillisia ja materiaalisia tarpeita yhdistyneenä jonkun toisen tarpeisiin. Mitä materiaalisia tarpeita ihmisillä on yhdessä? Parisuhde alkaa DS:ssä, ihmiset tarvitsevat taloudellista turvallisuutta. Perheen perustaminen kiihdyttää tätä, asuntoa pitää olla, tykötarpeita. Siksi vanhoina aikoina annettiin myötäjäiset työtön puolelta. Avioliiton ja talouden järjestelyt kuuluivat syvästi yhteen, avioliitto oli kauppa. Mutta varsinaisesti 2.huone DS:n jälkeen edustaa sitä, mitä aviopari yhdessä yhteisellä materiallaan tekevät ja miten mielihyvän periaate ohjaa yhteistä elämää, millaisiin psyykkisiin kokemuksiin se johtaa. Kun kaksi ruumista hakee mielihyvää, voi tietysti syödä hyvän seitsemän ruokalajin päivällisen, juoda ruhtinaallisesti, mutta seksi tässäkin kahden ihmisen mielihyvän etsinnässä on ylivoimaisesti tärkein kiihoke. On suorastaan ihme, että vanhempi astrologia ei tätä logiikkaa noudattaen "löytänyt" seksiä 8.huoneesta. 8.huone kertoo siitä miten ihminen hakee suhteita toisiin ihmisiin, joissa voi jakaa jotain hyvin primitiivistä, alkuperäistä ja joka kerta kun hän tekee niin, hän elävöityy jossain solutasolla tai selkärangan ytimen tienoilla niin, että kokee uudistuneensa.

Rudhyar mainitsee 8.huoneen tyypillisiä ilmauksia esim. amerikkalaisesta elämänmuodosta baseball –ottelun, jossa omaa joukkuetta kannattavat tiivistyvät yhdeksi möykkääväksi ääneksi. Samaa tapahtuu tietysti Suomi-Ruotsi maaottelussa tai missä tahansa kiihtyneessä väen tai porukan keräytymässä, jossa ’se jokin’ saa vallan ihmisissä. Lynkkausporukka, nuorisojengi, joka raiskaa, hakkaa, särkee ikkunoita, kaataa nakkikioskin ja ryövää ketsupit. Yhteisten energioiden tasolla on paljon mysteereitä ratkottavana. Mitä tapahtui kun muinaiset viikingit syöksyivät hulluna raivosta ja saavuttivat berserkkinsä, jonka jälkeen oli yhdentekevää elikö vai kuoliko siihen paikkaan?

Mutta paradoksihan 8.huoneen monet ilmiöt ovat: seksissä "saa" jotain tärkeää. Toisaalta siinä menettää. Omni animal post coitum triste – yhdynnän jälkeen eläin on surullinen, jotain menettänyt, tyhjä. Seksi = pieni kuolema ja kenties kääntäen Kuolema= suuri seksi. Jos mies olisi kirjaimellinen, hän ei "saa" naiselta mitään vaan menettää siemennesteensä. Saanti tapahtuu psyykkisesti merkittävissä ulottuvuuksissa, ihminen saa lisää yhteyttä toiseen ihmiseen.

Vanhempi astrologiahan ei välittänyt mitä ihmisen sisäisyys on, se luetteli vain kuin kauppias pitkiä ulkoisten tapahtumien "tavaralistoja" ja sijoitteli ne merkkeihin, huoneisiin jne. Siksi niin usein astrologian perinne tuntuu olleen traditioita toistavien papukaijojen hallussa ilman ymmärrystä miten asiat liittyvät toisiinsa. "Polly tahtoo keksin", sanoi toinen ja toinen vastaa: "Polly tahtoo keksin".

Epäilemättä 8.huone on monella tasolla mysteerien huone.

DANE RUDHYAR: MÄÄRITELMIÄ ASTROLOGIASTA

Eläinrata on universuminen muotoilevien voimien symboli näiden kohdistuessa maahan ja ihmisolentoihin. Eläinrata on makrokosmoksen (Taivaallisen ihmisen) edustaja. Jokainen merkki on arkkityyppinen energiaa synnyttävä laatu ja saamalla arkkityyppisen inhimillisen toiminnan ilmaisu.

Planeetat ovat symboleita kaikkialla olemassaolon tasoilla toimivista funktioista; ne eivät viittaa mihinkään erityisesti vain funktioihin, joita on jokaisessa orgaanisessa yksikössä.

Aspektit paljastavat merkityksensä yksilön itsensä toteuttamisen tasolla vain jos ymmärrämme ne "vaiheina" syklisissä prosesseissa, jotka viittaavat kymmenen planeetan orgaanisiin funktioihin.

Huoneista: Ympäristö, johon ihminen syntyy, vaatii yksilöä suorittamaan joitakin vakiintuneita toimenpiteitä jotta yksilö täyttäisi "dharmansa", jumalallisen järjestyksen mukaisen elämänsä velvollisuuksineen ja vastuineen. Ihminen syntyy täyttämään tämän jumalallisen vaatimuksen. Huoneet ovat yksilön dharman näyttämö, missä huoneessa tietty planeetta on, sen huoneen osoittamalla tavalla dharma on täytettävä ja toteutettava itseä.

Kuu ja Aurinko: Ihminen toimii periaatteessa kahdella tasolla: dualistisessa Kuu-Aurinko (soli-lunar) suhteessa ("elämä") ja kompleksisessa planeettojen välisessä suhteessa koko aurinkokunnan tasolla.

Auringon ja Kuun suhde toisiinsa viittaa elämän essenssiin sinänsä...

Astrologiset progressiot ja symboliset direktiot eivät perustu objektiivisen ajan kestoon vaan niissä on kyse symbolisesta tai subjektiivisesta ajasta, jolla on merkitystä vain suhteessa syntymäkartan osoittamaan yksilölliseen tilanteeseen.

HRA SATURNUS VASTAAN HRA URANUS

SATURNUS/URANUS -OPPOSITIO USA:N VAALIKAMPPAILUSSA

Saturnuksen ja Uranuksen oppositio alkaa muodostua. Se tapahtuu aina kerran noin 42 vuodessa. Edellinen oli kuuluisa 1965-66 oppositio, jossa oli mukana myös Pluto. Nyt tarkka oppositio osuu sattuvasti 4.11.2008. "Sattumalta" USA:n presidentinvalinnan vaalipäivä on juuri 4.11. On päivänselvää että Saturnus/Uranus opposition tärkeimpiä ulkoisia, mundaaneja, ilmenemismuotoja on USA:n vaalit ja ennen kaikkea niiden tulos.

Planeetat symboloivat kunkin ajankohdan kärjessä näkyviä (yleistä tajuntaa muokkaavia) arkkityyppejä. Ne nousevat usein ikään kuin kärjiksi tai tilastojen huippukäyriksi esiin harmaasta massasta. USA:n vaaleissa on vastakkain hra Saturnus ja hra Uranus. McCain on vanhin presidenttiehdokas mitä USA:n historia tuntee, hän on 72-vuotias. Useimmat ihmiset ovat silloin jo eläkkeellä, kiikuttavat lastenlapsia, lämmittelevät verkkaisesti mökin saunaa kesäisin ja käyvät nostamassa kuhaverkon. McCain on hra Saturnus, kovia kokenut vanha sotilas. Barack Obama on kansainvälisen rodullis-kulttuurisen taustan ja kasvatuksen omaava maailmanmies, joka on toiseksi nuorin presidenttikandidaatti USA:n historiassa. Nuorin vaaleilla valittu oli Kennedy, "poikakuningas". Obama on hra Uranus, 47-vuotias.

Yhteenotto on periaatteellisesti merkittävä. Saturnus/Uranus opposition lisäksi Pluto siirtyy Kauriiseen pysyvästi 27.11. ja sekin tuntuu istuvan tilanteeseen. Maailman johtavassa maassa vaihtuu Johtaja, kansakunnan Isä-arkkityyppi. USA:n kirjava äänestävä väestö ratkaisee millainen virtaus käy Valkoisesta Talosta maailmalle. Onko se kovaksikeitettyä militaristismilla tuettua isänmaallista pragmatismia (McCain) vai laajempaa maailmaan sulautuvampaa liberalismia a la Obama.

Tämä on myös tilastojen valossa erikoinen ja silti tavallinen kamppailu. USA:n 43 presidentistä 26 on ollut juristeja (Obama) ja 12 kenraaleja (McCain). Ammattijakautuma USA:n presidenteillä ei heittelehdi levottomasti, enemmistöllä on samanlainen koulutustausta - kuten myös Suomessa. Samasta puusta etsitään aina uusia tikkuja.

Amerikassa ulkonäkö merkitsee. McCain häviää vaalit sillä perusteella. Paris Hilton pilkkasi häntä vanhaksi ja rumaksi rakuunaksi. Kennedy vetosi ulkonäöllään ja hurmasi USA:n kotiäidit ja bimbo-sihteerit mennen tullen. Obamaa vieroksuu pieni osa koska hän ei ole valkoinen. Ja amerikkalaiset rakastavat pituutta, suuruutta ikään kuin sisäinen voima näkyisi suoraan fyysisissä mitoissa. McCain on vain 172 cm ja Obama 185 - Obama voittaa.

Ja mitä on ajateltava siitä trivia-murusesta että 43 presidentistä Calvin Coolidge oli syntynyt 4.7.1872. Thomas Jefferson ja James Monroe, kaksi muuta presidenttiä kuolivat 4.7. USA:n kansallispäivähän on 4.7. Tämäkin käy esimerkkinä siitä miten tietty kollektiivista tajuntaa polttopisteenä pitävä malli, tapa, yksilö, toistuva tapahtuma tai jopa ajankohta kerää itseensä tai ympärilleen uusia synkronistisia merkityskerrostumia.

Poliittiset ennustajaukot ja -eukot sanovat muuten että puntit ovat nyt melkolailla tasan. Maailman ja USA:n välit ovat tulossa uuteen vaiheeseen.

Jos McCain voittaa, Sarah Palinin kartalla myös pitäisi näkyä jotain sopivaa. Pluton ainoa transiitti hänellä on neliö Venukseen, joka on melko varman askendentin hallitsija. Tämä voi olla luotettava, mutta silti erillinen vinkki. Tr-Neptunus on Palinin Aurinko/Mars/Saturnus -kolmikon päällä. Yhdistäen nämä voi ajatella että vaikea on hänen tuntea olevansa voittaja. Mutta laaja katsaus kaikkien presidenttien transiittitilanteeseen vaalien aikaan osoittaa että lähes kaikenlaisilla transiiteilla on voitettu...mutta ei nyt ihan.

Mutta pitää katsoa Obaman varapresidenttiehdokkaan Joseph Bidenin karttaa (20.11.1942, 08:30, (Scranton, PA). Ja se näyttää olevan rakennemuutoksen kourissa koska tuo Saturnus/Uranus oppositio asettuu hänen MC-IC -akselille. Tr-Pluton tuleva aspekti on kolmio Kuuhun. Siis pehmeämpää kuin Palinilla. Paljon oli puhetta siitä miten hyvä strateginen veto oli valita Palin McCainin aisapariksi, mutta astrologisesti vielä parempi oli Bidenin valinta koska hänen aktiivinen kolmikko Merkurius/Aurinko/Venus osuu Obaman MC:lle antaen maksimaalisen tuen presidenttiehdokkaan pyrkimyksille.

Monet alan ammattilaiset ovat sitä mieltä että vaalien tulokset eivät ratkea pyörittämällä erilaisia tekniikoita. Astrologian merkitys ei ole konkreettisten asioiden ennustamisessa. Jotkut hyvät astrologit eivät kajoaisi kepilläkään tällaisiin asioihin kuin vaalituloksiin. Taivaalliset olosuhteet kuten Saturnus/Uranus oppositio paljastaa maanpäällisen elämän arkkityyppisiä tilanteita, kaksinaisuuksia, vanhan ja uuden risritiitoja, konservatiivien ja liberaalien eroja, vastakohtaisuuksia, mutta ne eivät osoita kuka hyötyy maallisessa, poliittisessa mielessä kosmisesta tilanteesta eniten. Mutta silti astialla ovat monet irtopisteiden toivossa ja ennustuksia, "täysin varmojakin" löytyy netistä.

Ja tietysti - jos katsoo nettitietoutta - tarkka Saturnus/Uranus oppositio vaalipäivänä herättää myös pelkoja ja tummia aavistuksia. Voisiko silloin tapahtua jotain traagista liittyen jompaan kumpaan ehdokkaaseen? USA:n historia kun on täynnä salaliittoja ja salaliittoteorioita ja sekopäitä, joilla on herkkä liipasinsormi. Joku ennustaa vaalien siirtyvän kansallisen hätätilan vuoksi. Vaalit pidetään vaikka taivaalta sataisi terroristeja.

Jos omasta elämästä puuttuu jännitystä, voi sitä imeä USA:n vaaleista ja siitä tuleeko ensilumi syyskuussa vai lokakuussa.

NEROKAS KEHO

Urheiluastrologiasta ei juuri keskustella astrologian sisällä. Miten tärkeä urheilu on, siitä ei ole epäilystä. Urheilu on viimeinen rauhoitettu alue, jossa saa olla kiihkeästi nationalistinen, voi huutaa kurkku suorana oman maan, joukkkueen tai suosikin puolesta ja voi myös huutaa niin kuin nyrkkeilyottelussa: Tapa se! Urheilussa puretaan primitiivisiä yhteisön tunteita, jotka lähtevät siitä että "me" olemme muita parempi, voimakkampi tai nopeampi kansa tai että me heitämme keihästä pidemmälle kuin muut. Yhä vaikeammaksi tosin paremmuustunnot käyvät kun Suomen joukkueet palailevat vaisuina suurista urheilukilpailuista tuomisinaan kaksi melkein pistesijaa.

Mutta Jamaika ei palaa pussi tyhjänä. Berliinin MM-kilpailuissa se saalisti eniten mitaleja heti USA:n jälkeen. Usain Bolt juoksi 100m:n ja 200m:n maailmanennätykset ja oli mukana 4*100 m:m voittoisassa viestijoukkueessa. Fyysisessä maailmassa lahjakkuuksia on analysoitu vähemmän kuin "hengen" maailmassa, jossa jokainen 6-vuotias pianonkilkuttaja tai 15-vuotias runotyttö saa paljon huomiota jo uransa alkutaipaleella. Bolt on "kehollinen lapsinero", juoksu maittoi jo pienenä ja nyt hän 23 vuotta juuri täytettyään maailman ehdoton huippu, juoksuratojen Mt. Everest, päätä pidempi muita.

Syntymäaikoja kun ei ole, on tyydyttävä kartan rakenteisiin. Bolt pelleilee radalla, elehtii, on avoimesti lapsellinen, mutta markkinoi samalla itseään tehokkaasti - Aurinko Leijonassa. Leijonat ovat maailman suurimpia kukin tavallaan. Aurinko on vain merkkirajan yli neliössä Saturnukseen (kuria, työtä, harjoittelua) ja kolmiossa Neptunukseen (löysyyttä, itseihailua). Urheilun planetat ovat yleistävästi puhuen Mars ja Jupiter. Boltin Mars on tehokkaassa Kauriissa, mutta sein vain neliössä Venukseen. Jupiter on Kaloissa ja yhtymässä Kuuhun ja niiiden neliö Uranukseen voi olla yksi avain nopeaan kehitykseen oman alan huipulle. Mutta kun akselit puuttuvat, on mahdotonta tietää mitä tärkeää kukin planeetta antaa kokonaisuuteen. Arvaisin että 5.huoneessa täytyy olla jotain nopeaa ja sävähdyttävää kuten esimerkkikartassa Uranus ja Mars. Kartan kokonaiskuvioksi tulee T-risti muuttuviin merkkeihin: Uranus/opp/Kheiron/neliöt/Kuu-Jupiter. Ja rakenteena on myös tulen elementin voimaa vaikkakaan ei kovin runsaasti. Mutta elementtijako on vahvimmasta heikompaan: tuli-vesi-maa-ilma.

Bolt on nyt ylivoimainen sprintteri. Mutta miten käy jo ensi vuonna ja vielä 2011 kun transiitti-Neptunus on oppositiossa hänen Aurinkoonsa? Meneekö kiinnostus urheiluun, laskevatko tulokset lisääntyvän elämän helppouden ja rahan myötä? Voisiko hiipivä skandaali katkaista urheilu-uran?

Mutta Jamakaista vielä, se on pieni saarivaltio Karibialla, asukkaita 2,8 milj. - siis puolet vähemmän kuin Suomessa. Jamaika on maailman paras juoksuvaltio jakaen sen USA:n kanssa. Mikä on Jamaikan urheilumenestyksen salaisuus? Perinnöllinen ihmisaines? Kuuma maa, kuka siellä nyt jaksaa juosta? Urheilukasvatus? Varmaan jos menee suomalaisilta urheilupomoilta kysymään, meillä se maailman paras urheilukasvatus on (jeps...). Usain Bolt ja muutkin jamaikalaiset antoivat ainakin yhden ulkoisen vihjeen, salaisuus on heidän rennossa elämänotteessaan, joka meiltä keinotekoisista yhteislauluypinnistyksistä huolimatta puuttuu. Lumen ja jään kansa on aina vähän kohmeessa ja lihakset kramppaavat ja ja miten tuo itsetuntokin isoissa kilpailuissa useimmilla laskee pohjille kun sen pitäisi nousta huipulle.

Ja kuten aina, selitysten määrä urheilutulosten laskulle ja urheilumenestyksen jatkuvalle putoamiselle Suomessa on suurta, mutta onko se myös laadukasta? Voiko tällaisen asian tietää urheilufysiologiaa, valmennusmenetelmiä, urheilukasvatuksen sisältöä analysoimalla? Jääkö jotain ulkopuolelle? Esimerkiksi jääkö urheileva yksilö, hänen "päänsä sisältö" ulkopuolelle selitysten? Ja miten on yleisen elämäntavan muutosten laita? Onko suomalainen elämäntapa enää sellainen että se antaisi hyvät eväät urheiluun kallistuvalle nuorelle lähteä kehittämään itseään?

NÄKYMÄTÖN VIRKAMIES

Kuka on Ban Ki-moon? Kulttijohtaja, itämaisen Kuu-astrologian harjoittaja, korealaisen autotehtaan johtaja? Hän on YK:n pääsihteeri. Valittu jo 2007, mutta yhä tuntuu että häntä ei ole olemassa, niin vähän hänestä on mediapiperrystä. YK:n pääsihteerithän joutuvat tekemään paljon näkymätöntä taustatyötä ja diplomatiaa, joka ei herätä kiinnostusta. Toisin oli 60-luvulla, jolloin silloinen YK:n pääsihteeri, tuntui olevan jokaisessa uutislähetyksessä mukana. Joko YK:n pääsihteerien rooli on muuttunut tai sitten persoonallisuudet ovat muuttuneet entistä harmaimmiksi.Pääsihteerit ovat usein kotoisin neutraaleista valtioista, jotka ovat pysytelleet puolueettomina ja siisteinä maailmanpolitiikan likaisilla kentillä.

YK:n pääsihteereitä on ollut 8 kpl (tai 9kpl) 1945-2008:

0 Gladwyn Jebb 24.10.1945 - 1.2.1946 (väliaikainen virkamies)

1 Trygve Lie 1.2.1946 - 10.11.1952

2 Dag Hammarskjöld 10.4.1953 - 18.9.1961

3 U Thant 30.11.1961 - 31.12.1971

4 Kurt Waldheim 1.1.1972 - 31.12.1981

5 Javier Pérez de Cuéllar 1.1. 1982 – 31.12.1991

6 Boutros Boutros-Ghali 1.1.1992 – 31.12.1996

7 Kofi Annan 1.1.1997 - 31.12.2006

8 Ban Ki-moon. 1.1. 2007-

Ensimmäistä ei oikeastaan kannata ottaa lukuun koska hän oli eräänlainen koekaniini, väliaikaisesti valittu virkamies. Onko yhteisiä piirteitä näillä kartoilla? Useimmista ei ole kellonaikaa ja se on aina suuri rajoitus. Mikä on YK:n pääsihteerin rooli? Voisi olettaa että pääsihteeriltä vaaditaan diplomaattisia taitoja. Hänellä pitäisi olla kiinnostusta maapallon ja ihmiskunnan kehitykseen, laajaa idealismia ja rauhanrakkautta, kykyä tulla toimeen hyvin erilaisten ihmisten ja ihmisryhmien kanssa. YK:n pääsihteerin rooli on periaatteessa suuri, mutta käytännössä pieni. Useat pääsihteerit ovat luvanneet toimiaikanaan kohentaa YK:n roolia ja samalla pääsihteerin vaikutusmahdollisuuksia kansainvälisten kriisien ratkaisemisessa. Mutta toistaiseksi voi sanoa että näin ei ole käynyt vaan isojen valtioiden politiikka on jyrännyt alleen YK:n hyvät pyrkimykset. Suuret valtiot kuten USA voivat pelkästään rahoitustaan YK:lle säätelemällä manipuloida järjestön toimintaa ja tehokkuutta. On myös muistettava että suurvaltioiden veto-oikeus ja muut diplomaattiset vedot ovat ehkäisseet monia hyviä aloitteita toteutumasta. Pääsihteerin tehtävä ei ole helppo.

Mitä yleistä kartoilla sitten on? Yleisimmät kahden planeetan väliset aspektit näyttää olevan Venus/Pluto -aspekti, jos aspektien tiukkuutta ei katsota (seitsemällä yhdeksästä on sellainen). Aspekti on säännöllisesti kova. Pääsihteeri joutuu puuttumaan säännöllisesti vaikeisiin tilanteisiin ja vaikeisiin inhimillisiin ristiriitatilanteisiin. Pääsihteeri on jonkinlainen yleismaailmallinen sovittelija ja maailmandiplomaatti. Mutta Venus/Pluto myös kertoo kyvystä lievittää kärsimystä ja olla jonkinlainen sijaiskärsijä.

Jupiter on mukana transpersoonallisten planeettojen kanssa seuraavasti:

Jebb: Jupiter/Uranus konjunktio, Jupiter/Pluto oppositio

Lie: Jupiter/Uranus neliö, Jupiter/Pluto kuusio

Hammarskjöld: Jupiter/Uranus kvinkunssi (tarkka)

U Thant: Jupiter/Uranus kolmio, Jupiter/Neptunus kuusio

Waldheim: Jupiter/Pluto konjunktio, Jupiter/Uranus puolistoistaneliö

de Cuellar: Jupiter/Neptunus konjunktio

Boutros-Ghali: Jupiter/Uranus kolmio, Jupiter/Pluto neliö (löysä)

Annan: Jupiter ei vastaavaa, mutta sitäkin mielenkiintoisempi Jupiter kolmiseptiili Pluto, kolmiseptiili Neptunus, siis "septiili-yod". Septiilit voi aina nähdä Neptunus-planeetan kaltaisina hyväntahtoisina, hieman tuonpuoleisten tarpeiden ja motiivien välittäjinä.

Ki-moon: Jupiter, ei vastaavaa, vain Jupiter

kvintiili Uranus ja Jupiter 15 asteen konjunktio Pluto.

Kuitenkin Jupiterin laajentavia aspekteja transpersoonallisiin planeettoihin tarvitaan jotta päästään maailmallisiin asioihin käsiksi.

Kuunvaihe osoittaa selkeäsi mitä vaaditaan kun ollaan maailmanlaajuisen organisaation huipulla: vähenevä vaihe 7/28. Vain kahdella on kasvava kuunvaihe. Nykyisellä Ki Moonilla se on 21.

Ja vain neljästä tiedetään kellonaika. Kuinka ollakaan, kolmella on Vaaka-nousu, diplomaattisten, rauhaa rakentavien ja humanitaaristen pyrkimysten merkki. U Thant on Vaaka-nousu ja Waldheim samoin ja kolmas Vaaka-persoona on Hammarskjöld. Trygve Lie on Skorpioni-nousuinen, mutta hänelläkin on sentään rauhallinen ja sovitteleva Aurinko/Venus –yhtymä.

Tässä vielä pääsihteerien syntymäajat:

Tygve Lie, 16.7.1896, 16:47, Oslo, Norja

Dag Hammarskjöld, 28.7.1905, 11:30, Jönköping, Ruotsi

Siddhu U Thant 22.1.1909, 00:02, Bantanawi, Burma

Kurt Waldheim, 21.12.1918, 00:25, St. Andrä-Wördern, Itävalta

Javier Peréz de Cuéllar, 19.1.1920, Lima, Peru

Boutros Boutros-Khali, 14,11,1922, Kairo, Egypti

Koffi Annan, 8.4.1938, Ghumasi, Ghana

Ban Ki-moon, 13.6.1944, Eumseong, Korea.

KEN WILBER - TAJUNNAN TAKSONOMI

Esittelen Ikuisuusaiheita silloin tällöin astrologiaa laajempia asioita, teemoja ja ihmisiä, jotka ovat mielestäni kyllin mielenkiintoisia ja haastavia. Kun Kaiken lyhyt historia ilmestyi suomeksi hiljattain, on hyvä palata Ken Wilberin laajakantoisiin ajatuksiin ihmisen ja maailman kehityksestä.

Ken (Kenneth) Wilber syntyi 31.1.1949 Oklahomassa. Hän opiskeli yliopistossa kemiaa ja biologiaa, kiinnostui myös varhain itämaisista mielen kehittämisen menetelmistä ja harjoitti itse buddhismia ja mietiskelyä. Voi sanoa että Wilberiä on kiinnostanut ennen kaikkea laajat, synteettiset näkemykset siitä mitä ihmiselle on tapahtunut koko evoluution kulussa, mikä on meidän tajunnallinen asemamme ja kehitysmahdollisuutemme maailmankaikkeudessa. Hän on kirjoittanut toistakymmentä kirjaa, joissa lähestytään tätä keskeistä teemaa useista näkökulmista. Hänen ensimmäinen tunnettu teoksensa oli The Spectrum of Consciousness( 1977), muita vaikuttavia teoksia ovat mm. The Atman Project (1980), Sex, Ecology and Spirit (1997) ja Integral Psychology (2000) and A Brief history of Everything (2000). Sex, Ecology and Spirit on näistä järkälemäisin, n 850 sivua tekstiä. Fanit tuntevat sen jo lyhennyksenä SES. Persoonallisin kirja on Grace and Grit: Spirituality and Healing in the Life and Death of Treya Killam Wilber, joka kertoo Wilberin vaimon, Treyan taistelusta syöpää vastaan. A Brief history of Everything on on nyt viimein suomennettu - ehkä viimeisimpänä länsimaisten kielten joukossa. vuonna 2000 hän perusti myös The Integral Instituten. Nyt suomennetun kirjan nimi viittaa ehkä hieman ironisesti suosittuun Bill Brysonin tieteiskirjaan A Short History of Nearly Everything ja toisaalta se voi viitata George Gurdjieffin kolmiosaiseen mystiseen teokseen All and Everything - joka sekin on eräänlainen synteesi henkisen kehityksen aineksista.

Hajanaisessa ja rikkinäisessä maailmassa Ken Wilber on tuonut yhteen länsimaisen psykologian, filosofian ja henkisen kasvun teorioita ja pyskinyt luomaan suurta synteesiä, jota hän kutsuu Integraalipsykologiaksi. Wilberin kunnianhimoinen tavoite on osoittaa ihmisen tajunnantilojen moninaisuus ja sateenkaarimainen kirjo kooten yhteen sekä traditionaalisia, itämaisia että nykyaikaisia, länsimaisia käsityksiä siitä, miten nämä erilaiset tajunnan tasot kehittyvät ja mitä niissä voidaan kokea. Kabbalassa on maksiimi: ""Elämän henki nukkuu kivessä, uinuu kasvissa, näkee unta eläimessä ja herää ihmisessä",mutta Wilberin muunnos on:"Henki uinuu luonnossa, alkaa herätä mielessä ja lopulta tunnistaa itsensä transpersoonallisilla alueilla." Tämä voi olla Wilberin filosofian ylimalkaisin kuvaus, johon 1800-luvun romanttis-idealistiset hengen filosofit voisivat hyvin yhtyä. Mutta Wilber vie integraaliteoriaansa myös kohti käytännön maailmaa ja analysoi sen valossa niin yhteiskuntaa, politiikkaa ja liikemaailmaa.

Kuten niin monet muutkin ajattelijat, myös Ken Wilber on huolissaan siitä, miten länsimainen kulttuuri on pirstoutunut. Hajoamisen alku on valistuksen ajan ja sen jälkeinen kulttuurin (ihmisen), uskonnon(moraalin) ja taiteen (estetiikan) eriytyminen toisistaan. Pääteaesemana on toistaiseksi postmoderni, dekonstruoitu maailmankuva. Wilber on huolestunut myös siitä miten yksitasoiseksi latistetussa "hengen eli mielen maailmassa" me elämme. Tasamaa ja henkinen latteus johtuu ensinnäkin johtavasta länsimaisesta epistemologisesta ratkaisusta, joka on johtanut siihen että Ihmisen sisäisyyden anti on kokonaan syrjäytetty kun on päätetty, mikä on luotettavaa tietoa ja mikä ei. Kuva 1 kuuluisa nelinurkka kertoo tästä. Sisäisellä ja ulkoisella on kaksi moodia, subjektiivinen ja objektiivinen. Historiallisesti kävi niin että valistuksen aikaa alkanut rationaalisen mielen kehitys romahdutti kolminaisuuden Luonnon, kulttuurin ja ihmisen. Näistä "kolmesta suuresta" tehtiin kaikista "tutkimuskohteita" ja ne siirrettiin objektiiviselle alueelle ja kaikki muu niiden sisältämä ulottuvuus hylättiin. Reduktionismin nimeen kaikesta, mitä tutkitaan, pitää tehdä objekteja, joita ihmissubjekti tarkkailee, mittailee ja jäsentää. Ihminen alkoi muuttaa ulkopuolista maailmaansa "siksi", se on ollut "se". Ja kun siihen oli kerran päästy, kaikki muutettiin saman kaavan mukaan: kaikki mitä tutkitaan, ihmiset, ihmisen sisäisyys, sosiaaliset ilmiöt ja luonto ennen kaikkea, muuttui ihmisen ulkopuoliseksi, "siksi". Ihminen objektivoi kaiken, neutralisoi sen tieteen nimissä ja vieraantui itse maailman prosesseista ja tämä vieraus omalle olemukselle jatkuu. Ne ovat tosia, me kaikkine käsityksinemme, moraalisine arvostelminemme tai esteettisine pyrkimyksinemme , emme ole tosia. Wilber kuvaa "sen" tutkimista monologiseksi teoksi, mutta saadaksemme tietää mitä ihmisen sisällä tapahtuu, on siitä luovuttava ja käytettävä dialogia, psykologin on puhuttava potilaalle ja opettajan oppilaalle jne. Kommunikaatio on minän ja Me-kokemuksen välttämätön avain.

Kuva 1: Pätevyyskriteerit tutkimisessa. Ylävasen: minä tutkii itseään, alavasen: sosiaalinen tutkimus, yläoikea: empiirinen (luonnon)tutkimus, alaoikea: empiirinen yhteiskunnan, maailman tutkimus.

Wilber on synteetikko ja sellaisen taustalta usein löytyy laaja lukeneisuus ja perinteiden tuntemus. Wilberin käyttämät tajunnantiloja kuvaavat termit ovat osittain itse kehiteltyjä, osin tieteellisten traditioiden tuotteita, mutta osa tulee intialaisesta vedanta-filosofiasta ja buddhismista ja zen-buddhismista. Näissä traditioissahan ihmisen transsendenttiset tajunnantilat ovat olleet pitkäaikaisen kokemisen ja käsitteellisen hienontamisen kohteena. Wilberin taustavaikuttajista voi mainita erikseen uusplatonikko Plotinuksen, ja toki monien ajastusten takaa voi kuulla mm. Alan Wattsin, Arthu Köstlerin, David Bohmin, Krishnamurtin, aika rankasti Sri Aurobindon, saksalaisten idealistien, mm. Hegelin ja Schellingin käsityksiä todellisuudesta ja ihmisen kehityksen vaiheista ja ongelmista hengen ja aineen välisistä suhteista.

Evoluutio, kehitys, toimii holonien varassa. Käsitteen Wilber on lainannut Arthur Köstleriltä, joka hänkin taisteli ikänsä tieteen reduktionismia vastaan. Ludwig von Bertalanffyn yleisestä systeemiteoriasta voi myös kuulla taustarahinaa Wilberin maailmanmallissa. Evoluutio työntää holoneita, kokonaisuuksia kidastaan, holonit järjestäytyvät holarkioiksi, joissa on sekä syvyyttä että laajuutta. Jos laajuutta on runsaasti, syvyyttä on vähän ja päinvastoin. Mikä näkymä demokraattisiin ja massajohtoiseen maailmaamme prosesseihin, joissa laajuutta on, mutta syvyyttä ei. Michael Jackson saa kiittää periaatetta siitä että hänen yksi levynsä myi 80 milj. kpl. Mutta laajuudesta huolimatta jotain ehkä jäi saavuttamatta.Holonit ovat aina osia isommasta holarkiasta ja silti kokonaisuuksia itsessään. Ne ovat riippuvaisia kokonaisuudesta ja itseriittoisia tiettyyn rajaan asti. Jokainen ylempi kehitysaskel transsendoi edellisen, mutta ei tuhoa sitä.

Kuva 2: Neljän nurkkauksen tyypillisiä ajattelijoita ja tutkijoita.

Wilberin mielenkiinto on lujasti ihmisen psykologisessa kasvussa ja kehityksessä. Hän määrittelee yleisen näkemyksensä mukaisesti jokaiseen evoluution kehitysaskelmalle tyypilliset patologiset tilat ja mahdolliset uudet, vallatut ominaisuudet. Jokainen kehityksen taso sekä antaa että vaatii paljon ja prosessi voi mennä myös puihin.Kehitysvaiheessa minä saa otteen omasta tukipisteestään, joita Wilber luettelee 10. Kussakin tukipistesssä minä saavuttaa uuden jalansijan kehityksen tikkailla ja voi kokea edistyvänsä evoluution polulla. Vastaavasti ilmaantuu kutakin tukipistetä vastaava uusi positiivinen kehitysnäkymä.

Kuva 3: 10 tukipistettä ja vastaavat uudet näkymät ja patologiset mahdollisuudet.

Nykytilanteesta Wilber toteaa että hengen liikkeenä on nähty Valistuksen ajasta alkanut voimakas alaslaskeutuminen, tiede hienontaa materian lakeja ja maailmankuvamme on tyystin materialistinen. Myös ekologisen liikkeen pohjimmainen eetos on Wilberin mukaan hienovaraisesti materialistinen ja uuspaknallisen paluun luontoon hän määrittelee regressiiviseksi, taantumaksi. Se on pakoa luontoon, ei Luontoon, joka sisältyy Hengen maailmaan. Wilber ei anna toivoa eikä rohkaisua askeltaa taaksepäin, ei kohti romanttista, topeliaanista Suomea tai jaloa villiyttä. Tosin ekologiaakin on sekä pinnallista että syväekologiaa, jonka tyypillisin esimerkki Suomesta olisi Pentti Linkola. Ennen hengen alaspäin johtanutta kaarta, kristillisen maailmankuvan vallitessa hengen liike oli yksipuolisen fanaattisesti ylöspäin, pois materiasta ja sen sidoksista kohti vapautta, jumalan valtakuntaa, taivasta. Ruumis, aineellisuus ja luonto muodostuivat sen vihollisiksi. Kumpikin liike on tarpeellinen, mutta yksipuolisuudet ovat tuhoavia. Voi sanoa että jos television ohjelmat muodostavat yleisen näyteikkunan siihen, missä ihmisten tajunta on tänään mukana, nyt me vielä kokkaamme kymmenissä ruokaohjelmissa (ruoka-aineita sekoitellen), sisustamme kämppiä (uusimme asuntojen materiaaleja, rakenteita ja siltä, miltä ne näyttävät) ja muodostamme ihmissuhteitamme lähinnä seksuaalisen vetovoiman perusteella (joka sekään ei osoittaudu koskaan integroivaksi kiinnekohdaksi), pudotamme kilpailijoita lukemattomissa pudotus- tai rahapeleissä, joissa voimme tuntea olevamme "voittajia" tai häviäjiä joidenkin bisnesmaailmasta kotoisin olevien ihmisalkioiden mielestä. Tai matkailemme hullun lailla jokaisessa mahdollisessa turistikohteessa.tehden jokaisessa samoja kaavamaisia asioita kerta toisensa jälkeen -avartumatta mihinkään suuntaan. Voi sanoa että yritämme henkemme kaupalla toteuttaa maahan ja maallisuuteen "alaslaskeutuneen hengen" maailmaa jottaa "viihtyisimme elämässä. Tässä voi nähdä koomisia tai pakkomielteisiä piirteitä, jos uskaltaa...olla rehellinen.Koomisuus tulee tilanteen yksipuolisuudesta ja kollektiivisesta tiedostamattomuudesta. Psykoanalyysin klassikot usein käyttivät termiä "abaissement de niveau mental".

Yhtä jalkaa hengen laskevan suunnan kanssa ovat miesten ja naisten roolit muuttuneet ja prosessi on kesken, mihin se sitten johtaneekaan. Elämme lisääntyvässä naisten maailmassa, jossa miehen "tapa tai nai sitä" -strategia on muuttumassa pehmeämpään suuntaan miesten feminisoituessa ja naisten maskulinisoituessa. Wilber ehdottaa aina että tarvitsemme vastakohtaisuuksia, mutta yhden suuntauksen mennessä liian pitkälle, tuhoamme oman lajin kehitysmahdollisuudet. Valaistuneet yksilöt ovat avainasemassa. Wilber on sanonut toisaalla:"Tosiasiassa, tässä historian vaiheessa radikaalein, läpitunkevin ja maata ravistelevin muodonmuunnos tapahtuu vain jos jokainen aidosti kypsynyt, rationaalinen ja vastuuntuntoinen ego kykenevä vapaasti osallistumaan avoimeen kanssakäymiseen yhtäläisen arvostuksen varassa. Siinä on 'historian kärki'. Silloin todellinen Uusi Aika alkaa.

Kuva 4: Tukipisteet, niitä vastaavat minän kehitysteemat ja moraalitajun kehittyminen.

Kaksikymmentä periaatetta

Kaksikymmentä periaatetta kuvaa yksinkertaisesti joitain kaikkien evolutiivisten järjestelmien taipumuksia; ne ovat "kosmisia kaaavoja". Lukuun "kaksikymmentä ei sisälly mitään pyhää. Toiset näistä ovat pelkkiä määritelmiä, toiset puolestaan todellisia taipumuksia. Periaatteeseen 2 sisältyy itse asiassa neljä; periaatteeseen 12 sisältyy uusi (mikä tekee yhteensä yhdeksäntoista); lisäksi on kolme lisäkohtaa (kaksikymmentäkaksi); mutta ainakin kaksi periaatteista ovat pelkkiä määritelmiä. (esim. seitsemän, kahdeksan), jolloin summa on sunnilleen kaksikymmentä. Mutta asiasta kiinnostunut lukija voi todennäköisesti löytää listaan jatkoa (tai vähennettävää)...

1. Todellisuus kokonaisuutena ei koostu olioista eikä prosesseista, vaan holoneista (kokonaisuuksista, jotka ovat toisten kokonaisuuksien osia; esim. kokonaiset atomit ovat kokonaisten molekyylien osia, jotka ovat kokonaisten solujen osia, jotka ovat kokonaisten eliöiden osia ja niin edelleen).

2. Holoneilla esiintyy neljä perustavanlaatuista kykyä: (a) itsesäilytys (toiminta), (b) mukautuminen (yhteys), (c) itsensä ylittäminen (eros), ja (d) itsensä hajottaminen (thanatos).

3. Holoneita ilmaantuu.

4. Holonit ilmaantuvat holarkisesti.

5. Jokainen ilmaantuva (emergentti) holoni y1ittää, mutta sisä1tää ede1täjänsä.

6. Alempi asettaa ylemmän mahdollisuudet; ylempi asettaa alemman todennäköisyydet.

7 Holarkian sisältämien tasojen lukumäärä määrittää onko se "pinnallinen" vai "syvällinen"; ja holonien 1ukumaäräa millä tahansa tasolla kutsutaan sen "laajuudeksi".

8. Jokainen evoluution seuraava vaihe tuottaa enemmän syvyyttä ja vahemmän laajuutta.

Lisays 1: Mitä enemmän holonilla on syvyyttä, sitä enemmän sillä on tietoisuutta.

9 Kun mikä tahansa holoni tuhotaan, tuhotaan samalla kaikki sen yläpuolella olevat holonit eikä yhtään sen alapuolella olevaa holonia.

10. Holarkiat kehittyvät yhdessä.

11. Mikro on vaihtosuhteessa makron kanssa jokaisella syvyys tasollaan.

12. Evoluutiolla on suunta.

a. lisääntyvä monimutkaisuus

h. lisääntyvää eriytyminen/yhdistyminen

C. lisääntyvä järjestäytyminen/rakenteellistuminen

d. Lisääntyvä suhteellinen autonomia

e. lisääntyvä telos

Lisäys 2: Jokainen holoni jää velkaa Kosmokselle. Lisäys 3: Tyhjyys mitätöi kaikki velat.

Kuva5: Yleiskaavio koko evoluution pääkohdista.

Kaiken lyhyt historia © copyright Ken Wilber 1996, Basam Books 2009. Suomennus J-P Jakonen.

Tämä oli ohikiitävä, lähinnä kuvakertomus tästä tärkeästä kirjasta, jos haluat tutustua Wilberin ajatusmaailmaan paremmin, on ryhdyttävä lukukinkereihin. Netissä on myös runsaasti Wilberistä, johdantoja kirjoihin, arvosteluja ja haastatteluja. Tuskin täytyy sanoa, että arvostelulle jää sijaa. Wilber vaikuttaa ajattelijalta, jonka yleistyksissä on vetovoimaa, mutta ei aina lainkaan substanssia ja halua rationalisoida kategorioittain "kaiken" johtaa väistämättä tunteeseen että on kategorisoitu "kaikenlaista", mutta onko oleelliset asiat ja käsitteet mukana vai onko mielivalta saanut otteen käsitteiden pyörityksestä? Niinikään yksilöllinen, tunteva puoli ihmisyyttä tuntuu jäävän katveeseen ja aliarvioinnin kohteeksi.

MEDIAKEISARI - MEDIAMOGULI - KUNINKAIDENTEKIJÄ

Kesän 2011 kuumpiin puheenaiheisiin kuuluu brittiläisen News of the World -lehden paljastettu puhelinkuuntelu. Lehti oli lahjonut poliiseja ja muita jotta kadonneen ja kuolleena löydetyn 13-vuotiaan tytön läheisten puhelinviestejä. Idea ei ole uusi, saadakseen hyviä (lue: myyviä) juttuja, lehdet voivat itse hieman avittaa siinä. Randolph Hearst aauttoi USA:n ja Kuuban sodan syttymistä 1868 ja nettosi huomattavia summia selostaessaan lehdessään sodan kulkua. Mutta Hearst oli harrastelija verrattuna nykyisiin mediamoguleihin kuten Murdochiin. Hearst omisti aikoinaan 28 lehteä, mutta Murdoch 80, ja joukossa on hyvin vaikutusvaltaisia, perinteisiä lehtiä kuten The London Times.

Murdochin tausta on tyypillinen kun kyse on self-made man -tyyppisestä yrittäjästä. Syntyisin Australiassa, hän työskenteli lehtimiehenä Lontoossa, hankki pienen perheyrityslehden, muutti sen menestytarinaksi, hankki lisää lehtiä, osti viimein 1981 London Times -lehden omistukseensa ja muuttui raskaan sarjan mediavaikuttajaksi. Hän auttoi Australiassa tiettyjä poliitikkoja valtaan, mutta leikkikehä kävi ahtaaksi ja Murdoch siirtyi USA:n markkinoille. Hän muodosti American FOX television network -yhtiön ja haali käsiinsä mediayrityksiä kolmella mantereella. Omaisuuden arvoksi arvioitiin joskus 5.5 miljardia dollaria.

Median tarina kokonaisuudessaan on opettavainen, mutta oppilaat kiistelevät siitä, mikä sen rooli lopulta maailman muutoksissa on. Medialla vaikutetaan, sitä ei kiistetä. Sanomalehtiä lukevat lähes kaikki lukutaitoiset, televisiota katsotaan monta tuntia vuorokaudessa, ja uudet sähköiset välineet ovat saaneet varsinkin nuorison koukkuunsa tavalla, joka panee arvelemaan sitä, tarjoutuuko niiden kautta mahdollisuus muokata ihmisten tajunnan sisältöä mielin määrin. Tilanne Suomessa ei ole juuri kummempi vaikka sitä ei monikaan näytä ymmärtävän. Valtaosan suomalaisesta mediasta omistaa kolme yhtiötä, Sanoma OY, Alma Media ja Bonnier. Sanoman takaa löytyy Erkkojen suku ja Bonnierin takana on yllättäen Bonnierin sukua.

Murdoch on hyvä esimerkki siitä miten median omistus keskittyy harvoille. Englannissa hän omistaa 37% sanomalehdistä ja vajaat 40% kaupallisista televisiokanavista. Hyvä vertauskohta on Silvio Berlusconi, joka loi mediaomistuksillaan pohjan omalle häikäilemättömälle poliittiselle toiminnalleen. Mutta samalla Murdoch toimii muistutuksensa siitä miten median ja vallan suhde tiivistyy. Ei tarvitse itse mennä politiikkaan jos voi ohjailla kehitystä taustapiruna. Murdochilla on valtava verkosto ihmisiä, joilla on kosketuspintaa poliitikkoihin kolmella mantereella. Mutta sekään ei riittänyt, piti järjestää entistä raflaavampia uutisia ja kun muu ei auttanut, uutiset luotiin salakuuntelulla.

Nyt näyttää siltä että britit ovat heränneet ja Murdochin viimeisin aie ostaa Sky Television -yhtiö tutkitaan koska se voi loukata Englannin monopoleja koskevia lakeja. Salakuunteluskandaali on johtanut Murdochin oikean käden, Rebekah Brooksin, eroon. Mutta Murdoch pystyy tekemään uhrauksia, pelinappulat vaihtuvat, mutta hän itse on ikuinen. Murdochin koko elämäntyö mediaimperiumin rakentajana ja johtajana on nyt vaarassa. Britit eivät anna helposti anteeksi sitä että 168-vuotias lehti The News of the World toimii lahjonnan ja salakuuntelun avulla. Varmaa on että Murdoch menettää jotain otteestaan valtavasta mediamaailmastaan, mutta kuinka paljon? Murdoch on jo vanha mies eikä elä ikuisuuksiin.

Murdochin kartalla minuuden keskittävä voima, Aurinko, on Kaloissa. Se takaa kykyä muuntautua, sopeutua loputtomaasti kaikenlaisiin muuttuneisiin olosuhteisiin. Kaloissa on aina voimaa levittää asioita, tosia asioita tai keksittyjä, faktaa ja fiktiota. Ja vaarana on tietysti että harmaa alue lisääntyy päivä päivältä - mikä on mikä, kuka on kuka? Merkurius yhtymässä Aurinkoon on tyypillinen koska se tarjoaa kommunikaation (Merkurius) sitoutuneena omaan minuuteen (Aurinko) jolloin äly ja mieli palvelevat oman Egon tarkoitusperiä - sihteeri ja johtaja ovat samaa puuta. Mieli voi leikitellä eri mahdollisuuksilla (Kalat), se on imemiskykyinen ja joustava, mutta palvelee suuren Egon luomia suuntaviivoja.

Auringon aspektit ovat kuvaavia kun on kyse suuresta johtajasta, jolla on valtaa, rahaa ja haluakin muuttaa ja muokata maailmaa. Auringolla on kolmio väkivahvaan "kääpiöplaneettaan", Plutoon ja kuusio organisointikykyiseen Saturnukseen. Aurinko (Ego) saa tukea järjestä (Saturnus) ja valtakompleksin täyttämältä kunnianhimolta, joka manipuloi asioita haluttuun suuntaan (Pluto).

Nousumerkki on Kauris, jossa merkissä Saturnus, merkin hallitsija, on. Kun on kyse isojen yritysten pyörittämisestä, Kaurista tarvitaan, sen järjestelykykyä, sen suoraviivaista tehokkuutta ja tarpeen tullen epäinhimllistä kovuutta (heikot, munauksen tehneet uhrataan). Kyky elämiseen, josta kuoritaan kaikki inhmillinen ja tunteva aines pois ja eletään pelkillä pragmaattisilla arvoilla, onnistuu Kauriilta. Persoona, minäkuvan ulkoistus, on nousumerkin ja sen aspektien tulos. Kauris on se merkki, jonka Murdoch työntää itsestään näkyvänä "ulokkeena" ulospäin näytiksi siitä kenestä on kysymys.

Persoonaa säestää nousun lähellä, mutta Jousimiehessä ja 12.huoneessa sijaitseva Kuu. Se viittaa ulkoisesti hänen maailmanlaajuisiin yhteyksiinsä, joita hän on rakentanut koko uransa aikana. Hän matkustaa jatkuvasti ja hänen hiilijalanjälkensä täytyy olla yhtä suuri kuin suomalaisen kaupungin väestön vastaava. Henkilökohtainen tatsi ihmisiin on hyvä ja kiinnostusta ajankohtaisiin tapahtumiin (Kuu = päivänkohtaiset muutokset ympäristössä - "päivän sää") on runsaasti. Mutta Jousimiehessä Kuu ei ole herkkä eikä yhtään sentimentaalinen. Kuunvaihe on viimeinen neljännes eli 28 vaiheen systeemissä 22 joka vain vahvistaa Kauris-nousua. Persoonattomien, kovien ja joskus virkavaltaisten tai periaatteidensa tai kunnianhimonsa täyttämien johtajien vaiheena 22. on tunnettu (ks. http://www.sunpoint.net/~raimonikula/esimkuu.htm)

Murdochin kartalla on vahva 7.huone, siellä on voimakas planeettapari, Jupiter ja Pluto kuten kaikilla 1931 syntyneillä. Myös Mars on Ravussa, mutta 8.huoneessa. Kartalle muodostuu T-risti johtaviin merkkeisin, siinä on mukana Jupiter-Pluto, joka on vastakkain Saturnukseen ja ne purkautuvat Uranukseen, joka on tällä ikäluokalla Oinaassa - kuten se on nytkin transiittina. Vahva 7.huone kertoo kyvystä viedä omia asioita suurelle yleisölle, myydä, markkinoida ja saada hyväksyntää. Pluto on pakottava, Jupiter innostava ja Mars 8.huoneessa, kartan moottorina ja raakana omien etujen ajajana punoo asiat ja ihmiset yhteen suureksi business-verkostoksi, jossa on yksi pää, Murdoch itse.

Lady Gaga

Hengästyttävän nopeasti vaihtuva trenditaivas nousee ja laskee, vetää vanhat pierut alas ja nostaa uusia yrittäjiä loisteeseen. Michael Jackson on kuollut, Madonna alkaa olla vanha ja out ja tilalle nousi kuin tilauksesta Lady Gaga.

Lady Gaga, alias Stefani Joanne Angelina Germanotta on jonkinlainen vastaus tämän hetken uusien arkkityyppien huutoon. Esiintyjät, laulajat, näyttelijät, pintakulttuurin huipulla symboloivat oman aikansa massamielen tuntoja ja odotuksia. He saavat voimansa massojen palvonnasta, joka on sekoitus samastuvaa ihannointia, kateutta (olisinpa mäkin...), dionyysista joukkohumalaa, silkkaa epätoivoa ja tiivistyneitä, salaperäisistä lähteistä nousevia yhtenäisyyden kokemuksia, jotka kertovat tarpeesta "kuulua omaan aikaan".

Hajanaisessa ja rikkinäisessä maailmassa uudet arkkityypit, jotka ruumistavat massojen tuntemuksia ja odotuksia, ovat myös itse enemmän tai vähemmän hajanaisia ja rikkinäisiä. Kuten useimmat alan menestyjät, Lady Gagan tausta on perin keskiluokkainen ja tavallinen. Mieleen jää minielämäkerrasta se että hän kävi samaa katolista tyttökoulua kuin Paris Hilton. Tuottaakohan katolinen tausta aikamme kummallisimmat bilehileet? Tämä ajatus nousee väkisinkin pinnalle kun katsoo Lady Gagan syntymäkartan antamia eväitä.

Jokainen musiikkimaailman huipulle tähtäävä joutuu kovaan rääkkiin vaikka lahjoja olisikin. Lady Gaga sävelsi ensin musiikkia muille artisteille, sitten itselleen ja alkoi luoda omaa tyyliään. Ajatelkaa että naisen ensilevy on kahden vuoden takaa ja nyt media on levittänyt tämän ihmelapsen koko maailman tietoisuuteen kysymättä keneltäkään tarvitsemmeko me häntä vai emme.

Lady Gaga on ns. ilmiö, mikä tarkoittaa suunnilleen sitä että hänen musiikkinsa voi vain vaivoin erottua massasta, mutta erotuksen tekee muita tietoisempi kyky sekoitella elämäntyylejä, lausuntoja ja itsestä annettua julkisuuskuvaa.

Musiikin luoja ei ole pelkästään sitä jos aikoo huipulle, on ruvettava ilmiöksi, jonka ympärillä tapahtuu ja sattuu kaikenalaista. Ja sitten loppujen lopuksi kun ilmiö on mennyt, voi kysellä oliko ilmiön sisällä mitään...Mutta vielä ei ole siinä vaiheessa vaikka Lady Gaga on ollut jo historialliset kaksi vuotta pinnalla.

Lady Gagan syntymäaikaa ei ole vahvistettu ja jossakin julkaistu 09:30 on todennäköisesti väärä ja lopulta vain jonkun arvaus. Itse otin oheisen kartan lähtökohdaksi arvauksen siitä että Uranus nousee horisontissa, joka selittää tiettyjä piirteitä tämän ilmiön. Askendentti kuvaa usein hyvin ulospäin annettua kuvaa itsestä, naamiota, toiminnallisen minän tarvitsemia sopeutumiskeinoja. Kun Uranus nousee, naamio voi olla erityisen moderni, postmoderni tai mitä tahansa sen jälkeen tulee esim. postvedenpaisumuksellinen modernius ehkä...Uranus sitoo ihmistä aikaansa, hetkeen, siinä pinnalla riekkuviin ilmiöihin, sosiaalisiin, kulttuurisiin muutoksiin, tyylien ja kulutustottumusten vaihteluihin. Taustalla on ihmisen usein väärin ymmärtämä "edistyksen tarve". Uranus-ihminen päivittyy nopeasti ja voi antaa itsensä mennä virtausten mukana ja lopulta voi tietysti käydä niin että ihminen itse ei hallitse mitään omassa elämässään - virta vei.

Uranus ehkä nousee Jousimiehessä, joka merkkilaatuna vihjaa kykyyn liikuttaa sosiaalisia voimia, saada aikaan ideologisia, ajatuksellisia tai poliittisia muutoksia tai suunnan muutoksia. Jos Lady Gaga kehittyy ihmisenä, hän voi kehittyä vanhemmiten tähän suuntaan ja onhan hän toki antanut lausuntoja sosiaalisista kysymyksistä, jotka ovat nyt hänen sydäntään lähellä.

Mutta se mikä on hänen kartallaan silmiinpistävää on juuri sukupuolirooleja symboloivien planeettojen suhteet keskenään. Sekoitus on terävä ja ristiriitainen. Aurinko on Oinaassa, minuuden ydin on merkin mukainen, rohkea, räikeä, räväkkä, tehokeinot ovat hyvin ulkoistettuja ja minä on yritteliäs ja ylpeä omasta pärjäämisestään. Mutta jos alkaa ja lopettaa astrologiansa Auringon merkkiin, jäisi kuva tosi köyhäksi. Aurinko on aspektissa Marsiin ja Neptunukseen, jotka ovat yhdessä Kauriissa. Nyt Mars on naisen sisäisen maskuliinisuuden symboli, se on sidoksissa Neptunukseen, joka löysää rajoja, yhteyttää yhdistää ja sekoittaa energioita ja motiiveja toisiinsa. Joskus voi sanoa että Mars/Neptunus -ihmiset ovat sekavia, sukupuolimääritykset ovat arvoituksellisia tai vaikeasti tulkittavia ja käytös sen mukaista. Mars/Neptunus luo sielun ja ruumiin sekoituksen, joka voi pyrkiä ilmaisemaan itseään monella tasolla yhtä aikaa. Se voi houkutella psyykkisiin tai fyysisiin kokemuksiin, jotka eivät ole terveimmästä päästä. Lady Gagan nuoruudessa oli huumekäyttöä, jonka isä kuulemma sai loppumaan. Kunnia isukille (Aurinko)!

Mutta erityisesti kun Mars ja Neptunus ovat kovassa kulmassa Aurinkoon, on riskinä olla omien viettymysten vietävissä. Ellei huumeet, sitten jotain muuta vedätystä elämässä todennäköisesti on. Kun menee mediasirkukseen mukaan ja nousee kasan huipulle, se merkitsee sitä että elämän on sekaisin a) koko loppuelämän b) ainakin menestyvän jakson verran. Moni ei oivalla mitä se merkitsee käytännössä, elämän muuttuu keinotekoiseksi, oma minä ei juuri pääse pilkahtamaan luotujen imagojen ja esiintymispaineiden alta.

Naisen sukupuolisuus symboloituu Kuun ja Venuksen kautta, sisäinen miehisyys Auringon ja Marsin kautta. Mars on sitoutunut Neptunukseen, joka päästää sisäistä energiaa, seksuaalisuutta ja maskuliinisuutta "vuotamaan" läpi normaalien estojen ja panssareiden ja nainen alkaa ilmaista maskuliinisuutta jollain tavalla vaikka esiintymisasujensa tai roolihahmojensa kautta. Madonna teki tätä, Lady Gaga tekee myös. Samalla Mars/Neptunus kulmassa Aurinkoon viittaa sisäiseen ambivalenssiin niin että maskuliinisuus/feminiisyys -tasapaino on jo vaakalaudalla. Kartta puhuu melko suoraviivaisesti biseksuaalisuudesta. Sukupuolisuuden muunnokset alkavat olla "must" kaikilla tähdillä kuten kaikki ovat huomanneet. Se voi olla aitoa seksuaalisuuden haaroittumista kahtaalle tai vain omaksuttu roolipeite sekin.

Entä itse naiselliset tekijät, Kuu ja Venus? Kuu on yhtynyt melkoisen varmasti Pluton kanssa ja vielä Pluton kotimerkissä, Skorpionissa. Kuu/Pluto -yhtymä lisää oman panoksensa tunne-elämän kehitykseen. Pahimmillaan se kertoo liian voimakkaista samastumistarpeista, ensin Äitiin, hänen naisellisuuteensa, mutta se ei välttämättä merkitse onnellista samastumista vaan siihen sisältyvä alkuperäinen kiintymys ja rakkaus ja ehkä riippuvuuskin voi kääntyä myös päinvastaiseksi riippuen miten Tytär-Äiti -sidos kehittyy lapsuuden ja murrosiän kautta kohti tyttären aikuisuutta. Kuu/Pluto epäilemättä syventää tunteita ja saa aikaan usein tunteen että mikään ei riitä, tunne-elämässä on musta aukko, joka nielee rakkautta, läheisyyttä ja kiintymystä. Äärilaidalla on ihmisiä, jotka "nielevät toisia ihmisiä, käyttävät hyväksi, manipuloivat tunteilla, seksillä tai rahalla eivätkä silti tule onnellisiksi vaikka saavat muut tanssiman oman pillinsä mukaan. Mitä Kuu/Pluto haluaa? Se haluaa lisää, lisää, lisää kokemuksia, elämyksiä, vastakaikua, ehdotonta, omistautuvaa rakkautta. Mutta sitä antaessaan voi joutua tyhjentymään ihmisenä tai jopa uhraamaan itsensä.

Lady Gagan kartan rakentava kokonaisuus koostuukin siitä että mainittu Kuu/Pluto -konjunktio tekee rakentavan kuusion Mars/Neptunukseen ja nämä ovat kuusiossa edelleen Jupiteriin. Tässä on suhteellisen intohimoisen, voimakkaasti sisäistä elämäänsä heijastavan ja emotionaalisesti vaikutusvoimaisen ihmisen aseet. Sen avulla Lady Gaga pysyy pinnalla - muutaman vuoden todennäköisesti. Pinnalla pysymistä auttaa juuri nyt Pluto, jonka transiitti (ylitys) on menossa Marsiin ja Neptunukseen.

Uranuksesta sadut kokemukset kertovat myös että Uranuksen suhde Venukseen on usein näkyvissä kun on kyse pintakulttuurin muuttuvista ilmiöistä ja ihmisistä. Lady Gagalla on Venuksen ja Uranuksen kolmio (120 astetta), joka tulimerkeissä viittaa kykyyn voittaa puolelleen ihmisiä koska pystyy tarjoamaan heille jotain uutta ja erikoista. Ja kaikki uusi ja erikoinen, josta tulee sitten matkimisen ja massasamastuksen kautta tylsää ja tavallista, on juuri Uranusta. Kuka osaa iskeä poralla ajan kultasuoneen, on tyypillisesti Venus/Uranus -ihminen. Se on muodin suunnannäyttäjien ja trendivipeltäjien oma planeettayhdistelmä. Ja jos olettamuksen mukaan Uranus on vielä nouseva planeetta, tilanne korostuu entisestään.

Sosiaalisesti ajatellen Jupiter on Kaloissa, jonka vanhat alueet ovat imagojen luominen, luovuus, kuvallisuus ja henkiset ilmiöt. Jupiter on neliössä (90 astetta) Saturnukseen joten uran luominen on eri asia kuin uran saaminen tasaisen varmaksi. Vaikeuksia voi tulla eteen, kaikkia ei miellytä Lady Gagan mielipiteet, ilmiasu, elämäntavat. Jupiter/Saturnus voi kertoa juridisista taisteluista, joita kuuluisuuksien elämä USA:ssa on pullollaan, kiistoja sopimuksista, korvauksista, ihmissuhdekiistoja, avioerotaisteluita jne.

Mutta samainen Saturnus tukee Aurinkoa kolmiolla joten se auttaa pitämään kiinni saavutetuista eduista tai muokkaamaan omasta itsestä ihmistä, joka pärjää kylmän laskelmoivassa business-maailmassa, jossa on se yksi arvo: dollari. Käytännön lahjakkuutta organisoida oma elämä ja muuttaa lahjat kouriintuntuviksi saavutuksiksi on Lady Gagalla kuten Madonnallakin. Ja jos pärjää naisena miesten luomissa raameissa, sille aikamme taputtaa vaikka se naiseus, joka pärjää, onkin jo vähän "geenimuuunneltua" feminiinisyyttä.

(Huom.) Tämän jutun kirjoittamisen jälkeen Lady Gagan oikea syntymäaika on varmistunut: 09:55, joten Kaksosten loppu nousee ja Kalat on keskitaivaalla. Mars/Neptunus -konjunktio osuu 7.huoneeseen.

PLUTO KAURIISSA 2008-2024

Pluto siirtyy lopullisesti Kauriiseen 27.11.2008. Tämä on lähiaikojen merkittävin laadullinen merkkivaihdos. Kauris edustaa systeemejä, kiteytynyttä ja rakenteellista järjestystä, jolle ihminen antaisi mieluusti "ikuisuuden" tai ainakin pitkäaikaisen elinkaaren. Systeemi voi olla pienessä tai suuressa koossa, mutta siinä on aina tietty rakenne, toimintojen loogisuus ja johdonmukaisuus ja hierarkkinen rakenne. Luonto luo eläviä biologisia systeemejä, joissa tapahtuu hidasta muutosta, evoluutiota. Ihminen luo vaihtelevia systeemejä, nopearytmisiä, äkkiä kuluvia ja/tai pitkäaikaisia historiallista jänneväliä omaavia systeemejä. Valtio on ihmisen luoma tyypillinen systeemi. Koko valtio-ajatuksen transformaatio voi olla edessä vuosina 2008-2024.

Pluton symboliikka ulottuu käytännön tasolla kaikkiin toimenpiteisiin, joilla sulautetaan ja liimataan yhteen ihmisiä, ihmisten varallisuutta, rahaa ja pääomaa, tai tehdään samaa yhteisöjen ja korporaatioiden tasolla. Kauriissa Pluto pyrkii tietysti tekemään kaikki niin, että syntyy jotain pysyvää, kestävää ja yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttavaa. Maailmanlaajuisen organisoidun ja samoilla pelinappuloilla toimivan maailmankaupan yhdistymisen kannalta Pluton transiitti Kauriissa voi tuoda pitkäkestoisia tuloksia. Voi syntyä korporaatioiden, isojen yhtyeensulautettujen yhtiöiden valtaa ja mielivaltaa - niistä voi tulla valtioita valtioiden sisälle. Ja kuten on visioitu jo kauan sitten, kansallisvaltioiden tunnepitoisten, historiallisten, rodullisten, kielellisten yhdistävien seikkojen heikentyessä ihmisten mielissä, tilalle voi nousta uskollisuus Yhtiötä, korporaatiota kohtaan, joka antaa perusturvan, työn, toimeentulon, ehkä asunnon ja koulutusmahdollisuuden. Silloin voi syntyä yhtiöitä, jotka globaalisina toimijoina ulottavat vaikutusvaltansa jonkun heikon valtion toimivallan yli. Ylikansallisuuden idea alkaa konkretisoitua ja kansallisvaltioiden rajat ja kontrolli kansalaisiaan kohtaan heikkenee.

Kauris on lakien, säännöllisyyksien ja yhteiskuntajärjestyksen ylläpidon merkki. Samalla se on maailmallinen merkki, jolla on koko ihmiskuntaa ja maapalloa koskevia ulottuvuuksia. Pluto Kauriissa luo pakkoja, hallintamenetelmiä, jotka pyrkivät saattamaan kaikki samanlaisten ja yhtäläisten sääntöjen alle. Tämä voi merkitä yleisen kontrollintarpeen lisääntymistä. Varsinkin, kun länsimaat elävät islamilaisen terrorismin uhan alla, pyrkimys turvat ja suojata omaa turvallisuutta on ollut kasvamaan päin WTC:n iskujen jälkeen 2001. Tämä trendi jatkuu ja syvenee, ja voi saavuttaa kansalaisvapauksien ja demokratian kannalta arveluttavia piirteitä - kuten jo monen mielestä on jo saavuttanut. Ei ainoastaan matkustavia tarkkailla entistä tarkemmin lentoasemilla ja laivaterminaaleilla, vaan poliisien ja turvapalvelujen valtuudet voivat ulottua yhä syvemmälle jokapäiväiseen elämään tavallisten ihmisten elämän tarkkailun ja kontrolloinnin kautta. Ihmiset sietävät hyvin auktoriteettien antamia elämänohjeita vaikka ne olisivat eettisesti arveluttavia. Sen historia ja psykologiset koetulokset todistavat helposti. Silti jossain menee raja ja ihmisten vastustushalu demokraattisten oikeuksien ja vapauksien kavennuksia vastaan voi yltyä. Pluto voi aina symboloida massojen vaikutusta ja massat ovat arvaamattomia voimavaroja. Kukaan ei pysty takaamaan että kehitys ihmisen itsensä aiheuttamien seurausten että luonnon prosessien vuoksi tulisi olemaan vakaata ja hallittavissa. Lujatkin kiteytymät murtuvat, rakenteet natisevat ja vaihtoehtoja tuotannon, erityisesti energiatuotannon ja koko länsimaisen elämäntyylin tasolla pitäisi kiireesti kehitellä ja ottaa käyttöön.


Valvo, isoveli!

Negatiivisia mahdollisuuksia ajatellen syntyy yhä vahvempi Isoveli, joka katselee, kuuntelee ja rekisteröi ihmisten elämän liikkeitä kehdosta hautaan. Passit tulevat yhä vaikeammin väärennettäviksi, lentoasemilla on jonoja johtuen pitkittyneistä turvatarkastuksista, uusia menetelmiä täytyy ottaa käyttöön: iris-skannaus, DNA-näyte on annettava jne. Poliisivaltioiden varjo lankeaa todennäköisesti yhä raskaammin johtavien länsimaiden ylle - juuri niiden, joilla on eniten menetettävää ja pelättävää. Pelko ei nouse tyhjästä, vaan sillä on juurensa länsimaiden kolonialismissa ja siirtomaiden luonnonvarojen ja ihmisten orjuuttamisessa, riistossa, hyväksikäytössä ja alistamisen tuhansissa muodoissa, joihin nämä maat ovat syyllistyneet. Jos Englanti, vanha siirtomaavaltio, on tiheimmin valvontakameroilla varustettu, se ehkä heijastaa maan menneisyyttä ja nykyisiä pelkoja. Siellä tavallisen kansalaisen toimia kodin ulkopuolella voidaan seurata aamusta myöhään yöhön valvontakameroiden avulla. Mutta, jos "paha" on tapahtuakseen, siinä ei auta mikään ulkoinen turvatoimi ja varautuminen.

Maallinen laki takaa ihmisten turvallisuuden ja rauhallisen kehityksen. Ikuiset lait taas pyrkivät tuomaan muuttumattomia periaatteita ihmisten usein kaaokselliseen elämään. Uskonnolliset totuudet ja jumalan käskyt ovat tyypillisiä kaurismaisia "keksintöjä". Pluton liikkuessa Kauriissa voimme nähdä mielenkiintoista kehitystä uskontojen opillisten muotoilujen tasolla. Kenties syntyy uusia, suuren kannatuksen saavia uskontoja, jotka pystyvät muotoilemaan uudella tavalla pienen ihmisen ja suuren kosmoksen välistä suhdetta. Kauris rakastaa varmuutta, saavutetaanpa se sitten miten tahansa. Siksi voi olettaa, että tulevina vuosina dogmaattiset varmuudet ja väittämät menevät pitkälle. Parhaiten menestyvät pyrkivät tietysti yksinvaltaan kuten tapana on ollut. Jos Saturnuksen hallitsema Kauris asettaa rajat ja vartioi niitä, sen negatiivinen tehtävä on vakuuttaa kaikille siitä, että lopulliset rajat ja määritelmät, opinkappaleet ja dogmit on löydetty, eikä uusien löydösten tarvetta ole. Sekä uskontojen että tieteen alueella voi siten olla tiedossa ikäviä kaikuja tästä. Mitään perustetta lopullisten asioiden tai arvojen toitottamiselle ei ihmiskunnan historia tarjoa, mutta siitä huolimatta yrittäjiä aina löytyy. Mielen jäykkyys, asenteiden ja ennakkouskomusten paino kaatuu usein Kauriin harteille.

Kun ihmiset luopuvat omasta yksilöllisyydestään, johon kuuluu myös irrationaalisten tunteiden, elämysten ja sattumanvaraisten oikkujen toteuttamisen vapaus ja spontaanius, he alistuvat yhä enemmän totalitäärisille järjestelmille, virallisen propagandan aivopesulle ja yhtenäisille ja kaikille jaettaville normeille, elämänohjeille ja kielloille. Autoritaarinen ihmistyyppi yleisenä ihanteena voi vahvistua ja se alkaa heijastua voimakkaasti kaikille elämänalueille Pluton vieraillessa Kauriissa.

Ihmisen ja luonnon epävakaa suhde

Jokainen Pluton transiittikausi Kauriissa heijastaa oman aikansa luomia mahdollisuuksia. Kaikki ei ole mahdollista, ovia on sulkeutunut, ja kaukana tulevaisuudessa olevat potentiaalit eivät ehdi kypsyä. Uusia maailmanlaajuisia tekijöitä ilmaantuu ihmiskunnan kehitykseen mukaan. Ilman ympäristöasiaa ei tämän ajan poliitikko voi päästä pitkällekään. Ympäristön uhkaava tila on ilmeinen uusi uhkakuva, josta kaikki alkavat olla tietoisia. Napajäätiköt sulavat, suurten merien vedenpinnan vähäinenkin nousu merkitsee valtavia globaalisia muutoksia, hävitystä, rannikkoseutujen ja kaupunkien vajoamista veden alle. Ja koko maapallon säätilan muuttuminen epävakaaksi tietää käytännössä lisääntyviä muita luonnon katastrofeja: tsunameja, pyörremyrskyjä, hurrikaaneja, taifuuneja, kenties myös tulivuoden purkauksia ja maanjäristyksiä. Pluto Kauriissa edustaa ajanjaksoa, joka taatusti tulee testaamaan sen, miten valmiita valtiot ovat työskentelemään yhdessä maapallon tilan palauttamiseksi tasapainoon, ja mitä uhrauksia pitää tehdä sen saavuttamiseksi. Vähäiset kosmeettiset keinot todennäköisesti osoittautuvat pian riittämättömiksi ja siksi myös on mahdollista, että kovan linjan ympäristöpolitiikkaa ajavat poliitikot ja puolueet saavat kasvavassa määrin valtaa käsiinsä.

Luonnollisesti hiilidioksidipäästöjen hillintä vaatii valtavia toimenpiteitä, jotta niillä olisi tehoa. Polttopisteeseen tulee ennen pitkää autoilun rajoittaminen. Se on kipeä asia, kun esimerkiksi vaurastuvat miljardit kiinalaiset haluavat ennusteen mukaan viiden vuoden sisällä oman auton. Laskekaa siitä paljonko tarvitaan lisää bensiiniä - ja bensiiniä syntyy vain maasta pumpattavasta öljystä. Maapallon öljyvarat ehtyvät, joidenkin arvioiden mukaan tuotannon huippu saavutettiin jo 1960-70-luvulla, ja nyt on edessä väistämätön alamäki. Ennusteet kertovat että noin 30-50 vuoden kuluessa öljyä ei enää ole pyörittämään alati kasvavaa teollisuutta, lämmittämään taloja tai kuljettamaan lisääntyviä automiljoonia tai -miljardeja eteenpäin. Tietoisuus öljyn rajallisuudesta iskee yhä syvemmälle tavallisenkin ihmisen tajuntaan. Öljyn myötä loppuu mahdollisuus säilyttää nykyinen elintaso länsimaissa, koska korvaavat energiamuodot eivät pysty tyydyttämään kuin muutaman prosentin energian tarpeesta; pelastukseksi kaavaillusta vetyenergiasta puhutaan vielä varsin teoreettiseen sävyyn. Sen kehittämiseksi tehdään työtä, mutta sen käyttöönottoon menee arvioiden mukaan noin 40 vuotta. Se mihin Pluto Kauriissa, maailman valtarakenteiden merkissä, sopisi parhaimmillaan, olisi yhtenäisten lakien luominen ympäristön tilan parantamiseksi jopa radikaalein keinoin. Samoin olisi aika luoda lainsäädäntöä ja totuttaa ihmiset siihen traumaattiseen ajatukseen, että länsimaisen ihmisen kissanpäivät alkavat olla ohi. Kaksinainen tilanne voi syntyä: vauraat länsimaat ovat taloudellisen kehityksensä ja koko kulttuurinsa laskuvaiheessa kun taas idän suurvallat rynnivät kohti samaa kehitystä, jonka länsimaat ovat jo sivuuttaneet.

Maailmantilan muutoksista ehkä tärkein on monen ennustama, ja nyt jo näkyvä taloudellisen ylivallan siirtyminen lännestä itään. Idän suurvallat ovat voimistuneet taloudellisesti viime vuosikymmeninä. Japani on aina ollut länsimaihin suuntautunut, mutta Intia ja Kiina, Idän jättiläiset, ovat saavuttaneet Japania. Kaikkialla on lyönyt läpi länsimainen tekniikan, tuotantomenetelmien ja vapaan, ylikansallisen kapitalismin tuoma vaurastumisen toive. Kaupallisen elämän rakenteet lupaavat helppoja rikkauksia. Ennen kaikkea entiset köyhät maat mukaanlukien jättimäinen Kiina, myös Intia ja koko Kauko-idän alue suunnattomien ihmismäärineen on helppo saada himoitsemaan samoja hyödykkeitä, kännyköitä, televisioita, autoja ja asumisen tasoa kuin länsimaisetkin ihmiset. Viimeinen villitys Kiinassa on lehtitietojen mukaan varakkaiden ihmisten hankkima kasvojen parantelu ja muuttaminen länsimaisen kauneuskäsityksen mukaiseksi. Ahneuden juuri on syvällä ihmisyydessä. Halpojen tuotantokustannusten vuoksi moni länsimainen yhtiö muutti Kauko-Itään jo 1980- ja 90-luvuilla, ja idän sopeutuminen on ollut nopeaa. Kun ajatellaan muodollisesti eläinrataa maailmana, se jakaantuu itäiseen ja läntiseen puoliskoon Ravusta Kauriiseen. Kauriista vasemmalle olevat merkit edustavat itää ja Ravusta oikealle olevat merkit länttä. Pluton tulo 0 astetta Kauriiseen on taitekohta ja siitä lähtien talouden ja kenties politiikan painopiste siirtyy vääjäämättömästi itään.

Ja muitakin kehitystrendejä voi ilmetä tämän transiitin kuluessa. Mikä ilmenee Kauriissa yhtä järkyttävän fanaattisesti kuin WTC:n iskut vuonna 2001 Pluton ollessa Jousimiehessä? Fanaattinen uusi opinkappale, dogmi? Tieteellinen oikeaoppisuus? Maailmanhallituksen muodostaminen? Pakkokeinojen käyttöönotto vaikeuksien välttämiseksi? Uusi diktaattori, joka pakottaa maailman samaan muottiin? On hyvä muistaa, että hitaiden planeettojen transiitit merkeissä voivat jättää jälkeensä vain tietyn ydinmuutoksen. Pluto Jousimiehessä ehdottomasti jätti tietoisuuteen sen, että länsimaat ja islamin ääriainekset ovat nyt keskenään vihollisia. Kumpikin haluaa muuttaa koko maailman kaltaisekseen, siinä mielessä niiden agenda on yhtä murskaavan fanaattinen. Tästä konfliktista voi syntyä uusia valtataistelun muotoja, ehkä rintamalinjat syvenevät ja juurtuvat osaksi maailman poliittista tilaa, kun Pluto on Kauriissa seuraavat 15 vuotta. Merkkisiirtymän aattona USA:n presidentiksi valittiin musta mies, Barack Obama. Hänen kokemattomilla harteillaan on paljon odotuksia ja paineita. Paineet syntyvät USA:n ja koko maailman taloudellisesta notkahduksesta, jonka laajuutta ja syvyyttä ei vielä kukaan tiedä. Pluto Kauriissa voi merkitä perusteellista kamppailua saada maailma yhtenäistymään niin että sen odottamattomia liikkeitä olisi helpompi hallita kuin aikaisemmin.

URHEILUSTA ASTROLOGISESTI

Suomalaiset ovat urheiluhullua kansaa. Pienestäkin kansainvälisestä menestyksestä pieni maa alemmuudentunteineen ottaa irti kaiken mahdollisen ja vie penkitkin urheiluhallista mennessään. Nyt olisi kiva saada vähän seurantaa Pekingin kisojen tulosten suhteen - ketkä menestyivät parhaiten ja millä transiiteilla? Suomesta lähtee tollanen 58 hengen joukkue Pekingiin. Realistisia mahdollisuuksia voittaa mitali arveltiin yleisesti olevan parilla, kolmella, ehkä korkeintaan viidellä. Jos menee huonosti, saalis on muutama pistesija.

Millaisilla transiiteilla voitetaan? Perinteisesti ajatellen Jupiter ja Mars suosivat urheilumenestystä, syyt ovat yksinkertaiset. Mutta aikanaan katselin hieman suomalaisten suurmenestyjien transiitteja ja sanoisin että sovinnaiset odotukset saa heittää romukoppaan. Rajut oppositiot auttavat menestystä, symbolisesti ne ovat venymisen, itse voittamisen, mahdottoman saavuttamisen symboleja. Mutta valitettavasti tilanne ei ole aivan yksioikoinen kuten seuraavasta näkyy:

Esim. Lasse Viren 1972 Münchenin kaksoisvoittaja, Jupiter oppositio radix-Mars. Tiina Lillak 1983, MM-voittaja, Pluto oppositio radix-Aurinko ja Kuu. Seppo Räty 1987 Rooma MM, Pluto oppositio radix-Aurinko.

Mutta klassinen esimerkki pehmeistä transiiteista on Pekka Vasala, München 1972, 1500 olympiavoitto: Jupiter konjunktio radix-Aurinko (huom Vasalalla on radixilla jo Aurinko/Jupiter kolmio tulimerkeissä - todellinen voittajan arkkityyppi); Saturnus kolmio radix Saturnus/Pluto; Uranus kolmio radix-Mars.

Kimmo Kinnunen, Tokio 1991 MM keihäänheitto: Jupiter-paluu Leijonassa; Uranus neliö radix-Aurinko (tarkka); Mars konjunktio radix-Uranus.

Ja vielä kauemmaksi historiaan mennen Lontoossa 1948, Tapio Rautavaara keihäänheitto kultaa: Saturnus oppositio radix-Merkurius-Solmu-Mars, mutta myös Uranus kolmio radix-Mars ja Uranus konjunktio radix-Saturnus; Pluto oppositio radix-Uranus; Jupiter 1.huoneessa.

Pauli Nevala, Tokio 1964, kultaa keihäänheitossa, ainoa merkittävä transiitti Uranus konjunktio radix-Jupiter.

Olympiavuodet ovat osuneet vähän aikaa vuosiin, jolloin Jupiter on tulimerkissä. Jupiter tulimerkissä on sopiva kuvaamaan tietynlaista kiihottumista, fyysistä kilvoittelua ja voittamisen halua ja siitä tulevaa kultaa ja kunniaa.

1900,1904,1908,1912,1920,1924,1936,1948,1960,1972 Jupiter oli Jousimiehessä, Oinaassa tai Leijonassa. Sitten se liukui Härkään, Neitsyeeseen, Kaksosiin ja Kauriiseen, jossa se nytkin on. On lupa odottaa Jupiterin ollessa tulimerkissä että kisoista tulee dramaattiset itse urheilukentällä. Nyt Jupiter Kauriissa, kisojen ympärillä oleva poliittiset jännitteet näkyvät.

Eniten mitaleja olympiakisoista ylipäätään voittanut on - tai ainakin oli jokin aikaa sitten - venäläinen voimistelija Larissa Latynina, kolmesta kisoista yhteensä 18 mitalia, niiden joukossa 9 kultaista. Huippuvoimistelijan kartalta tuskin voi olettaa löytyvän samanlaisia tekijöitä kuin keihäänheittäjän kartalta. Naiivius kostautuu myös astrologiassa. Urheilulajien rankasti erilainen suoritustapa, vaaditut ruumiin voiman, nopeuden, notkeuden, herkkyyden, reaktioalttiuden ja suorituskyvyn erot ovat määräävät tekijät. Joissakin lajeissa voi pärjätä kuin pelivälineensä niellyt seiväshyppääjä, toisessa taas tarvitaan reaktiokykyä, joka muistuttaa kärppää rauniossa. Latyninalla esim. ei ole juuri tulen merkkejä vaan maata ja vettä, Marsilla toki neliö Aurinkoon ja kartalla on Kaurista=kontolloitua lihasten liikettä (entinen balettitanssija).

Ja kuten muussakin astrologiassa, periaate on se, että kukin heittää tyylillään. Seppo Räty on Härkä ja heitti rumalla tyylillä, mutta voimaa oli. Tero Pitkämäki on kaikkea muuta kuin Räty koska hänellä on Auringon ja Neptunuksen konjunktio Jousimiehessä - joiden päällä transiitti-Pluto on.

Otetaanpa esimerkiksi suomalaisten lempilaji, keihääneheitto. Tyypillinen suomalainen keihäänheittäjä on tuollainen Jousimies-Vesimies-Oinas -painotteinen ja Auringon ja Jupiterin (Marsin) kulma olisi hyvä olla:

Jonni Myyrä (olympiavoittaja 1920 ja 1924), Aurinko/Jupiter kolmio vesimerkeissä.
Rautavaara - löysä konjunktio Kaloissa, muuten Vesimiestä, Jousimiestä
Nevala - kvinkunssi, uusikuu Jousimiehessä, Mars/Jupiter oppositio
Kinnunen K - 135, Aurinko Oinaassa, Mars/Jupiter kolmio
Kinnunen J - löysä oppositio, Aurinko Jousimiehessä, Aurinko/Mars/Jupiter aspektit
Räty - kuusio, Aurinko Härässä, Kuu Vesimiehessä,Mars Auringon ja Jupiterin keskipisteessä 30 kumpaankin
Korjus - 30, Aurinko Vesimies oppositio Uranus, Kuu Jousimiehessä
Siitonen - kuusio, Aurinko/Mars konjunktio neliö Uranus
Härkönen - ei, Aurinko Vesimies oppositio Uranus, Mars/Jupiter oppositio.
Rantanen - Aurinko/Jupiter kolmio vesimerkeissä ja Jupiter/Saturnus oppositio. Aspektiton Mars Oinaassa.

Oma hätäpäinen ennustukseni (sähköposti Linnunradalle) lauantaina ennen keihään loppukilpailua oli: 1) Thorkildsen 2) Vasilevskis 3) Pitkämäki. No eipä voi kehua täyttä pottia, mutta kaksi kolmesta oli oikein - hah.

BODYIMAGE

Luonto antaa jokaiselle meistä omanlaisen ruumiin, kehon. Sivumennen sanoen on vähän outoa että suomen kielessä ei ole kunnon sanaa fyysisyydelle: ruumiilla voi tarkoittaa sekä elävää että kuollutta olentoa, raatoa ja keho taas on hajuton ja mauton, loppuun asti neutralisoitu ilmaisu. Kroppa taas on suora laina ruåtsista. Ruumis on ja jokaisen on totuttava siihen olipa se millainen tahansa. Ja ihmislajin runsas geeniperimä takaa sen että vaihtelut ruumiin ulkonäössä on suuri. Joku saa missin mitat, joku näyttää virtahevolta, joku mahtuisi ovesta sisään saranapuolelta. Oma ruumis, keho, kroppa on elämämme perusta ja se, miten me näemme ja hyväksymme oman kroppamme on psyykkisen hyvin/pahoinvoinnin kivijalka.

Hiljattain TV:stä tuli haastatteluohjelma Joan Riversistä, nyt 76-vuotiaasta komediennesta, jolla on paljon sanottavaa epäviihtymisestä omassa ruumissaan. Hän on sanonut käyneensä plastiikkakirirgilla siihen malliin että on harkinnut ruumiinsa luovuttamista kuoleman jälkeen tupperwara-kokoelmiin. Implantteja löytyy ja muovia ihon alta. Hänen kasvonsa useat kiristykset tekevät naamalihaksista viulunkielen.

Ruumis on meille joko tuttu, hyväksytty, joskus rakastettu tai sitten ei. Syitä itsekunkin kehon hyväksyntään tai sen vaikeuteen on monia. Joan Rivers mainitsi sen että häntä ei lapsena juuri hyväilty eikä paijattu. Vanhemmat eivät koskaan sanoneet häntä kauniiksi. Vanhempien luonteva kosketus lapseen on varmin osoitus lapselle, että hänestä välitetään. Se on kaikkein primitiivisin rakkauden osoitus, mutta siksi juuri sen puute on niin traumaattinen. Lämmin ja pehmeä kosketus on myös aikuisten maailmassa selkeä viesti olipa se sitten eroottista tai ystävällisyyttä osoittava.

Katsotaan Joan Riversin karttaa. Oinas nousee ja "ulkoinen minä" on sen mukainen: hieman hevosennaamainen, matalaääninen, käheä-ääninen nainenhan hän on. Mutta ruumiskuvan (bodyimage) kannalta on puhuttava 6.huoneen sisällöstä. Siellä on kolmikko Mars/Jupiter/Neptunus - kaikki Neitsyessä. Neitsyt on perinteisesti merkki, joka kerää yliherkkyyksiä monelta alalta, mutta fyysinen hyvinvointi, ravinto, allergiset herkistymät ovat tänäänkin tyypillisiä. Ja 6.huone on Neitsyen merkin vastine huoneissa. Se kertoo usein mitä vastuksia meillä on voitettavan arkisessa elämässä, syömisessä, ruuan laitossa, työn tekemisissä, oman ruumiin kehittämisessä. Se on perinteisen astrologian "terveyden ja sairauden" huone, jossa heikkoudet tulevat esiin ja vaativat toimenpiteitä tai kompensaatiota.

Ja 6.huoneessa on mitä omalaatuisin kolmikko, kaikki planeettoja, joilla on vähän yhteyttä toistensa symboliikkaan. Mars= omat itsekkäät halut ja tarpeet, fyysinen suorituskyky; Jupiter= ekspansiivinen sosiaalinen voima ja kollektiivisten asenteiden ja uskon synnyttäjä ja Neptunus= tuonpuoleinen, imaginaarinen ja fyysisesti "heikosti" ankkuroitunut planeetta. Näillä kolmella pitäisi pärjätä oman ruumiinsa kanssa. Tulos voi olla mitä kummallisin sekasotku, jossa on kaikkivoipuuden tunteita (Mars/Jup), eloisaa, rohkeaa, härnäävää energiaa (Mars/Nep) ja dramatiikan, huumorin ja elämän epäjärjestyksen ja satunnaisuuden tajua (kaikki yhdessä).

Oinas kun nousee, Mars on ns. kartan hallitsija, eli se määrää, minne välittömät askendentista lähtevät impulssit suuntautuvat, missä tämä ihminen on alituiseen työstämässä jotain itselleen tärkeää. Mars on siis yksi näistä 6.huoneen planeetoista. Voi sanoa että Joan Rivers miettii jatkuvasti omaa kroppaansa, suhdettaan siihen, sen hyvinvointia, mutta joutuu myös käymään läpi hyvin vaihtelevia kokemuksia sen kanssa. Neptunus osoittaa usein ideaalisinta kuviteltavaa tulosta: kaikki haluavat olla kauniita, sopusuhtaisia, seksikkäitä ja haluttavia. Määritelmät, kuka on kaunis, tulevat ihmisyhteisön lausumattomista yhteisistä lähteistä. Neptunus imeytyy niihin ja alkaa vaatia itseltä sitä että olisi yleisten ihanteiden mukainen myös ruumiillisesti. Useimmille se on mahdotonta. Jäljelle jää ulkoiset parannuskeinot, kosmetiikkaa, urheilua, treeniä, ruumiin hoikkuuskultin ylläpitämistä, ja jos mikään ei auta, amerikkalaisessa kulttuurissa varsinkin mennään venyttämään kasvojen lerpahtanutta ihoa tai leikataaan selluliitit reisistä tai muuta. Jupiter on myös Neitsyessä itselleen "epäedullisessa merkissä" sillä Jupiterin elämänmyönteisyys, hyväksyvyys, suurellisuus ja dramaattisuus eivät pääse helposti siellä esiin. Tunnelmat voivat kääntyä alituiseen tiedostettuun tai tiedostamattomaan alemmuudentunteeseen. Mars on Neitsyessä neutraali, praktinen, osava ja taitava, mutta joskus myös ylen suoraviivainen pyrkien välittömillä teoilla korjaamaan kaiken, mikä ei toimi. Mutta omaa ruumista ei voi noin vain korjata.

Mars/Jupiter/Neptunus synnyttävät helposti kaikkivoipuuden tunteita, jotka lähtevät hyvin toiminnallisesta Marsista, laajenevat Jupiterin ansiosta ja saavat sädekehän - usein epärealistisen - Neptunuksen kautta. Syntyy toiveita olla kaikkea, saada kaikkea ja menestyä kaikin tavoin. Periaatteessa kolmikko yhdessä antaa hyvät eväät narsismin rehotukselle, mutta koska ne ovat 6.huoneessa, jossa ihmisen alemmuus on jollain tavoin vahvasti läsnä, suora narsistinen itseihailu ei onnistukaan. Ristiriitainen tilanne ihmisen sisällä voi johtaa ristiriitaiseen käyttäytymiseen, ulkoisen itsekuvan loistokkuudeen tavoitteluun riittää voimia, mutta sisäisesti minätunne voi olla päinvastainen, viheliäinen, äärettömän itsekriittinen, jopa elämänkielteinen.

Joan Riversin on onnistunut kääntää oman ruumismielikuvan kielteisyys itseironiaksi, komediaksi. Elämäkerran niukatkin maininnat ja hänen heittämänsä herjat viittaavat miessukupuolen torjuntaan tai vihaan. Oinas nousumerkkinä on maskuliininen ja naisen sisällä on vahvoja latinkeja ottaa elämän ohjat omiin käsiin. Riversin kartalla on täysikuu, Aurinko on Kaksosissa ja Kuu Jousimiehessä. Molemmat tekevät neliön (90 astetta, suorakulma) mainittuun kolmikkoon, Mars/Jupiter/Neptunus. Tässä T-ristissä, (ks. kartalla punaisella merkitty kuvio) joka on muuttuvissa merkeissä, on kosolti joustavuutta, mielen notkeutta, esiintymishalua (täysikuu), mielen hoksottimien nopeutta ja nokkeluutta. Mutta samlla se on kova kartan perusrakenteena kielien itsekuvan ongelmista, luisumisesta yrityksiin parantaa ulkoisin keinoin ulkonäköä. T-ristin kärki osuu juuri Neitsyt-planeetoihin. Kheiron nousee ennen Aurinkoa "tiedustelijana (Scout) ja 2.huoneessa silläkin on sanansa sanottavna siitä, miksi fyysinen elämä on nuorekkuuskultin (Kaksonen) hallitsema, mutta silti kaikkien pitää vanheta. Muutenhan kartta on ilmaisukykyinen, sieltä löytyy tarkka Merkurius/Venus -yhtymä ja Kaksosissa, puheilmaisua ja sanallista ilmaisua suosivassa merkissä. Tältä naiselta irtoaa puhetta, huumoria, herjoja, halua rikkoa tabuja. Kieli on hänen työvälineensä ja se tuo vapautusta omista epävarmuuksista ja itsensä hyväksynnän puutteista.

HUONEET ASTROLOGIASSA

Huoneiden merkitystä kannattaa aina kerrata. Planeettojen oman symboliikan, eläinradan merkkien ja aspektein lisäksi huoneet ovat neljäs keskeinen tukipilari kartan tulkinnassa.Huoneita kannattaa lähestyä johdonmukaisesti. Astrologian symboliikassa on kysymys yleistävistä merkitysten luokista, jotka omalla tavallaan loogisesti seuraavat toinen toistaan. Huoneet syntyvät maapallon omasta liikkeestä akselinsa ympäri. Puhumme hienosti diurnaali-rytmistä, vuorokauden mittaisesta rytmistä. Siinä ajassa kukin merkki nousee, on keskitaivaalla, laskee ja on kartan pohjalla – kukin vuorollaan. Samoin vuorokauden sisällä planeetat vaihtavat huonesijaintiaan käyden läpi kaikki 12 huonetta.

Huonesymboliikan perustana ovat akselit, nousu (askendentti), sen vastakohta, lasku (deskendentti), keskitaivas (MC) ja kartan pohja (IC). Niiden väliin tavalliset huonejärjestelmät sijoittavat vielä kaksi muuta huonetta. Niiden symboliikka nojautuu ihmisen kohtaamiin elämän perustilanteisiin, arkkityyppisiin kokemisen malleihin ja sisäiseen kehitysmalliin, joka alkaa purkautua askendentista lähtien:

1. Minä ”laskeutuu alas” ruumiistukseen, ottaa energiakehikon, jonka kautta rakentuu totunnaisten käyttäytymismallit, eleet, ilmeet, perusasenne elämään ja ulkoinen persoona, jonka kautta sisäiset voivat ilmenevät. Tässä huoneessa on valmiudet oivaltaa oma elämän persoonallinen merkitys. Huoneen ihmistyyppi on Minä itse, Persoona, jonka kautta elämännäytelmä on määrä esittää.

2. Minä-kuva juurtuu maalliseen olemukseensa, saa perintönä vanhemmilta ja koko edeltävältä perimä-linjalta tiettyjä biologisesti määräytyviä kykyjä ja lahjoja, jotka odottavat aktivointia ja tietoista kehittämistä. Huone edustaa ihmisen perustarpeita, ruuan, suojan, puolustautumisen ja seksuaalisuuden muotoja, joiden avulla biologinen perimä muistuttaa osallisuudestamme luontoon. Käytännön merkitys on taloudellinen turvallisuus, joka korostuu näin myöhäisessä kulttuurivaiheessa elävien tarvemaailmassa. Huoneen ihmistyyppi on esivanhempi.

3. Minä tarvitsee kehittyäkseen suhteita ulospäin ja niiden välittäjäksi asettuu mieli ja sen ruumiilliseksi välineeksi aivot. Mieli tarvitsee kieltä voidakseen luoda asioiden välille yhteyksiä ja ilmaistakseen näitä havaittuja, opittuja ja sanallisesti yhdistettyjä asioiden kokonaisuuksia. Alkaa oppimisen, itseilmaisun ja älyllisen elämän kausi. Huoneessa näkyy ihmisen tarpeet kommunikoida, välittää viestejä, kirjoittaa, oppia hallitsemaan mentaalista maailmaa ja vieläpä luoda sen avulla jotain uutta. Huoneen ihmistyyppi on sisaret ja veljet, naapurit, koulutoverit, satunnaiset tuttavuudet.

4. Minä saa vakaan ja juurevan pohjan, joka nousee vanhempien välittämästä psyykkisestä perinnöstä, vanhempi-arkkityyppien ja lapsen suhteesta, joka voi olla sekä hyvin tukeva että hyvin ongelmallinen. Minän suhde omaan itseen, se kyky luodata omaa psyykeä alkaa tästä, samoin 4.huone kertoo suhteista läheisiin ihmisiin, vanhempiin isovanhempiin, sukuun ja lähiympäristöön. Side on psyykkinen ja sisäinen ja osoittaa usein riippuvuutta jostain ”annetusta” – kuten perheen olosuhteet tai syntymäympäristö, maisema ja oma kansanosa, luokka tai oma maa ja kansa. Huoneen ihmistyyppi on Isä, perheenhuoltaja, joskus isovanhemmat ja laajemmin ottaen suku.

5. Minä on vakaa tässä vaiheessa, identiteetti etsii haasteita, jotka voitettuaan kasvaa yhä suuremmaksi ihmiseksi. Siksi tässä huoneessa on kyse itseilmaisusta, luovuudesta, biologisesta luovuudesta syntyy omia lapsia, ja psyykkisestä luovuudesta syntyy esiintymistä, taiteellisuutta ja halua dramatisoida omia lahjoja julkisesti, saada mainetta ja arvostusta, taputuksia ja egolle hyvää palautetta. Huoneen ihmistyyppi on rakastaja/rakastajatar, taiteilija, esiintyjä, tuhlari, spekuloija.

6. Minä on ilmaissut oman kehityksensä huippukokemukset ja tässä huoneessa on kyse siitä, miten tulla toimeen arkielämässä, kuinka sopeutua ulkomaailmaan ilman erityistä asemaa tai loistoa. Se viittaa työhön, palveluun, tietojen ja taitojen kehittämiseen, mikä veisi kehitystä eteenpäin kohti täydellisyyttä. Huoneen ihmistyyppi on käytännön opettaja, kasvattaja, kouluttaja, treenaaja, työtoveri, lääketieteen ammattilainen, hoitaja, avustaja, työntekijä.

7. Minä saapuu käännekohtaan, jossa oma minämaailma loppuu ja sosiaalinen, jaettu kokemusmaailma, ”sinämaailma”, alkaa. Siksi tässä huoneessa puhutaan parisuhteesta, avioliitosta, kumppanuudesta, siteistä kahden ihmisen välillä. Rakkaus on suurin sitova voima, mutta tässä on kyse myös asiallisista suhteissa, liikesuhteissa tai suhteesta suurempaan yleisöön. Huoneen ihmistyyppi on puoliso, kumppani, sopimuksen toinen puoli, riitapukari, yleisön palvelija, taiteilija.

8. Minä sulautuu ja sitoutuu yhä syvemmälle ihmissuhteiden verkostoon, kokee yhdessä herättäviä ja voimakkaita elämyksiä ja tunnetiloja, jotka joko vahvistavat parisidosta tai tuovat eteen kriisejä, jotka pakottavat muuttumaan, tarkistamaan oman minän tilaa ja etsimään lisää itsetuntemusta tai syvempiä väyliä maailman tuntemukseen. Vaiheen ihmistyyppi on psyyken asiantuntija, psykiatri, psykologi, mutta myös okkultisti, maagi, tutkija, kaivautuja, totuuden paljastaja, vallan- ja rahan aktiivinen käyttäjä.

9. Minä löytää tiensä syvällisten kokemusten ja psyyken paljastusten kautta sosiaaliseen elämään, jossa vaadita tiettyjen perinteisten menoja ja rituaalien noudattamista ja sosiaalisten standardien hyväksymistä. Siksi 9.huone on perinteisesti korkeamman koulutuksen huone viitaten opiskeluun, laajojen tietojen hankkimiseen ja sulatteluun, ulkomaan matkoihin, jotka usein täydentävät teoreettista maailmaan tutustumista. Vaiheen ihmistyyppi on perinteisesti opettaja, pappi ja tuomari, kansainvälisten asioiden kanssa työskentelevä, politiikan, ideologioiden tai uskontojen ammattilainen.

10. Minä ottaa tässä huoneessa virallisen asemansa osan yhteiskunnallista koneistoa. Huoneen merkitys on usein ura ja ammatti, päämäärät ja tavoitteet, kunnia ja maine. Huone viittaa kokonaan ihmisen ja yhteiskunnan välisiin sidoksiin, joista ammatti on usein lujin ja kestävin. Mutta se viittaa myös vallankäyttöön tai hierarkkisiin tarpeisiin olla mukana rakentamassa ja hoitamassa valtion tai firman tai organisaation asioita. Huoneen ihmistyyppi on ammattilainen alalla kuin alalla, vallan huipulle kiivenneet, päättäjät, hallitsijat, organisaatioiden pyörittäjät.

11. Minä on osa sosiaalista tapahtumista, jossa pyritään löytämään täydennystä virallisille hierarkioille ja systeemeille. Tässä huoneessa avaudutaan ajankohtaisille asioilla ja yhteiskunnalliselle ja kulttuuriselle kehitykselle. Se viittaa haluun olla luomassa ”mahdollisia maailmoja”, jotka eivät ole vielä totta, mutta jotka voisivat olla, jos sosiaalinen kehitys kääntyisi siihen suuntaan. Vaiheen ihmistyyppi on uuden totuuden etsijä, kokeilija, utopisti, aatteiden aktivoija, uusien tuulien välittäjä, ryhmähengen nostattaja ja suunnannäyttäjä.

12. Minä uppoutuu tässä huoneessa tekemään tiliä omasta kehityksestään maallisena olentona ja joutuu usein kohtaamaan oman kehityksensä heikkoudet, vääristymät ja tekemättömät muutokset. Huoneessa on mahdollista puhdistautua, irrottautua yksipuolisista aineellisista siteistä todellisuuteen ja kääntyä psyykkiseen tai henkiseen itseriittoisuuteen. Se viittaa transsendenttisen elämän tarpeisiin ja haluun ymmärtää kokonaisvaltaisesti sekä omaa kehitystä että koko maailman tilaa. Se viittaa usein kollektiivisiin kokemuksiin, joissa oma minä on vain osa kokonaisuutta vailla erityistä merkitystä tai edes nimeä ja tarkoin määriteltyä identiteettiä. Huoneen ihmistyyppi on sosiaalinen sivullinen, irrottautuja, tarkkailija, vetäytyjä, luopuja, rangaistu, epäkelvoksi tuomittu tai pitkään normaaleista elämänkuvioista poissaoleva.

Jokainen planeetta on jossain huoneessa. Planeetta toimii aina omana itsenään; Merkurius aina ilmaisee kielen ja mielen tuotteiden kautta itseään, mutta huonesijainti kertoo millaisessa raamissa tämä tapahtuu. Jos esim. Merkurius on 8.huoneessa, mieli paneutuu etsimään tosiasioita taloudellisesta toiminnasta, liikemaailmasta tai salaisuuksia ihmisten maailmasta. Jos se on 9.huoneessa älyä tarvitaan pitkäjänteisissä opinnoissa ja samalla kiinnostus ulkomaailmaa, siellä liikkumista varten kasvaa.

Kulmahuoneet ovat 1-4-7-10, niiden kautta tapahtuu, vaikutelmat ja virikkeet virtaavat ihmisestä ulospäin ja ympäristöstä ihmisen sisäisyyteen, muutokset ovat tehokkaita ja minän ja ulkomaailman vuorovaikutus intensiivisintä. Keskittävissä huoneissa 2-5-8-11 taas korostuu turvallisuus, varmuus, toimivuus, kestävyys ja jatkuvuus. Rajahuoneissa asiat ja arvot ovat liikekannalla, muuttumassa, vaihtamassa muotoa, painotusta, asennetta, päämääriä.

MITÄ KAIKKEA KARTALTA LÖYTYY?

Normaalisissa horoskoopissa eli astrologisessa kartassa on yleensä eläinradan merkit, 12 huonetta, kulmat erikseen mainittuna, AS-DS, MC-IC, ehkä Vertex ja Antivertex uusina kulmina. Sieltä löytyy Kuu ja Aurinko plus kahdeksan planeettaa. Astrologian symboliikka ei seuraa astronomiaa eikä meidän tarvitse kutsua Plutoa "kääpiöplaneetaksi". Lisäksi karttaan usein sisäympyrään tai muualle sijoitetaan tärkeimmät planeettojen väliset kulmat eli aspektit. Nämä ainakin löytyvät peruskartalta.

Mutta sieltä voi löytyä paljon muutakin. Tietokoneohjelmat tekevät useita vaihtoehtoisia lisukkeita. Tavallisimmat vaihtoehdot ovat neljä suurinta asteroidia, Ceres, Juno, Pallas ja Vesta. Ne edustavat tärkeää "alalajia" kartan symboliikkaa koska niissä on kyse naisellisuuden eri kehitysvaiheista ja painotuksista. Halukkaat lukekoon vaikkapa Marja-Liisa Niemi-Mattilan Ajattomat arkkityypit -kirjan, jossa näitä naiseuden perusmalleja kuvataan sekä mytologisesti että astrologisesti.

Mutta asteroideja on tavaton määrä. Kaikkiaan niitä pyörii etupäässä Marsin ja Jupiterin ratojen välissä kymmeniä tuhansia ja useita tuhansia niistä on jo nimetty. Nimiin on tyhjennetty ensin maailman mytologisten hahmojen varasto, sitten ihmisten nimiä, maantieteellisiä nimiä jne. Asteroidien tulkintaa on syntynyt viime vuosikymmeninä yhä enemmän. Mytologisten tulkintojen lisäksi on syntynyt nimi=tulkinta -periaate, joka herättää tietysti monenlaisia mietteitä.

Asteroidien lisäksi koneohjelmat voivat laittaa kartalle ns. Hampurin koulukunnan hypoteettiset planeetat. Niitä on kaikkiaan kahdeksan ja niillä on hypoteettinen olemassaolo ja radat, jotka eivät vastaa mitään tunnettujen planeettojen tai asteroidin ratoja. Hampurin koulukunnan ikäviin saavutuksiin (heillä on hyviäkin ajatuksia) kuuluu juuri nämä sillä emme tarvitse yhden tai kahden ihmisen keksimiä planeettoja koska olemassaolevissa planeetoissa ja asteroideissa on tekemistä ja tulkitsemista yllin kyllin. Voisimme unohtaa hypoplaneetat myös siksi että niiden nimitykset ja mytologiset merkitykset menevät päällekkäin perinteisten planeettamytologioiden kanssa. Hampurin koulun planeettoja ovat Zeus, Admetos, Hades, Apollo, Cupido, Kronos, Poseidon, Vulkanus. Mitä muuta ne ovat kuin perusplaneettojen päällekkäisiä (kreikkalaisperäisiä) nimityksiä? Jupiter=Zeus, Apollo=Aurinko ja Kronos=Saturnus jne. Nämä ns. "uraniaaniset planeetat" tai "transneptuniset planeetat" soisimme heittää railakkaasti astrologian roskakoriin.

Asteroideja on luokiteltu ja nimetty ja niitä on vähäisessä määrin otettu huomioon tulkinnassa. Samoin käy vähitellen myös ns. kentauri-asteroidien ja yleensä kaukana Saturnuksen kiertoradan tuolla puolen kulkevien, varsin epäsäännöllisiä kiertoratoja noudattavien taivaankappaleiden. Viime vuosina näitä on löydetty runsaasti ja arvellaan löytyjen olevan vasta alussa. Vanhin kentauri-asteroidi (tai komeetaksi myös arveltu) on Kheiron, joka usein löytyy kartalta. Se löydettiin jo vuonna 1977. Kentaurit ja "transneptuniset objektit" (TNO) ja muut vastaavat ovat usein tavattoman kaukana Auringosta, maailman laidalla kiertäviä pieniä planeetan kaltaisia kiertolaisia. Niiden joukossa on mm. hieman Plutoa suurempi Eris ja äärettömän kaukaista kiertorataa noudattava Sedna.

Tavallisiin lisukkeisiin kuuluu varmasti myös ns. onnenpiste eli Pars Fortuna. Se on peräisin astrologian lapsuudenajoilta ja sitä on käytetty vaihtelevasti ja käytetään yhä - toiset käyttävät aktiivisesti, toiset eivät. Onnenpiste on matemaattinen pointti, joka syntyy siitä että askendentin pituusaste lisätään Kuun pituuteen ja vähennetään lopuksi Auringon pituusaste. Tämä on vakiokaavalla toimiva Pars Fortuna. Muinoin eroteltiin päivä- ja yösyntymä ja sen mukaan mainittu kaava vaihteli ja saatiin yösyntmälle AS+Kuu-Aurinko ja päiväsyntymälle AS+Aurinko-Kuu. Yösyntymällä tarkoittiin syntymäaikaa Auringonlaskun ja auringonnousun välillä ja päiväsyntymällä taas aikaa jolloin Aurinko oli horisontin yläpuolella - siis näkyvissä.

Onnenpisteen tulkinnassa oli aluksi kyse materiaalisesta onnesta ja sen etsinnästä. Hyvin sijoittunut Pars Fortuna silloin merkitsi hyviä mahdollisuuksia tyydyttää aineellisia ja fyysisiä tarpeita elämässä. Myöhemmin moderneina aikoia taas tulkinta irtaantui tästä yksipuolisuudesta ja alkoi puhua ihmisen itsetoteutuksen mahdollisuuksista, kyvystä harmonisoida kartan perustekijät, askendentti, Kuu ja Aurinko ja tulla integroiduksi, eheäksi, itseään toteuttavaksi ihmiseksi. Missä ja minkälaisissa aspekteissa onnenpiste on, ne kertovat lisää siitä kyvystä.

Onnenpisteen materialismi saa vastakohdakseen sitten ns. Hengen pisteen (Point of Spirit) joka on myös laskennallinen pointti kartalla. Se syntyy edellämainitusta kaavasta As+Aurinko-Kuu. Nykyisen tulkinnan mukaan tämä ei ole yksi variaatio onnenpisteestä vaan oma merkityksellinen henkistä ja hengellistä aktiivisuutta kuvaava symboli. Minä ulkoisena, toimivana, käyttäytyvänä persoonana (As) ilmaisee itseään puhtaan hengen (Aurinko) kautta jolloin Kuu (ihmisen välittömät, arkiset, vaistonvaraiset tarpeet) alistuvat sille.

Kuun solmut ovat perinteistä astrologista symboliikkaa ja nekin ovat kartalla osoittamassa tiettyjä mahdollisuuksia. Kuun ja Maan ratojen leikkauskohtaan syntyvät solmut ovat parina: on noususolmu ja laskusolmu, cauda draconis ja caput draconis. Solmujen kohdalla syntyvät Kuun ja Auringon pimennykset joten nuo nimitykset tulevat siitä, myyttinen lohikäärme nielee Auringon valon pimennyksen aikana jolloin Kuu, Aurinko ja jompi kumpi solmu ovat yhdessä. Solmujen perinteinen tulkinta korostaa noususolmun olevan kehityksen moottori eli siinä syntyy uusia motiiveja ja tarpeita, jotka pakottavat meidät ottamaan haltuun itsellemme heikoiksi jääneitä alueita ja laskusolmu kuvaa kykyjä ja lahjoja, jotka ovat helppo löytää jo varhain ja laittaa käytäntöön. Kuitenkin sillä tuloksella että nämä sisäsyntyiset lahjat voivat pysäyttää kehityksen jolloin tarvitaan uusi suuntautuminen nousuolmun osoittamalla tavalla. Kuun solmuja on paljon käytetty myös ns. esoteerisessa astrologiassa kuvaamaan "menneitä elämiä" (laskusolmu) ja tulevaa kehitystä (noususolmu.

Kartalta voi löytyä myös Vertex ja Antivertex (VX tai VTX ja AVX) akseli. Nämä ovat nimityksiä kulmille kuten myös nousu (AS) ja lasku (DS) tai keskitaivas (MC) ja kartan pohja (IC). Vertex on eläinradan keskuksen eli eklipitikan ja ensivertikaalin leikkauskohta. Antivertex on sen suora vastakohta. Vertex yleensä kartalla sijaitsee lännen puolella, huoneissa 5-8 ja Antivertex vastaavasti idässä huoneissa 10-12. Vertex-Antivertex muodostaa akselin, jolla voi olla jotain sanottavaa ihmisen käyttäytymisen perusmalleissa koskien omaa itseä (Antivertex) tai ihmissuhteista, toisten kohtaamista (Vertex).

MAAILMANTILANNE 2008-2010

Tämän ajan merkittävimmät astrologiset transiitit keskittyvät kolmeen planeettaan: Plutoon, Uranukseen ja Saturnukseen. Pluto on juuri vaihtanut merkkiä tullen Kauriiseen ja Saturnus ja Uranus ovat keskenään oppositiossa. Nämä planeetat alkavat sittemmin tehdä kovaa kuviota 2010-2011.

Pluto on Kauriissa 2008-2023/24. Uranus siirtyy 2010 Oinaaseen, josta se tekee neliötä (90 astetta, suorakulma) Plutoon usean vuoden ajan, tarkimmillaan 2012-2017. Tämä on lähivuosien kovin yksittäinen maailmanlaajuisia muutoksia symboloiva planeettakuvio. Pluto Kauriissa edustaa vallankäyttöä, joka pyrkii syvällekäyviin poliittisiin ja taloudellisiin muutoksiin ja tässä historianvaiheessa, jossa maailma on jo monella tavalla yhdistynyt, se merkitsee globaalisia, koko maailmaa koskevia pakkoja. Tämän ajan tärkein yksittäinen poliittinen muutostekijä oli Barack Obaman valinta USA:n presidentiksi. Voi sanoa että Obama ja Pluton siirtymä Kauriiseen tulivat samaan aikaan ja samoin ajallisesti yhteen napsahtaa maailmanlaajuisen taloudellisen notkahduksen vahvistuminen. Voi puhua lamasta vaikka yltiöoptimistiset tahot haluavat käyttää jotain muuta sanaa - kivempaa ilmaisua, mutta mahdollisesti myös valheellisempaa ilmaisua. Ajalliset paralleellit ovat astrologiassa aina merkittäviä. USA:ssa on uutta poliittista tahtoa ja sitä on löydyttävä myös muusta maailmasta.

Voi sanoa että nyt eletään valmistelevia vuosia suuremmille muutoksille. Sen merkkinä Saturnus tulee Vaakaan, jossa se on perinteisesti katsoen vahva eli ylennysmerkissään. Tämä tapahtuu marraskuussa 2009 ja pian sen jälkeen se tekee neliön Plutoon. Ensimmäinen neliö kestää marraskuusta 2009 maaliskuuhun 2010 jokseenkin tarkkana ja toisen kerran sama kuvio toistuu heinäkuusta lokakuuhun 2010. Samaan aikaan eläinradan vastapuolella Oinaassa Uranus alkaa olla neliössä myös Plutoon. Saturnuksen ja Uranuksen oppositio, jota nyt on jatkunut jo puolisen vuotta, jatkuu vielä vuoden 2010 puolelle ja molemmat, Saturnus ja Uranus vaihtavat samalla merkkiä. Uranus tulee Kaloista Oinaaseen (se peräytyy tosin vielä Kaloihin elokuussa 2010 ja tulee lopullisesti Oinaaseen maaliskuussa 2011) ja Saturnus Neitsyestä Vaakaan. Molemmat ovat vuodenkierron kannalta tärkeitä ns. kardinaalimerkkejä, astronomisesti ne ovat vuodenkierron tasausmerkkejä. Pluto on Kauriissa, merkissä, joka on talvipäivänseisauksen merkissä, jossa valoa on vähiten tai symbolisesti struktuureja on eniten ja luonnonvoimaa vähiten. Voi sanoa että muhivat, vähätellyt ja torjutut tai pimennetyt ongelmat marssivat täydessä voimassa esiin. Saturnus/Uranus oppositio näyttää terävästi miten kaksi arvomaailmaa ja tavoitesysteemiä ovat toisilleen vastakkaiset, vihamieliset. Maailma etsii uutta järjestystä ja Pluto Kauriissa pyrkii saattamaan tämän etsinnän käytännölliselle poliittiselle ja taloudelliselle tekemisen tasolle. Mutta se ei tule ilmaiseksi eikä ilman uhrauksia tai kärsimyksiä.

Vuosi 2011 voi olla jo rankka johtuen T-rististä, jossa Saturnus/Uranus muodostavat oppositioparin johon Pluto tekee neliön. Merkit ovat Oinas/Vaaka ja kärki on Kauris. Johtavat merkit tuovat akuutit ongelmat räväkästi pinnalle eikä oikotietä tai väistömahdollisuuksia enää ole - kuten vielä nyt näyttää. Vastinetta tälle tilanteelle ei löydy historian aikana jos vaadimme että kaikkien kolmen planeetan pitää olla suunnilleen samoissa kohdin eläinrataa muodostaen saman T-ristin. Sen sijaan voimme etsiä ajankohdan, jolloin samat planeetat olivat ylipäätään kovissa kulmissa toisiinsa. Silloin palataan vuosiin 1760-1763, jolloin Pluto oli Jousimiehen lopussa tehden neliötä Saturnukseen ja Uranukseen, jotka olivat molemmat konjunktiossa Kaloissa. Historiallinen tilanne oli toinen, elettiin valistuksen ihannoitua kautta, suuria mullistuksia oli tulossa, mutta vielä kaukana edessäpäin - Ranskan suuri vallankumous 1789. Mitä maailmassa oli silloin menossa? Seitsemän vuoden sotaa käytiin, sitä kävivät etupäässä Venäjä ja Preussi. Suuri siirtomaasota oli menossa Amerikassa, jossa Ranska ja Englanti kamppailivat tuoreen siirtomaan omistuksista ja ne vetivät puolelleen myös alueen alkuperäisasukkaita, intiaaneja. Britit kahmivat lisää alueita myös Intiasta. Englannissa oli kuninkaana Yrjö (George) VIII, joka myöhemmin menetti järkensä. Englannissa tapahtui kummia, parikin maanjäristystä, jotka tuhosivat talojen savupiippuja - erittäin harvinainen tapahtuma Brittein saarilla. On muistettava että aikakauden suurin luonnonmullistus, Lissabonin suuri maanjäristys oli tapahtunut hiljattain vuonna 1755. Se oli tuoreessa muistissa.

Pluto oli Kauriissa viimeksi 1762-1778. Silloin siirtomaiden valloituksista syntyneet selkkaukset leimahtivat liekkeihin. Sitä edeltävänä kautena 1516-1533 luotiin pohja siirtomaasodille koska silloin oli löytöretkien aika ja uudet mantereet ja maat herättivät uutta toivoa, joka lopulta kanavoitui tyypilliseen tapaan toivoksi uusista rikkauksista ja alistetuista ihmiseläimistä.

Uranus ja Pluto olivat konjunktiossa viimeksi 1965-66. Se oli nuorison heräämisen aikaan, oli drop-out -liikettä, valtakulttuurin rinnalle pyrki vaihtoehtoisia näkemyksiä ja toimintoja; hippikulttuuri kukoisti, huumeiden vallankumous, elämäntapakokeiluja, kokeellista ajattelua, itämaisten oppien, filosofisoiden ja uskontojen ekspansiota länteen. Voi aina sanoa että Uranus/Pluto -kuvioihin liittyy vahva maailman yhdistymisen tarve vaikka se voi saada millaisia muotoja hyvänsä. Kaukaiset planeetat kaikki, Uranus, Neptunus ja Pluto toimivat sekä yksilöiden tiedostamattomalla tasolla että globaalilla tasolla tehokkaasti. Nyt keski-ikäistyvä 60-luvun puolenvälin sukupolvi joutuu varmasti tarkistamaan minkälaisessa maailmassa se haluaa elää ja minkälaiseen maailmaan heidät on valmisteltu ja koulutettu - ja useimmat tietysti ilman erityistä yksilöllistä heräämisen mahdollisuutta. Uranus/Pluto neliö oli viimeksi 1932-34, jolloin tosin aspekti oli toisinpäin, se oli "vähenevä neliö", (Uranus Oinaassa ja Pluto Ravussa) joka synnytti fasismin Saksassa ja Italiassa ja joka johti puolestaan II maailmansotaan. Suuren pörssiromahduksen (1929) jälkeinen aika oli taloudellisesti kovaa ja niukkaa niin Suomessa kuin koko maailmassa. Vaikka romahdus tapahtui jo 1929 syksyllä, Dow Jones -indeksi oli alimmillaan juuri 1932. On hyvä myös muistaa että tänä päivänä on Saturnus/Uranus -oppositio ja suuren laman aikana oli Saturnuksen ja Uranuksen neliö, joka oli tarkimmillaan 1929-1930, mutta voimassa vielä osittain 1931.

Nyt suhde on "kasvava neliö" Uranus Oinaassa ja Pluto Kauriissa. Uranus/Pluto neliön yleinen merkitys astrologiassa korostaa sekä materiaalisten että henkisten arvojen kovuutta, ehdottomuutta, absoluuttisuutta. Siksi kuvio synnyttää sosiaalisia liikkeitä, jotka pyrkivät ratkaisemaan ongelmat suoraviivaisesti, väkivaltaisesti ja se synnyttää myös henkisesti lukkiutuneita yksilöitä, jotka luovat näennäisvarmoja, absoluuttisia ajatuksen systeemejä tai superkovaa tiedettä tai muuta umpikujiin johtavia "täydellisiä ajatusrakennelmia". Uranuksen ja Pluton neliö tarjoaa symbolisesti lähtökohtia maailman muutokselle, mutta jälleen ihmisten pitää valita viisaasti pyrkimällä puhdistautumaan epäterveestä ja hysteerisestä taloudellisesta kilpailusta, luonnonvaroja tuhlailevasta ja tuhoavasta tuotannosta, turhien tavaroiden ja lelujen tuottamisesta, absoluuttien kaipuusta ja täydellisen elämänkontrollin saavuttamisesta. Ja länsimaiden ja muun maailman suhde tulee väistämättä myös polttopisteeseen. Olemmeko edistyneet rikkaiden ja köyhien maiden elinmahdollisuuksien tasaamisessa?

Jokainen asetelma astrologiassa on uusi. Uranus on Oinaassa, eläinradan ensimmäisessä merkissä, jossa luonnonvoimat ovat vahvoja ja pitelemättömiä. Pluto on Kauriissa, jossa rakennetaan sivilisaation yhtenäisyyttä ihmisen tahdon ja suunnitelmien mukaan. Nyt ristiriita voi kärjistyä yksinkertaisena luonnon ja ihmisen välisenä kamppailuna, johon ihminen on itse itsensä ajanut. Voisi myös olettaa kuten vuosien 1761 kovat kuviot antavat vihjeen että maapallon seisminen toiminta on silloin arvaamatonta ja mahdolliset tuhot suuret. Sosiaalisesti Uranus Oinaassa voi nostaa esiin rajua tyytymättömyyttä ja kritiikkiä valtaeliittiä kohtaan. Levottomat ajat keskittyvät vuosiin 2010-2017. Ongelmat kasautuvat ja kukaan ei tiedä mitä ihmislaji on jo kasannut sellaista, johon luonto reagoi lähivuosina rajusti. Joko pyritään massiivisesti ja yhdensuuntaisesti kohti uutta tasapainoa luonnon kanssa tai annetaan ihmisen itsekkyyden, omistushalun ja markkinavoimien ratkaista ja viedä lajia kohti nopeutuvaa tuhon skenaarioita. Oinas alleviivaa jokaisen ihmisen yksilöllisiä oikeuksia. Voi sanoa että USA on tämän politiikan kulmakivi.

Nyt Uranus neliössä Plutoon tuo yksilön ja valtion suhteen uuteen kriittiseen vaiheeseen. Tässä kaivataan terveempää tasapainoa myös taloudellisessa mielessä. Onko kapitalistinen täysi vapaus hyväksi maailmalle vai pitäisikö vapaita markkinoita valtioiden sitoa yhteisiin pelisääntöihin, on silloin keskeinen kysymys. Saako USA:n autoteollisuus tuottaa 20 litraa satasella kuluttavia isoja tankin näköisiä autoja? Yksilön elämään vaikuttavia kysymyksiä herää väistämättä: saako Suomessa työmatkan ajaa autolla, jossa on keskimäärin 1.0 ihmistä, useimmiten mies, joka lunastaa itseriittoisen itsekuvansa tukkimalla autoteitä ja tuhlaamalla bensiiniä, joka loppuu 30 vuoden kuluessa? Ja saako vaimo lähteä shoppailemaan perheen kakkosautolla? Ja voiko perheen teini-ikäinen poika lähteä hiihtolomalle perheen kolmosautolla tyttöystävänsä kaa? Erään näkemyksen mukaan ihmisen kehittyneisyys on kykyä tajuta missä kokonaisuudessa me elämme, mitä me teemme, aiheutamme muille ihmisille, ympäristölle, maailmalle, maailmankaikkeudelle. Tämä idea ei ihmisen itsekkyydestä johtuen ole lyönyt itseään vielä läpi. Eläimet tekevät sen sulavasti, kasvit myös, ne kilpailevat ravinnosta, elintilasta, valosta, mutta oman lajinsa mukaisen ekologisen nurkkauksen rajoissa. Hiukkaspäästöjen omaehtoinen rajoittainen voi tulla pakolliseksi ja bensiimoottoreista luopuminen luo aidon eksistentiaalisen ahdistuksen.

Saturnus menee nopeasti eteenpäin Vaa'assa ja poistuu yhteisestä T-rististä Uranuksen ja Pluton kanssa 2011 syksyllä. Sen sijaan Uranuksen ja Pluton neliö tarkentuu vähitellen alkaen vuodesta 2011 ja tarkimmillaan se on 2015 ja vielä 2017 se on melko tarkka. Tämä on pitkä, viipyilevä ja edes taakse sahaava aspekti. On helppo ennakoida sitä että sen kuluessa moni maailmanpolitiikan akuutti asia ratkeaa suuntaan tai toiseen. Samoin on helppo ennustaa että tämä on maapallon ilmastonlämpemenisskriisin huippuvaihe lähiaikoina. Suurvallat ja koko maailma on pakotettu tekemään jotain ratkaisevaa sen suhteen. Voi olettaa että teollisuuden, autoilun hiukkaspäästöjen määrää vähennetään laeilla ja vaikutukset jokaisen kotitalouden ja yksilön elämässä ovat tuntuvat. Ihmiset ovat ikuisia optimisteja ja odottavat pääsevänsä pienillä muutoksilla eroon koko maapalloa järkyttävistä ongelmista. On varustauduttava siihen että vuodesta 20011 alkaa eräänlainen kiirastuli, jonka aikana uudet perusvalinnat alkavat vaikuttaa valtioiden ja ihmisten elämään. Millaisia valintoja tehdään, riippuu ihmiskunnan oppimiskyvystä. Menneisyys ei anna siitä kovin lohdullista kuvaa.

Myös muita mielenkiintoisia ja symbolisesti vaikuttavia taivaan ilmiöitä liittyy näihin vuosiin. En puutu tässä Maya-kalenterin vuoteen 2012. Siihen on kerääntynyt maailmanlopun aineksia johtuen muinaisten Mayojen kalenterin yhden suuren kierroksen päättymisestä. Mayojen kalenterin suuri jakso päättyy ja toinen alkaa - tuskin he itse siihen sisällyttivät ideaa maailmanlopusta. Toinen on se että Venus tekee harvinaisen, hyvin tarkan ylikulun, transiitin, Auringon poikki. Edellinen tapahtui 2008 kesäkuussa. Venuksen transiitit tulevat aina pareittain kahdeksan vuoden välein ja sitten on pitkä väli, edelliset Venus-transiitit tapahtuivat 1874-1882. Tarkemmin ottaen Venuksen transiitti Auringon yli tapahtuu 6.6.2012. Arkisesti ajatellen se on vain Venuksen tarkka konjunktio Auringon kanssa, mutta niin tarkka että Venus vaeltaa maasta katsoen Auringon kiekon poikki pienenä finninä. Venus on Maan ja Auringon välissä. Jos katsoisimme asiaa Auringosta käsin, Venus ja Maa olisivat konjunktiossa. Mutta taivaan ilmiöiden paralleelit maan elämässä on astrologian ydin. Siksi Venuksen transiittia voi pitää tärkeänä henkisenä tapahtumana, erilaisissa kaikkein esoteerisimmisissa opeissa se voidaan liittää vaikka arkkienkeli Mikaeliin, tavallisessa astrologiassa taas rauhanomaisiin, kulttuurisiin pyrkimyksiin (Venus), inhimillisten potentiaalien voimakkaaseen uuteen voimistumiseen ja henkisen kasvun murroksiin ihmiskunnan elämässä. Huomaa edellisen transiitin aikana 1874-1882 syntyivät esim. Teosofinen Seura (1875), spiritualistinen liike eli kulta-aikaansa ja SPR eli Society of Parapsychological Research perustettiin (1882). Syklisen ajan spiraalit kiertävät aina eri tasoilla edelliseen nähden, samat kuviot taivaalla eivät tuota samaa vaan kukin aika tarjoaa omat raaminsa ihmisen kehityspyrkimyksille.

Kaikki hitaat, transpersoonalliset planeetat, jotka symboloivat kollektiivisia, suuria, pitkäaikaisia, yhteiskuntia ja maailmaa muuttavia paineita ja virtauksia, ovat menossa kohti eläinradan loppua. Pluto Kauriissa, Neptunus Vesimiehessä ja Uranus Kaloissa ovat kolmessa viimeisessä merkissä Tässä mielessä elämme "lopun aikoja", millaisia muotoja tämä apokalypsi saakaan aikaan. Lopun symboliikka astrologian merkistössä korostaa yhtenäisyyttä, sivilisaatioiden raskaiden, yhtenäisten ja tasapäistävien prosessien luomaa kokonaisuutta, joka sitoo kaikki yhteen. Mutta loppuvaiheen ongelmana on se että sivilisaation spiritus, henki, on jo kalpea ellei puolikuollut. Uranus tulee ensin ulos tästä loppumerkkien kaaoksesta ja pakotetusta yhtenäisyydestä vuonna 2010-11 ja siitä alkaa luonnollisten Oinas-voimien sisäänvirtaus, joka joutuu kamppailemaan itselleen tilaa, merkitystä ja vapautta ahdistavien ja puristavien verettömien globaalin talouden, EU:n yhtenäistämispyrkimysten ja kansakuntien ja yksilöiden osoittaman ikuisen ahneuden ja itsekkyyden puristuksista.

Pluto, Saturnus ja Uranus vievät pääosat seuraavien vuosien tähtitaivaan draamassa. Mutta lyhyellä tähtäimellä muillakin on sivuroolien kautta jotain sanottavaa. Jupiter ja Neptunus ovat konjunktiossa Vesimiehessä toukokuusta elokuuhun 2009 ja toisen kerran joulukuusta 2009 tammikuuhun 2010. Näinä kuukausina on maailmassa optimismia, uusia suunnitelmia, toivoa, idealismia ja yleistä elämänlaadun ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen tähtääviä parannushankkeita. Voisi kuvitella että Barack Obaman hallinto on aloitteellinen ja maailma etsii kenties hänestä Pelastajaa taloudelliselle kriisille. Pakko on usein ihmisen ja ihmiskunnan paras opettaja vaikka sitä juostaan karkuun pitkään ja hartaasti eri tyylejä vaihdellen. Maailma muuttuu nyt pakon edessä, rajoituksia on hyväksyttävä, uutta kontrollia talouselämälle on saatava aikaan jotta George Soroksen (Kansainvälisen kapitalismin kriisi) ennustama tilanne, jossa markkinatalous on maailman suurin uhka avoimille yhteiskunnille, voidaan ehkäistä ajoissa.

ONNI YKSILLÄ YKSILÖILLÄ

"Onni" on maailman sivu kysytyimpiä käsitteitä. Kaikki haluaisivat kokea onnea. Onnea on ulkoista, on menestystä, rahaa, vaikutusvaltaa, kunnianhimon tyydytystä, saavutuksia, jotka luetaan uutisissa asti. Onnea on myös sisäistä laatua, vaikeammin määriteltäviä ja mitattavia asioita, kokemuksia, joista idän ja lännen viisaat ovat puhuneet ja joita kohti ovat kehottaneet - melko turhaan - käymään. Länsimainen ihminen ulkoistaa kaiken ja vieläpä tänään heti-kaikki-nyt! Kaikki sisäiset arvot ovat hätää kärsimässä ja hukkumassa kiiltävän ulkoisen pinnan alle.

Puhutaanpa vähän kaikkein ulkoisimmasta onnesta: joku voittaa rahaa pienellä panoksella, pelaa, lottoaa, voittaa visailussa, pelipöydässä. Millaisia ihmisiä nämä ovat astrologisesti? Valitettavasti suuria määriä voittajien syntymäaikoja ei ole tarjolla. Netistä löytyi etsimällä 49 voittajatyyppiä, syntymäajat ja kaikki. Näiden perusteella seuraavat yleistykset ovat päteviä. On muistettava että astrologia ei avaudu samalla tavalla kuin tieteessä tehdyt tutkimukset, kerätään aineisto, luodaan oletuksia muuttujista, luodaan joku malli, matemaattinen ja tilastollinen useimmiten - ja saadaan siistit tulokset. Astrologiassa tilanne on paradoksaalinen: yleiset väittämät ovat jollain tasolla tosia (Jupiter on suuri onnenplaneetta!), mutta kartan kokonaisuus on aina käsittämättömän monimuotoinen tausta, jota vasten kaikkea pitää tarkastella - onnen mahdollisuutta myös.

Perinteisesti 5.huone (elän, pelaan, kuljen ja laulu soi...osaansa ei muutella voi, jee-je) on astrologisen kartan pelihuone, onnekas niille, joilla on onnekkaita planeettoja siellä. Se kuulostaa yksinkertaiselta, eikö? Mutta koska kartat ovat aina monimutkaisia kokonaisuuksia, 5.huoneen merkitys ei juuri koskaan ole yksiselitteinen. Lottovoittajien ja muiden voittajien kartoilla (49 kpl), planeettojen sijainti 5.huoneessa, joko yksin tai useamman planeetan edustuksella on seuraava:

Kuu =3
Aurinko=6
Merkurius=6
Venus=4
Mars=6
Jupiter=2
Saturnus=3
Kheiron=5
Uranus=5
Neptunus=2
Pluto=3
Noususolmu=8
Ei yhtään planeettaa=16

Jassoo, onnekkain ryhmä on se, joilla 5.huone on tyhjä. Kymmenellä on 5.huoneessa planeettapari kuten Merkurius/Venus tai Aurinko/Mars ja kolmella on kolme-neljä planeettaa 5.huoneessa. Rajatapauksia on myös pari. Huomaa superonnekkaan Jupiterin vaatimaton tulos 5.huoneessa, vain kaksi 49:stä ihmisestä Kyse on Placiduksen kammareista. Mutta selvää on että "onnea" pitää tarkastella koko kartan tasolla, ei se löydy putkinäköisesti yhtä, kahta tekijää katsomalla. Viides huone on vain sekin yksi huonekokemus, sitä pitää täydentää muilla. Pinnallinenkin tarkastelu on todennut monesti että kaikki "kiinteät huoneet" ovat tärkeitä kun puhutaan rahasta, voitoista, saalistuksesta tasolla tai toisella. Siksi 2.-8.huoneen akseli on tärkeä, samoin tuo 5.-11.huoneet ja niissä mahdollisesti sijaitsevat planeetat.

Symboliikka huoneissa menee suunnilleen näin: 2.huone=oma talous, kouriintuntuvat mahdollisuudet eloonjäämistaistelussa, elanto, toimeentulo, raha-asiat. 8.huone=sama, mutta tässä raha-asiat ovat ajettuja resursseja, jakajia on vähintään toinen, liikekumppani, aviopuoliso, toinen sijoittaja tms. 5.huone= ylimääräisten energioiden, itsetunnon projisointi johonkin riskaabeliin. 11.huone=uusien projektien, yhteistyöhankkeiden alkuunpaneminen ja yhteiset riskaabelit yritykset, joista ei ole varmoja takeita.

Pelionnesta puhuttaessa astrologisessa keskustelussa heti mainitaan Jupiterin ja Uranuksen väliset aspektit. Nämä kaksi planeettaa yhdistyessään usein vihjaavat äkillisiin tapahtumiin, jotka kertaheitolla muuttavat ihmisen elämän toteutumisen mahdollisuuksia parempaan suuntaan. Eikä ole juuri väliä sillä, onko kyse kovista vai pehmeistä aspekteista - kumpikin laji käy. Onnekkaiden 49:n ihmisen kartoilta löytyy 22 tapausta, joilla on tuo Jupiterin ja Uranuksen pääaspekti (konjunktio, kuusio, neliö, kolmio, oppositio). Se on silti vain vajaat puolet. Suurempia lukuja löytyy Kuun aspekteista planeettoihin. Kuun ja Neptunuksen aspekti on 23:lla, Kuun ja Merkuriuksen pääaspekti löytyy 25:llä voittajalla ja Kuun ja Venuksen pääaspekti on 28:lla pelaajalla - se onkin huippu, 57%. Jos otamme nämä luvut kirjaimellisesti, voi Kuun osuuden ymmärtää kasvaneena intuitiivisena imeytymisenä pelitilanteeseen.

Mutta Jupiter ja Uranus ovat yhdessä myös mielenkiintoisia keskipisteensä ansiosta. Jupiter/Uranus -keskipiste kantaa samoja onnenkantamoisen aineksia kuin niiden välinen aspekti. Siksi peluripiireissä seurataan transiitteja, progressioita ja muita tapahtumia tähän keskipisteeseen.

Joku odotettu aspekti taas kuten Mars/Jupiterin välinen kulma on heikosti edustettuna tässä pikku kokoelmassa, vain 11 tapausta. Ohut on suhde myös Mars/Neptunuksella, 9 tapausta eli 18% ja pahnan pohjimmainen on Mars/Saturnus, vain 8 tapausta.

Mutta eihän tästä voi mitään päätellä koska planeettojen kiertoajat ja siten mahdollisuus olla jossain aspektissa toisen kanssa vaihtelevat suuresti. Kuun yleisimmät aspektit menevät tähän piikkiin. Kuu ehtii moneen mukaan. Koska voittajien syntymävuodet ja vuosikymmenet keskittyvät hyvin kapealle aikasektorille (1900-luvun toiselle puoliskolle), se tietää usean planeettojen välisen aspektin puuttumisen joukosta. Kaikki tämä pitäisi tilastomatemaattisesti tasata ennen kuin luotettavia tuloksia syntyy. Ja aineistoa pitäisi olla noin kymmenentuhatta kertaa enemmän. Mutta yksilötapauksina ovat kaikki voittajien kartat kiinnostavia ja tutkimisen arvoisia.

Jos lottoamisen voi löyhästi yhdistää uhkapelaamiseen, siitä tiedetään jotain. USA:ssa on tehty uhkapelureista muotokuvia ja heitä on analysoitu psykologisesti. Vanha väittämähän on että menestyksekäs uhkapeluri on huoleton, onneensa luottava ja ehkä hieman itsekeskeinen ja narsistinenkin tyyppi. Huolestuneet ryppyotsat voivat menestyä suunnittelussa ja systeemeissä, mutta he eivät ole uhkapelureina kummoisia. Voittajat usein korostavat uskoaan omiin mahdollisuuksiinsa - olivatpa kertoimet mitä hyvänsä ja todennäköisyys huikeasti voittamista vastaan. Useissa tutkimuksissa viitataan uhkapelureiden vaikeisiin taustatekijöihin. Niihin kuuluvat lapsuuden traumat, tietty haavoittuvuus, epävarmuus, ja sitä kompensoimaan kehitetty luja luottamus kykyyn muuttaa oma elämä kertaheitolla. On tullut tavaksi samastaa uhkapelurit ja alkoholistit koska molempia ryhmiä yhdistää usein esiintyvä kyvyttömyys itsekontrolliin. Ja näinä aikoina on tietysti liikkeellä "tieteellistä tietoa", jonka mukaan lottoamisen syyt löytyvät aivojen kemiasta - mistäpä muualtakaan.

Uhkapelurin on saatava itsensä kuvittelemaan että voi voittaa systeemin tai tyhjentää pelipankki. Joillakin on lujaa uskoa että todennäköisyyden lisäksi on muita tekijöitä, joita voi itse manipuloida ja voittaa. Useimmat pelurit häviävät uransa aikana ja menettävät omaisuuksia. Jos voittaakin, liian pitkään kestänyt voitonvarmuus kääntyy itseään vastaan jossain vaiheessa. Taito on siinä että osaa lopettaa ajoissa vielä kun on voiton puolella. Useimmat veikkaajat, lottoajat ja muita rahapelejä harrastavat eivät sijoita muuta kuin hiluja eivätkä koskaan voita juuri mitään.

Ohessa vielä rahapelivoittajan kartta. Karttaa voi pitää tyypillisenä voittajakarttana, siinä on useita tekijöitä, jotka viittaavat samaan suuntaan. Osaat ehkä poimia ne kartalta? Kyse on amerikkalaisesta rekkakuskista, joka voitti 13 miljoonaa dollaria vuonna 1992.

Varoitan siitä että kaikki ylläoleva on vain raapaisu aiheesta. Lisää tietoa löytyy netistä ja kirjoista. Lois Rodden, kunnianarvoisan astrologisen tietokannan rakentaja (http://www.astro.com/astro-databank/Main_Page) luettelee kirjassaan Money: how to find it with astrology? useita edellytyksiä onnekkaalle kartalle. Sieltä pitää löytyä:

1. Kuu pitää olla Suurkolmiossa mukana tai yhdessä tavallisessa kolmiossa. Ellei syntymäkartalla, niin progressiossa voittohetkellä.
2. Jupiterilla tulee olla vähintään yksi kolmio syntymäkartalla.
3. Jupiterin pitää olla pääaspektissa Neptunukseen (myös pikkuaspektit huomioidaan).
4. Syntymäkartan Marsin aspekti Jupiteriin ja Neptunukseen on edellytys sekin.
5. Radix-Venus tai progressiivinen Venus tai Jupiter aspektissa Uranukseen.
6. Syntymä-Venus tai-Jupiter retroilee.
7. Syntymä-Pluto konjunktiossa tai oppositiossa 2.huoneen hallitsijaan 4-5 asteen tarkkuudella tai muussa aspektissa 1-2 asteen tarkkuudella 2.huoneen hallitsijaan. Sama pätee voittohetken progressioihin.
8. Tarkka syntymäkartan puolitoistaneliö (135) asteen, parin tarkkuudella, joka osoittaa mahdollisuutta äkilliseen suunnan muutokseen elämässä ja taloudessa. Sama pätee progressioissa.
9. Syntymä- tai progressiivinen vuorovaikutus 12.huoneen ja 2.huoneen tekijöiden välillä tai 12.huoneen ja 8.huoneen tekijöiden välillä.
10. Transiitti Uranus 2-3 asteen tarkkuudella aspektissa syntymäkartan tai progressio-MC:n tai AS:n kanssa.

Jos mainitut edellytykset ovat kartallasi - lykkyä tykö. Ellei löydy, ainahan voi tehdä duunia tai käydä sossun luukulla.


ASTROLOGIAN MUOTOKUVAN KOKOONAPANOSTA

Astrologian perinteinen käyttömuoto, luonnekuvan laatiminen, ei ole mitenkään helppo eikä houkutteleva tehtävä. On monia vaihtoehtoja, linjanvetoja, valintoja, joiden kesken on tehtävä omat johtopäätökset ja siirrettävä ne tulkintaan.

Otetaanpa yksi kuluneimpia esimerkkejä, Elisabeth Taylor. Kaikkien tuntema, jonka elämästäkin tiedetään melkoisen paljon - kiitos elämäkertojen ja naistenlehtijuttujen. Se, miten hän projisoi persoonaansa ulospäin näyttelijänä, sen me tiedämme taas hänen tähdittämistään elokuvista. Millaisia ihmissuhteita hänellä oli, sen me tiedämme hyvin koska media seurasi tämän lapsitähdestä alkaen julkisuudessa viihtyneen ihmisen elämää tarkkaan.

Astrologisissa piireissä on pantu merkille se perusjako aina, että on olemassa "helppoja" ja "vaikeita" karttoja. Joistakin irtoaa oleellisia asioita vaivatta, toisista taas on kompastumisen vaaraa tai painopisteiden heittoja enemmän.

Ulkoinen minäkuva - askendentti- nousumerkki

Aloitetaan ulkoisista asioista. Astrologit eivät yksimielisesti ole koskaan uskoneet että ulkonäkö sinänsä heijastuisi kartalta. Tietyt merkkikohtaiset arkkityyppiset kuvaukset pitävät paikkansa vain hyvin yleistävällä tasolla. Liz Taylorin ulkonäköä kuvasi raadollisen rehellinen ex-aviopuoliso Richard Burton: "Hänellä oli kaksoisleuka, ylikehittyneet rinnat ja lyhyet jalat. Mutta, hän lisäsi, hänellä oli ihanat silmät." Liz Taylor oli mannekiinityypin vastakohta koska mannekiini on lattarintainen ja pitkäjalkainen.

Ulkonäköä arvioidaan yleensä nousumerkin perusteella ja siihen vaikuttaa myös nouseva planeetta - jos on. Mutta tämä on osoittautunut selvästi riittämättömäksi. Oma kantani on että ulkonäköäkin voi lähestyä vain koko kartan kautta. Liz Taylorin nousumerkki on Jousimies, jolloin lukoinen minäkuva on rohkea, tulinen, itseensä luottava, eteenpäinpyrkivä, positiivista nostetta helposti synnyttävä. Aurinkomerkki on Kalat. Molemmat ovat Jupiterin hallitsemia merkkejä, molempien fysiologiaan kuuluu täyteläisyys, joka Jousimiehessä on liikkuvampaa, aktiivisempaa, Kaloissa taas plastisempaa ja passiivisempaa. Kalojen erityispiirteisiin kuuluu herkkä kehon taipumus seurata mielialoja (psykosomaattinen yliherkkyys), joka merkitsee sitä että psyyken voidessa hyvin, kehokin voi hyvin, mutta psyyken kasautuvien ongelmien vanavedessä seuraa usein taipumusta lihomiseen. Kalat voivat vaihtaa ruumiinsa muotoa melko dramaattisesti lyhyessäkin ajassa.

Aurinko ja sen ympäristö

Syntymäkartan keskus on 3.huoneessa, jossa Aurinko, Merkurius ja Mars ovat yhtymässä. Oma minäkokemus (Aurinko) saa välitöntä tukea toiminnantarpeelta, omien tarpeiden ja halujen vahvana ja spontaanina ilmaisuna ulospäin (Mars) ja kykynä ilmaista itseään verbaalisesti (Merkurius). Kolmikko on Kaloissa, jossa minä on usein hauras koska se ei ole kovin vakiint8nut, keskitetty eikä kiinteä vaan hajanainen ja vastaanottavainen tiedostamattomille yllykkeille. Kalat ovat virtaavia ihmisiä, pysyvyyttä on vähän, pinnanalaisia muutoksia, vaihtelua ja eri minuuden kerrosten sekoittumista paljon. Se takaa kyvyn muuttua, muuntua, muunnella itseä, esiintyä toisena tai noutaa inspiraatiota alitajuisista lähteitä. Kalat ovat herkkiä tai yliherkkiä, imeytyviä ja kaipaavat jatkuvasti emotionaalista hyväksyntää, tukea ja rakkautta (Vesimerkki). Liz Taylorilla ei ole kuitenkaan mimosamaisen herkkä itsetunto sillä Aurinkoa piirittää Marsin itseluottamus ja terve itsekkyys ja kyky sanoa miltä tuntuu (Merkurius). Askendentti (ulkoinen minä, joka elää ympäristössään) on lisäksi neliössä (90 asteen kulma) Aurinkoon, joka lisää voimakasta tarvetta olla oma itse, se tuo pinnalle vahvoja omakohtaisia tarpeita välittämättä mitä muut ajattelevat. Siinä on myös vaikeus ymmärtää erilaisuutta, muita ihmisiä tai alistua toisten määrättäväksi. Aurinko, Merkurius ja Mars ovat 3.huoneessa, joka on medioiden huone, jossa ihminen kohtaa ulkomaailman välillisesti informaation, älyllisen viestinnän kautta. Se on käytännössä usein myös symboli asioista, joista puhutaan tiettynä ajankohtana - "pop" -ilmiöiden huone. Mutta elokuva on tunnetusti Neptunuksen alainen viihteen tai taiteen muoto. Näin myös Liz Taylorilla, jolla Neptunus on oppositiossa Aurinkoon, Merkuriukseen ja Marsiin - kaikkiin kolmeen. Se jo yksin todistaa lisää siitä miten vaikea on pitää minuutta koossa koska Neptunuksen oppositiot tuovat hajaannusta, keskittymiskyvyn puutetta, ajoittaista välinpitämättömyyttä tai halua paeta vaikeita tilanteita jonnekin kauas. Mutta ei huonoa ellei korvauksena jotain hyvää. Neptunuksen lahja on juuri oman minän kyky heijastaa itseään, samastua emotionaalisesti toisiin ihmisiin, rooleihin ja antaa itsestä jotain herkkää ja kaunista, johon suuri yleisö voi kohdistaa odotuksiaan ja toiveitaan.

Askendentin hallitsija

Jousimies kun nousee ja aurinkomerkin ollessa Kalat, on molempien merkkien hallitsija Jupiter. Jupiter on Leijonassa ja 8.huoneessa. Perinteisen astrologian mielestä askendentin hallitsijan asema kertoo aina sen elämänalueen, jossa ihmisen luontainen olemus löytää itselleen parhaat vastikkeet. Jupiter 8.huoneessa löytää minälleen tekemistä sitoutumalla erilaisiin kumppanuussuhteisiin, joissa on raskaasti ladattuja ehtoja. 8.huoneen pyrkimys on sitoa yhteen inhimillisiä voimavaroja, psyyken vastakkaisia ominaisuuksia, sulattaa ne yhteen ja se vihjaa usein myös ulkoiseen, taloudelliseen aktiivisuuteen, rahan ja resurssien jakamiseen. On muistettava että jokaisen elokuvan rahoitukseen menee miljoonia ja lopputuloksesta ei voi koskaan olla aivan varma. Ihmissuhteista voi muodostua keskeisiä kasvun paikkoja 8.huoneessa. Leijonassa Jupiter haluaa ilmaista itseään vapaasti, näyttävästi ja tuoda esiin parhaat puolet (kauniit silmät, mutta ei lyhyitä jalkoja...). Jupiterin tarkin aspekti on neliö Kuuhun Skorpionissa. Kuu edustaa tunteita ja niiden ilmaisua. Skorpionissa ne ovat intohimoisia, kaikennieleviä ja usein ladattu voimakkailla tiedostamattomilla kiintymyksen aineksilla. Kuun ja Jupiterin kova aspekti viittaa tunteiden dramaattisiin purkauksiin ja melodraamoihin sekä Lizin yksityiselämässä erityisesti Richard Burtonin kanssa että elokuvissa ja näyttämöllä. Molemmat rakastivat toisiaan, mutta liitto oli silti mahdoton. Molemmat loukkasivat toisiaan verisesti ja molemmat kärsivät suuresti toistensa läsnäolosta ja poissaolosta.

Jupiterin asema on voimakas. Se on hyvin estottomassa merkissä, jossa ego etsii ja usein saa tunnustusta itselleen esiintymällä, näyttämällä itseään tai suorastaan kehittymällä jollain tavalla ekshibitionistiseen suuntaan. Jupiterin kolmio (120 astetta) Venus/Uranus -konjunktioon on hieno merkki valtavasta suosiosta, joka seurasi Liz Taylorin koko elämää. Siinä oli toki vaihteluja ja nousuja ja laskuja, mutta elokuvatähtenä hän on ollut yksi kirkkaimmista. Silti ei kukaan ole keksinyt sanoa että hän oli erityisen "suuri näyttelijä", mutta hänessä oli paljon hyvää samastuspintaa, kauneus, menestys, intohimoiset ihmissuhteet, kahdeksann avioliittoa ja henkilökohtaiset ongelmat. Naisten tuki ja miesten ihailu on ollut Liz Taylorin elämässä pelastusrengas.

Kovat aspektit

Kun sanotaan että Liz Taylor on helppo tapaus astrologisesti, viitataan myös ongelmiin. Liz Taylor kamppaili itsetunto-ongelmien kanssa niin kuin tuhannet muutkin taiteilijat ja näyttelijät, joiden itsetunto on lujasti kiinni siitä, millaista palautetta tulee elokuvista, kansalta, kriitikoilta, ystäviltä. Hän oli tunnetusti alkoholisoitunut, jossain vaiheessa pahastikin, söi myös pillereitä ja tunsi voimakasta vetoa miehiin, jotka eivät oikeasti olleet miehiä. Hänen Venus/Uranus -konjunktionsa Oinaassa vihjaa kokeilunhaluun, ihmissuhteiden haurauteen, joka näkyi seitsemänä avioliittona, kirjavana ystäväpiirinä, jossa kaikenlaiset selviytymiskeinot ja kokeilut olivat tavallisia. Hän tunsi varmasti hyvin Hollywoodin sosiaalisten piirien erikoisuudet ja perversiot. Venus/Uranus on kolmiossa Jupiteriin, joka on takuuvarma merkki jatkuvasta kansansuosiosta, mutta se on myös neliössä Plutoon, joka riittää kertomaan että naisen sisällä on suurta epävarmuutta siitä, mitä hän oikeastaan haluaa ihmissuhteiltaan. Rakkaus (Venus) yhdistyy ensin rajoja rikkovaan Uranukseen, joka on perinteinen avioerojen merkki ja sitten vielä Plutoon, joka tekee kuviosta hyvin perusteellisen.

Rakkaus on siis perusteellisen, pohjia myöten käyvän jatkuvan muutoksen kohteena. Turvasatamaa ei oikeastaan ole eikä lopullista rauhaa ja tyyntä hyväksyntää. Koska Venus/Uranu on 4.huoneessa, on syytä tähän etsittävä Lizin suhteesta vanhempiin. Lizin äiti oli näyttämöltä vetäytynyt näyttelijä ja isä taidekauppias - molemmat heijastavat Venusta, kauneuden symbolia. Huomattava on myös Venuksen suuri etäisyys Auringosta, se on 40 astetta ja Venus on iltatähti (maksimi on 48 astetta). Tunne-elämä ei kuulunut hänen Egonsa (Aurinko) hallintaan, se eli omaa elämäänsä ja vielä ryyditettynä radikaalilla Uranuksella ja pohjamutia, tiedostamattomia ja usein itsetuhoisia yllykkeitä synnyttävällä Plutolla. Ihmissuhteissa syntyvät ovat elämää suurempia, mahdottomia tai positiivisesti ajatellen niiden avulla hän purki itsestään ulos jotain, joka olisi muuten ehkä tuhonnut hänen elämänsä mahdollisuudet pakottaen hänet katsomaan tarkemmin itseensä. Loppujen lopuksi Liz Taylorin elämää voi pitää myös sankarillisena sillä suurista ongelmista huolimatta hänen onnistui säilyttämään tasapainonsa ja elämänhalunsa 79 vuotta. Liz Taylor kuoli vuoden 2011 maaliskuussa.

Tällainen tulkinta on vain raamit koko asialle. Todellinen tulkinta on huomattavasti yksityiskohtaisempi ja samalla useampia kartan tekijöitä yhteen sitova.

SUN MARS ON OOBE - MITÄ HELKUTTIA?

Kuten muillakin elämänaloilla, myös astrologiassa on omat muotioikkunsa, trendinsä ja aaltoliikkeensä. Uusia ideoita nousee esiin ja vanhoja katoaa pois. Muoti-idea voi olla arvokas uusi löydös tai jonkun vanhan ajatuksen, menetelmän tai näkemyksen uudellenlämmitys, joka ottaa siivet alleen. Jotkut uudet ideat elävät vain hetken, ne ovat astrologian kolmen minuutin iskelmiä, joillakin taas on enemmän kantavuutta ja paino-arvoa.

Viime vuosien eräs muoti-idea on ollut planeettojen Out-Of-Bond (OOB)-tila. Oikeastaan se on vanhempi ajatus, joka aina silloin tällöin on putkahtanut pinnalle. Esim. Astrologisen Seuran keskusteluforumilla Linnunradalla (lakkautettu kauan sitten) OOB -planeetoista keskusteltiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2001. Planeetta on OOB -tilassa jos sen deklinaatio ylittää 23.27 astetta joko etelään (S) tai pohjoiseen (N). Yleensä astrologisessa kartassa huomioidaan vain planeetan pituusaste. Deklinaatiolla sen sijaan mitataan planeettojen asemaa suhteessa taivaan ekvaattoriin, joka on maan ekvaattorin (päiväntasaajan) jatke avaruuteen.

Taivaanekvaattori jakaa taivaan eteläiseen ja pohjoiseen puoliskoon. Aurinko määrittää raja-arvon 23.27 koska se on 23.27 S kesäpäivän tasauksen aikaan (keskimäärin 21.6.) ja 23.27 N talvipäivän seisauksen (keskimäärin 22.12.) aikaan. Deklinaatio siten mittaa kuinka suuri on planeetan aseman kallistuskulma (ekvaattorin ja eklipitikan välinen suhde) tiettynä hetkenä. Useimmiten Kuu ja planeetat ovat alle tuon Auringon antaman äärikulman 23.27, mutta joskus ne ylittävät sen. Se tapahtuu vain silloin kun planeetta on joko Kaksosissa tai Ravussa jolloin deklinaatio on plusmerkkinen tai Jousimiehessä ja Kauriissa, jolloin deklinaatiomerkintä on miinusmerkkinen.

OOB- planeettojen merkitystä ovat nostaneet viime aikoina esiin mm. amerikkalainen "declination lady" K.T. Boeher, joka on kirjoittanut asiasta runsaasti. Myös Matrix-ohjelmatalon melko teknisesti suuntautuneet tekijät kuten Michael Erlewine, ovat kiinnitäneet huomiota tähän ilmiöön jo kauan sitten. Mutta vasta viimeiten kolmen vuoden aikana asiata on noussut yleinen haloo.

Keskimäärin ihmisten kartoilla ei ole yhtään OOB -planeettaa. Kaikkein yleisin OOB -tekijä on Kuu. Ollessaan syntymäkartalla Jousimies/Kauriissa tai Kaksonen/Ravussa, Kuu voi olla OOB. Automaattisesti se ei sitä ole vaan deklinaatio täytyy tarkistaa joko ohjelman avulla (ks. esimerkki alhaalta) tai paperisesta tähtitaulukosta, efemeridistä.

Jo OOB:n syntyessä puhuttiin siitä että OOB -planeetta on "villi ja vapaa". OOB-planeetta on ylittänyt Auringon määräämän rajan ja on siten omillaan. Hyvässä mielessä voi tulkinta lähteä siitä että silloin planeetta tai Kuu on omintakeinen, tavallisten sääntöjen ja normien "tuolla puolen". Huonossa tapauksessa se on holtiton ja altis kärsimään rajojen ylityksistä ja sen tuomista seurauksista.

Kaikkein selvin tapaus voi olla juuri Kuu. Kuun ollessa OOB, se korostaa ihmisen persoonallisuuden hetkellisyyttä, ihmisellä on usein "impressionistin luonne", hetken tunnelma, ilmapiiri, idea, välitön vainu jostain, uusi ahvainto, valo, väritys, halu kokea jotain uutta, hallitsee. Toinen merkittävä piirre on liikkuvuus, henkinen notkeus ja fyysinen halu olla liikekannalla. Tämä viittaa keikkatyöläiseen tavalla tai toisella. Kun maisema vaihtuu, kun ihmiset ympärillä vaihtuvat, on olo luonteva. Esimerkkeinä näistä taipumuksista mm. Elias Lönnrot, Tapio Rautavaara, Woody Guthrie, Matti Pellonpää, Tapani Kansa, Django Reinhardt ja Johanna Kurkela.

OOB-Merkurius= kaupallinen, tuottava (kirjallisuus, musiikki ym.) puoli työntyy esiin, ilmaisuhalut – ja kyvyt ovat usein selvästi näkyvillä, joskus kirjallinen tai kommunikoiva kyvykkyys.

OOB-Venus=yltiöromanttisuutta, sielullista kaipuuta, yliherkkyyttä rakkaudessa, miesten kartoilla voi naisellinen anima olla voimakas. Rakkaus on joskus toivottoman kaukana, joskus eteerisen ihanteellista – kuin Neptunuksella sävytettyä – tai uskaliasta ja normit ylittävää.

OOB-Mars= tiedostamattomia itsetuhoviettymyksiä, pois oravanpyörästä, erikoisia, raflaavia itsetehtostuskeinoja käytössä, ei useinkaan suoraan ”maskuliininen” vaan päinvastoin, seksi ja aggressio ovat – ainakin näennäisesti – poissa tai muuntuneessa muodossa. Sanallinen ironia tai elämänasenteen ironia on kenties tyypillistä.

OOB-Uranus= sukupolvijuttu, ei suuria vaikutuksia, mutta voi lisätä erilaisuuden ja erillisyyden painetta.

OOB-Pluto= sukupolvijuttu, ei suuria vaikutuksia ellei kasvata valtapyyteen voimaa.

OOB-planeettojen tulkinnan kannalta konsensus astrologiassa näyttää tällä hetkellä olevan varovaisen tarkkaileva. Useat astrologit eivät noteeraa OOB -planeettoja eivätkä anna niille suurta painoa. On selvää että astrologisella kartalla on paljon tulkittavaa ja avoimeksi kysymykseksi jää: pystyykö OOB -planeetat selittämään jotakin, joka ei paljastu muista kartan tekijöistä? Tämän toteamiseksi tarvitaan lisää kokemuksia ja aikaa.

Kuinka usein kartalta löytyy OOB -planeetta? Alla arvio tästä:

Mars 17%, Kuu 15%, Merkurius 13%, Venus 12%, Pluto 10%, Uranus 8%, Jupiter 1%, Aurinko ei koskaan, Kuun solmut ei koskaan, Saturnus ei koskaan, Neptunus ei koskaan, Kheiron ei koskaan.

Nippelitietoa OOB-planeetoista

Pluto on usein OOB 1940-lukulaisilla. Se oli jo OOB maalis-toukokuussa 1938.

Jos olet syntynyt keväällä, huhti-toukokuussa 40-luvulla, Plutosi on melko varmasti OOB – mutta varsin niukasti.

Uranus oli OOB elokuusta marraskuuhun 1947 (suuri ikäluokka) ja toukokuusta 1948 elokuulle 1950. Jälleen joulukuulta 1950 kesäkuun alkuun 1951.

Uranus oli myös OOB keväällä 1903 ja uudelleen marraskuun lopusta 1903 aina vuoden 1906 loppuun asti. Samoin marraskuusta 1987 joulukuulle 1990.

Jupiter ja Saturnus eivät periaatteessa voi olla OOB:na. Mutta ne ylittävät OOB:n teoreettisesti parilla minuutilla, esim. Jupiter oli parhaimmillaan 23.32 syys-lokakuussa 1806. Ylitykset 1900-luvulla ovat ihan olemattomia Tällaiset pienet OOB:t eivät ole mielenkiintoisia.

Neptunuskaan ei ole koskaan OOB. 1700-2000 välisenä aikana se ei ole käynyt edes asteen päässä OOB-rajasta (23.27).

Merkurius, Venus ja Mars ovat OOB:na varsin epäsäännöllisesti.

Kuun mahdollisuus olla OOB:na vaihtelee 18,6 vuoden jaksoissa eli solmujen syklin mukaan. Nopeasti katsottuna runsaita OOB-vuosia näyttää olevan esim. 1910-1913, 1930-1934, 1949-1952 sekä 1960-luvun puolestavälistä 1970-luvun alkuun. Myös 80-luvun loppupuolella oli runsaasti OOB-Kuuta. Hiljaisia vuosia osui mm. jaksoon 1918-1926 , samoin 1936-1944 välille ja koko 50-luvun lopulla oli niukasti OOB-Kuuta.

Kuun ja planeettojen deklinaatioiden ääriarvot (data aikaväliltä 1700-2100)

Kuu 28.43° N 28.42°S

Venus 27.50° N 27.51°S

Mars 27.15° N 28.53°S

Merkurius 25.40° N 25.52°S

Pluto 24.06° N 24.44°S (vaihtelee pitkin välein)

Uranus 23.42° N 23.42°S

Jupiter 23.33° N 23.33°S EI OOB (tai hyvin lievästi)

Aurinko 23.27° N 23.27°S EI OOB

Kuun solmut 23.27° N 23. EI OOB

Saturnus 22.50° N 22.50°S EI OOB (tai hyvin lievästi)

Neptunus 22.38° N 22.35°S EI OOB

Kheiron 18.11° N 18.17°S EI OOB

Tietokone-ohjelmasta OOB -planeetan löytää deklinaatiosarakkeesta kuten tässä esimerkissä, joka on Solar Firesta. Kuun deklinaatio on korkea -25.23 ja Kuu on Jousimiehen lopussa on silloin OOB -tilassa. Esimerkki on Koop Arposen kartasta - hänkin siis näitä keikkamiehiä.

Astrologinen aamu-päivä-ilta- vai yöihminen?

Satunnaisessa keskusteluissa ihmisten kanssa usein tulee esiin se miten joku on syntynyt aamulla, keskipäivällä, iltasella tai yömyöhään. Lähes kaikki, jollain vaistomaisella varmuudella tuntuvat pitävän sitä merkittävänä seikkana.

Syntymä on totisesti merkittävä seikka, se on se tonen varma asia, minkä tiedämme olemassaolostamme. Vuorokauden aika on maailmaantulon näyttämönä myös mielenkiintoinen. Jospa mikään ei vain satu vaan on merkitystä täynnä vaikkakin sitä ei voi noin vain sanoa? Astrologia ottaa kaiken tämän vakavasti ja vie asiaa eteenpäin tarkentamalla vielä syntymän kellonajan tarkkuuteen asti.

Syntymässä valmiiksi muotoutunut sikiö, lapsi tulee ulos turvallisesta äidin kohdusta, jossa on viettänyt yhdeksän kuukautta jakaen äidin kanssa kaiken. Syntymä on ihmisen ensimmäinen trauma, lapsi tavallaan pakotetaan ulos, luonto sanoo milloin on aika muuttaa kuten se sanoo kuolemankin kohdalla. Muutos on mahdollisimman jyrkkä. Lapsi pumpataan kohdun supistusten myötä ulos pitkin ahdasta, veristä käytävää, jossa tukehtumisen tunne on varmasti päällimmäisin. Minuuttien tai jopa tunnin kuluttua lapsi tulee ulos maailmaan ja alkaa parkaisten oman elämänsä hengittäen omilla keuhkoillaan maailman ja maailmankaikkeuden rytmissä. Hänen yksilöitymisen tiensä on alussa, mutta kosmisesti hän on sillä hetkellä syntynyt uusi elämän kanava.

Syntyä johonkin vuorokauden aikaan luo näyttämön vastasyntyneelle ihmiselle. Maan ja Auringon suhde on omanlaisensa riippuen siitä onko syntynyt varhain aamulla, keskipäivällä, alkuillasta vai keskiyön tunteina.

Jos syntyy aamulla, on kartta periaatteessa Aamukartta, jossa Aurinko ja sisäplaneetat ainakin ovat askedentin lähellä eli idässä lähellä horisonttia. Aamuihminen herää aamuun, hänen tietoisuutensa on valmis heti työhön ja toimintaan. "Varhainen lintu se madon nappaa" -periaate toimii hänessä. Työaika alkaa arkisin aamulla ja on oletava oikein varustautunut. Työteliäs, toimeenpaneva, omasta itsestään käsin motivoituva ihminen on aamuihminen. Parhaimmillaan itseriittoinen oikealla tavalla, tekee oman motivaationsa mukaisesti asioita, työstää elämää reippaasti ja iloisesti. Oma minä-tunne on vahva siksi asioiden jakaminen on työläämpää. Omat edut ja oma napa työntyvät usein etualalle ja spontaani itsekkyys voi näkyä pukinsorkkana lahkeesta. Hän eriytyy muista ihmisistä säilyttäen ehkä jossain sisimmässään tunteen ylemmyydestä muihin nähden, paremmuudesta. Hänessä on siten joko aateluutta, jaloutta, korkeaa pyrkimystä olla jotain merkittävää elämässä tai sitten se rapistuu kilpailevaksi itsekkyydeksi ja erinomaisuuden tunteeksi. Oman egon parhaat puolet on saatava välittömästi esiin. Ensimmäinen vaikutelma voi olla ratkaiseva. Aurinko periaatteessa nousee ja elämään tulo on iloinen, räjähtävä tapahtuma, maailma on jännittävä paikka, täynnä uusia mahdollisuuksia.

Jos syntymä tapahtuu päivällä, Aurinko ja sisäplaneetat ovat lähellä keskitaivasta, MC:tä. Mahdollisesti siellä on muitakin planeettoja. Tämä on Päiväkartta. Aurinko kipuaa ylös taivaalla, sen näkyvyys, lämpö ja valo on suurimmillaan. Se motivoi ihmistä kunnianhimoisiin saavutuksiin. Painopiste ei ole itsekohtaisessa erinomaisuudessa vaan palveluksen tekemisessä yhteisölle, koko yhteiskunnalle. Se synnyttää ihmisen, jolla on tarve isännöidä asioita, hallinnoida, ottaa vastuuta ja kantaa julkisia tunnuksia rintapielessään.Yhteisön asioiden edustaminen tai oman paikan ja seman varmistaminen sujuu kaikkein parhaiten juuri päiväkartan ihmiselle. Aurinko on korkealla taivaalla ja se antaa ihmisen tietoisuudelle objektiivisen, yleisen ja yleispätevän luonteen. Hän ymmärtää yleisiä asioita ja sitä, miten kaikki voidaan koota yhteisten periatteiden ja järjen toimintojen alaisuuteen. Edustuksellinen suhde maailmaan voi nostaa esiin ulkokullaisuutta ja pompöösiä teatraalisuutta. Elämä toteutuu, jos julkista tunnustusta tulee ja sosiaalinen maine ja kunnia kasvavat iän myötä. Julkinen tuki ja hyväksyntä on hankittava ulkoisilla teoilla ja yhteiskunnan rakenteissa etenemällä ja ylenemällä. Aurinko keskitaivaalla antaa elämäntunteeksi isällisen, kaikkivoivan ja lapsiaan silmälläpiävän asenteen.

Jos syntyy illansuussa, Aurinko tekee laskua, ja sisäplaneetat säestävät sitä myös. Auringon valo ei ole enää keskipäivän kirkasta ja häikäisevää valoa vaan se on aisteja kiihottavaa ja salaperäisiä uusia sävyjä täynnä. Painopiste on läntisellä horisontilla, lähellä Deskendenttiä. Tästä syntyy Iltakartta. Pääpaino kallistuu minästä poispäin, kohti toisia ihmisiä, kohti läntistä horisonttia. Ihmistyyppinä se korostaa sujuvaa sekoittumisen kykyä, ihmisen sosiaalinen luonne esiintyy puhtaana ja voimakkaana. Elämä ei ole yksinäinen yritys, se on jaettu tilaisuus, kokoontuminen yhteen, seuraelämän tilaisuus, pippalot, juhla. Ihmistyyppinä on kyse sosiaalisten vaistojen ohjailemasta ulospäin suuntautuneesta ihmisestä, joka ottaa ihmiset haltuunsa joko olemalla erityisen viehttävä, vetovoimainen, miellyttävästi huomiotaan jakava, mutta kuitenkin myös omia etujaan puolustava ja niistä huolen pitävä. Oman minän voima ei häviä vaikka se sekoittuu muiden ihmisten joukkoon vaan se hakeutuu asemiin, jossa voi tehdä vaikutuksen toisiin yksilöinä tai joukkona. Näin syntyy myös esiintyvä tarve, yleisöä puoleensavetävä ihmistyyppi, joka mittaa suosionsa taputusten desibelimäärällä. Riippuvuus muista voi olla kiusallinen asia kun suosiota ei tule ellei osaa "pelata" ihmisillä. Ihmisten suosiollisuudella, tunteilla tai hyväksynnällä pitää pärjätä ja saada oma Ego loistamaan.Aurinko laskee näillä ihmisillä ja työaika on loppunut, ilonpito, vapaa seuraelämä pyörähtää käyntiin ja sen myötä ihminen avautuu kotelostaan ja roolistaan kuin päiväperhonen valmiina liitoon.

Jos syntyy myöhään yöllä Aurinko on horisontin alapuolella lähellä IC:tä ja sisäplaneetat ja mahdollisesti muutkin ovat siellä myös. Tällöin syntyy Yökartta. Yökartalla Auringon valo on kadonnut, mutta se on mennyt maan alle, se loistaa ihmisen sisäisyydessä. Yökartan omistajan Aurinko on syvällä horisontin alapuolella, siellä, mistä elämän juuret nousevat, missä on "syy kaikkeen", jos vain voisimme ymmärtää sen. Yökartan ihminen vie yksilöitymisen pidemmälle kuin mikään muu tyyppi. Hän kasvaa luottaen joko traditioonsa, kapeaan perheen, suvun perinteeseen tai sitten laajaan Hengen traditioon, joka ruokkii hänen individualismiaan ja saa pyrkimään kohti muille näkymättömiä päämääriä. Paino kallistuu kohti minuuden juuriolemusta, sitä kautta myös tiedostamattomia, kollektiivisia ihmiskunnan menneisyydestä nousevia spirituaalisia pyrkimyksiä. Yksilöityminen voi merkitä sisäsyntyisten ehtojen kiristymistä niin että tässä tyypissä voi nähdä kaikkein omintakaisimmat, mutta myös kaikkein oikullisimmin itseään toteuttavia ihmisiä. Heidän joukossaan on myös niitä, jotka ovat elinikäisessä sisäisessä oppositiossa yleiseen elämänmenoon nähden. Samoin yksilöityminen voi johtaa kapseloitumiseen ja sisäänpäin kääntyminen eriytymiseen niin pitkälle että ymmärtäjiä ja hyväksyjiä on vähän. Laatu pelastaa, ei määrä. Keskiyön Aurinko syventää ihmistä, hänestä tulee yöihminen, joka syventyneenä ja eriytyneenä katsoo sisäänpäin, tutkii, luo yhteyksiä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevan välille.

Astrologiassa edetään yleisestä yksityiseen ja takaisin. Kartan perushahmojen näkeminen auttaa sijoittamaan ihmisen omaan vuorokauden aikansa mukaisiin lähtöasetelmiin. Se on yksi luonnollisimmista tavoista katsoa karttaa. Sen jälkeen hahmoja voi etsiä myös muista lähtökohdista käsin. Sellaisia ovat mm. elementtijakautuma, toimintamuotojen jako, Jonesin karttahahmot jne. Näkökulmia riittää.

16.9.2014 Raimo Nikula

PUSSY RIOT -PIMPPIEN MELLAKKA

Pussy Riot -mekkala tuli ja meni Venäjällä 2012-2013. Mediatapahtumana se oli huomattava ja yhtyeen jäsenten saamat kahden vuoden tuomiot saivat kansainvälistä kritiikkiä. Tuomiosta he istuivat vankilassa vain toista vuotta, viimeiset kaksi kolmesta armahdettiin 2013 lopussa. He saivat sanomalleen suuren yleisön - ainakin hetkeksi. Anarko-feministinen punkrock-bändi sai nostetta myös kaupallisesti vapauduttuaan vankilasta periaatteella: kaikki mainos on hyväksi.

Yhtyeessä on yli 10 jäsentä + teknistä henkilökuntaa. Kolme nokkanaista erottuu muista. 1) Maria Vladimirovna Aljohina, 6.6.1988, Moskova 2) Jekaterina Stanislavovna Samutsevitš (9.8.1982), Moskova ja 3) Nadežda Andrejevna Tolokonnikova, 9.8.1989, Norilsk, Siperia. Luovan kirjoittamisen opiskelija, tietokoneohjelmoija ja filosofian opiskelija - tytöt ovat varustautuneet suureen elämäntehtävään.

Pussy Riot ei ole taidetta-taiteen-vuoksi –bändi. He käyttävät punkkia mielipiteensä kovaäänisenä, eihän se muuten minnekään yllä. Esiintyminen tapahtuu naamioiden kautta niin ettei heitä tunnista. Ja punk on punkkia, vanhemman kuulijakunnan korvissa soittotaidotonta räimettä. Esiintymisiä on ollut metroasemilla, poliisitalon katolla, kaduilla, kirkossa. Finlandia-talo ei ehkä heitä miellyttäisi, eikä pynttäytyneet kulttuurirouvat. Mielipiteisiin kuuluu Putinin arvostelu, viimeisten vaalien vilpillisyys, sananvapauden puute, vähemmistöjen sorto Venäjällä.

Ohessa arvauskartat. Yhtyeen kaunotar, Tolonnikova, tekee vaikutuksen melkoisella madonnamaisella kasvoillaan ja tyyneydellään. Puheet eivät ole kovin sovinnollisia. Vaaka nousee ehkä, muuten kartta koostuu Skorpionista ja Kauriista sekä Jupiterin tekemistä neljästä oppositiosta. Ja sehän näkyy tyytymätön ihminen, sosiaalinen ympäristön tuntuu pakkopaidalta. Hän esiintyy rauhallisesti, mutta hänellä onkin mies ja lapsi jemmassa Kanadassa.

Tolonnikovan kartta on tasahuoneilla koska hän on syntynyt hyvin pohjoisessa Siperiassa Utsjokea vastaavalla leveysasteeella, jolla ei muut huonejaot oikein enää toimi.

Viehko muija on myös Aljohina, jota veikkaan Leijona-nousuksi. Luovan kirjoittamisen opiskelija, Aurinko + Merkurius/Venus (peräytyvinä!) Kaksosissa – tietty. Vanhin näistä kolmesta, Samusevits on -82 syntynyt, joita rasittaa tuo betonista valettu raskaus, Saturnus/Pluto –konjunktio ja siihen osuva Venuksen neliö.

Kolme kapinallista, kolme erilaista karttaa. Tolonnikovaa ja Aljohinaa yhdistää vuodet 1988-89, jolloin Kauriissa alkoi olla tungosta ja Neuvostoliitto, Neukkula, alkoi hajota. Nämä ovat selkeitä ”Ajan tuotteita”, ja tuovat pinnalle sen, mitä suuren mahtivaltion pirstoutuminen merkitsee. Kun maa hajoaa omiin mahdottomuuksiinsa, ihmiset sen hajoamisen myötä saavat pirstaleet sisäänsä ja ilmaiset sitä sitten omin keinoin. Kartan tulkinnassa olisi huomioitava ajankohdan globaaliset, sosiaaliset ja kulttuuriset virtaukset. Ne antavat yksilöille taustan, maan mullat, johon ihmistaimi istutetaan.

1988 oli Gorbatshovin yritys kääntää kelkkaa, vapaata markkinataloutta sallittiin, syntyi Glasnost, avoimuus ja Perestroika, uudelleenrakennus. Mutta NL:ssa pitkään muhineet ongelmat kaatuivat epäonnisen ja hyvää tarkoittavan Gorbatshovin päälle. NL:n hajoamisen myötä ”kommunismin korttitalot” kaatuivat Euroopassa. Kun prosessi oli ohi, entisestä NL:sta oli tullut 15 itsenäisen valtion ryväs. Tähän vaiheeseen syntyessään Pussy Riotin kaksi jäsentä on sopiva hajoamisen symboli.

Maan hajoamispiste näkyy Tolonnikovan kartalla Jupiter-180-Venus/Uranus/Saturnus/Neptunus – kuviossa. Jos se vielä istuu pystyakselilla kuten arvauskartassa, asia on pläkkiselvä. Muuten karttaa hallitsee Merkurius/Aurinko/Pluto Skorpionin kiltissä merkissä.

Aljohinan kartan rakenne on myös kuvaava: R-Merkurius/R-Venus/Kheiron Kaksosten lopussa on oppositiossa Uranukseen Jousimiehen lopussa ja Saturnukseen Kauriin alussa. Oppositio-asetelma on sattuva kuvaamaan ulkoisen rakenteen hajoamista ja siirtymistä sisäiseksi psykologiseksi taustaksi, peloksi, mutta myös haluksi voittaa pelko ja uudistaa maailmaa niin että ei tarvitsisi pelätä mitään.

Samutsevin kartta on näihin verrattuna ”normaali”, mutta hän kuuluu vanhempaan ikäluokkaan. Sitä leimaa lähestyvä Saturnus/Pluto –yhtymä ja sen neliö Venukseen, joka voi sisältää jähmettynyttä tunnetta, vapauden tunteen puutetta ja ahdistusta, jota ei Leijona-Aurinkokaan pysty kokonaan hälventämään. Tarkka Mars/Jupiter - konjunktio Skorpionissa kertoo ihan normaalista ammatillisesta ja sosiaalisesta kunnianhimosta ja jännittyneestä voitontahdosta. Kyllä näistä naisista tulee vielä ihan kunnon poroporvareita kuten mieltään osoittavista erkkituomiojista tai radikaalivihreistä tuli ministereitä ja Brysselin koneen sarjalippulaisia.

16.4.2015 Raimo Nikula

EDUSKUNTA 2015

Aurinkomerkeistä puhuminen astrologiassa on aina kaksipiippuinen juttu. Aurinkomerkit (Oinas, Härkä jne.) ovat sylkykuppikamaa (koska kartalla on niin paljon muita tekijöitä), ja toisaalta niitäkin kannattaa pitää silmällä jos kasautumia alkaa kertyä tietyssä joukossa. Aurinko edustaa astrologiassa aina elämää elähdyttävää, voimia kesittävää ja tahdonalaista prinsiippiä. Otetaan esimerkiksi Suomen eduskunta, jossa on 200 edustajaa.

Ensin katsotaan hieman taaksepäin. Viimeksi Suomessa oli vasemmistoenemmistö eduskunnassa 1966 vaalien jälkeen. SKDL + SDP ja TPSL saivat 51% paikoista. Kokoomus oli pienehkö puolue, mutta Keskusta oli silloinkin suuri.

Silloin kolmen suurimman puolueen aurinkomerkeissä (yhtensä 153 edustajaa) Kaksonen oli johdossa, Vesimies ja Oinas olivat toisena. Oletuksen mukaan koko eduskunnassa oli sama järjestys. Jossain vaiheessa 70-luvulta lähtien tähän päivään asti Oinaiden nousu on ollut vähittäistä, mutta nyt se on ilmeisesti ollut johdossa jo jonkun aikaa. Mitä se merkitsee politiikan suunnan kannalta? Voiko aurinkomerkkien mukaan yleistää sanoen että oli puolue mikä hyvänsä, siellä oinasmaiset energiat saavat tilaa sen vuoksi että koko kultuurimme on kääntynyt (pseudo-) yksilölliseksi onnen etsinnäksi. Mutta onneen pääsee käsiksi liittoutumalla muiden kanssa ja näin Oinaistakin tulee puolueihmisiä. On mahdollista että pysyvästi pahnan pohjalla ovat vesimerkit, erityisesti Skorpioni ja Rapu. Kaloja on hieman enemmän, mutta eri erityisesti kommareiden eikä SDP:n joukoissa.

Mutta jo vuoden 1993 eduskunnassa oli Aurinko-Oinaita eniten. Silloin kolme suurinta olivat Oinas=26, Kalat= 24 ja Rapu=22. Mahdollisesti jo sitä ennen Oinas-enemmistö oli tullut vakioksi.

Jos yleistetään rankasti, voi sanoa että Oinaiden nousu eduskunnan ylivoimaisesti suurimmaksi "aurinkomerkkipuolueeksi" viittaa kenties itsekkäiden perusvoimien kasvuun poliittisessa antropologiassa. Vihjaako Oinaiden kasaantuminen nykyeduskuntaan siihen että elämme aikoja, jolloin tarvitaan eloonjäämistaitoja valtion tasolla..? Vai kaipaavatko äänestäjät poliittisia esikuvia, jotka näyttävät pärjääviltä ja suoraviivaisilta? Etsitäänkö Oinaiden kautta jonkinlaista uutta reseptiä suomalaisuuden nostamiseksi puhki puhuttuun "uuteen (taloudelliseen) nousuun? Hyvässä mielessä voidaan odottaa ett Oinaan laatu eduskunnassakin tuo kyvykkyyttä raivata tieltä muodollisia ja byrokraattisia esteitä jotta kansalaiset voisivat elää omaa itsenäistä elämäänsä valtion sisällä. Oinaat ovat aloitekykyisiä ja toimeliaita, rohkeita ja haasteellisia. Toivottavasti näistä ominaisuuksista uusi eduskunta saa itselleen kykyä nostaa kissa pöydälle ja tuoda jotain täysin uutta parlamentin työskentelyyn.

Suomalaiset kansanedustajat mahdollisesti kautta aikojen (näppituntumalla) ovat olleet voittopuolisesti kevät- ja talvimerkkien edustajia, mutta nyt kevätmerkit johtavat entistä selvemmin. Kesä- ja syysmerkit ovat jääneet taustalle. Näin on nytkin. Uusi 2015 hallituksemme, kolmen sihisevän SSS:n trio etunenässä edustaa Oinasta (Stubb), Härkää (Sipilä) ja Kaksosta (Soini).

Poikkeusvaalit olivat myös 1970. Silloin eduskuntavaaleissa Vennamon SMP kasvoi 1 edustajan minipuolueesta 18 edustajan keskikastin puolueeksi. Mutta tämä puolue ei ollut aurinkomerkkien osalta mikään juurista (pääosa kannatuksesta tuli Pohjois-Karjalasta ja Savosta) lähtevä protestipuolue koskapa Vaakoja oli eniten (4 kpl), mukana Eino Poutiainen, joka vei ilosanomaa eteenpäin mopolla ja traktorilla. Ei ole poliittista koiraa karvalakkiin katsominen. UKK hajotti eduskunnan pirstaleiksi ja uudet vaalit olivat jo 1972. Silloinkin SMP sai edustajaa.

Tässä numerot. Kolmella suurimmalla puolueella 1966 vaaleissa (Kesk. +Skdl + SDP) tuli 153 paikkaa. Lopuille jäi rippeet. Tilanne aurinkomerkkien osalta on alla.

Entä nyt 2015 vaalien jälkeen, miltä eduskunta vaikuttaa aurinkomerkkien osalta?

Eduskunnassa on siis 32 Oinasta kun odotettava keskiarvo on 16.7. Perussuomalaisten, keskustalaisten, kokoomuslaisten ja ruotsalaisten ryhmissä Oinaita on eniten. Toiseksi vahvin aurinkomerkki on Leijona (21), mutta seuraavat painuvatkin keskiarvon tuntumaan. Heikoimmin edustettuina ovat Rapu, Neitsyt ja pahnanpohjimmaisena Vaaka. Mielenkiintoa lisää myös tämä että Oinas (energinen, yritteliäs, individualistinen purkautuja on johdossa ja sen vastamerkki hienostunut, diplomaattinen, kulttuuritietoinen ja vertailuun kykenevä Vaaka on nyt heikoin aurinkomerkki. Mutta peruskysymys on, mikä suomalaisessa politiikassa on kääntynyt (ehkä jo 80-luvulta lähtien) siihen suuntaan että edustajat tuppaavat olemaan Oinaita, mitä tällä mallilla haetaan?

Ja hallituksen muodostamisesta heräsi myös astrologisia kysymyksiä. Voiko lyhytaikaisista transiiteista päätellä jotain merkittävää? Joskus voi. Kun hallitusneuvottelut olivat kiihkeimmillään toukokuun lopussa ja salkkuarvonta tapahtui, oli taivaalla Auringon ja Saturnuksen oppositio, pakko tehdä asiat oikein ja korrektisti - joku vetää siimaa kireälle. Sitten Merkurius aloitti retroilun ja alkuperäisen aikataulun mukaan hallitus oli kasassa 29.5. Silloin Aurinko, Mars ja R-Merkurius ovat 10:n asteen sisällä oppostiossa Saturnukseen, mutta raskauttavasti kaikki ovat neliössä Neptunukseen. Hallitus siis mahdollisesti syntyi ja kaikki oli OK, isoista asioista oli sovittu ja pienempien asioiden riitelyä ei noteerattu. Mutta kuitenkin sanoisin että kaikki ei ehkä ole Ok. Vai menikö Neptunuksen neliöiden skandaalinomainen merkitys jo Toimi Kankaanniemen seksiviestien (peppuperjantaita...) mukana? Tuskin. Muutakin lienee tulossa. Kokonaiskuvio on väljä T-risti muuttuvissa merkeissä ja se merkitsee usein tilapäisyyttä kun kiinteyttä ei ole tarpeeksi, rakenne on kuin Maria Jotunin romaani, Huojuva talo. Jään kuulolle mikä Jerusalemin temppeli tässä on rakenteilla, ovatko kaikki seikat ja taustakuviot todella niin kuin julkilausutuissa puheissa on sanottu?


Forerin efekti

Astrologisia luonnehdintoja, tulkintoja usein syytetään siitä että ne eivät ole mitään muuta kuin esimerkkejä Forer-efektin vaikutuksesta. Forer-vaikutus on psykologiassa ja sosiologiassa sitä että ihmisillä on synnynnäinen taipumus samastua ympäripyöreisiin kuvauksiin ja pitää niitä persoonalliseti itseään koskevina. Forer-efekti on lähestulkoon identtinen ns. Barnum-efektin tai persoonallisuuden arviointiharha – nimisten ilmiöiden kanssa.

Forer-efektiä on pyöritetty astrologiaa mollaavissa kirjoituksissa vuosikymmeniä ja sen esiin nostaminen kuuluu lähes jokaisen aktiivisen skeptikon työkalupakkiin. Viimeksi tämä ikuisuusaiheen nosti taikurin hatustaan James Randi taannoisella esiintymis- ja saarnamatkallaan Suomessa huhtikuun puolessavälissä 2015. Randi ei tunnetusti keksi itse mitään vaan soveltaa muilta lainattuja välineitä yksisilmäisen kykloopin näkemän maailmankuvan loihtimiseksi yleisönsä eteen. Niinpä Forer-ilmiö on peräisin Michel Gauquelinin varastosta. Hän käytti sitä 50-luvulta lähtien halutessaan hänkin saada esiin oman tutkimustulostensa mukaisen kuvan astrologian totuudesta.

Gauquelin esitti alla olevan tekstinpätkän, joka markkeerasi muka astrologista tulkintaa. Hän kokosi 194 koehenkilöä (opiskelijoita) ja antoi ”astrologisen” kuvauksen heistä arvioitavaksi. Opiskelijat arvioivat kuvausten osuvuutta itseensä, antoivat pisteet onnistumisen asteesta ja tulokset koottiin. Noin 85% koehenkilöistä piti kuvausta erittäin osuvana itseensä nähden. Ja tietysti – kaikille oli annettu sama alla oleva teksti. Tätä on pidetty ilmeisesti vesitiiviinä todistuksena siitä että astrologia perustuu Forer-efektin kaltaiselle prosessille. Mutta katsotaan tekstiä tarkemmin

Alkuperäinen testin teksti englanniksi:

"You have a great need for other people to like and admire you. You have a tendency to be critical of yourself. You have a great deal of unused capacity which you have not turned to your advantage. While you have some personality weaknesses, you are generally able to compensate for them. Disciplined and self-controlled outside, you tend to be worrisome and insecure inside. At times you have serious doubts as to whether you have made the right decision or done the right thing. You prefer a certain amount of change and variety and become dissatisfied when hemmed in by restrictions and limitations. You pride yourself as an independent thinker and do not accept others’ statements without satisfactory proof. You have found it unwise to be too frank in revealing yourself to others. At times you are extroverted, affable, sociable, while at other times you are introverted, wary, reserved. Some of your aspirations tend to be pretty unrealistic. Security is one of your major goals in life."

Käännös:

"Sinulla on suuri tarve saada muut ihmiset pitämään ja ihailemaan sinua. Sinulla on taipumus olla kriittinen itsestäsi kohtaan. Sinulla on paljon käyttämätöntä kapasiteettia, jota et ole ottanut eduksesi käyttöösi. Vaikka sinulla on persoonallisuuden heikkouksia, pystyt yleensä kompensoimaan niitä. Ulkoisesti kurinalaisena ja itseäsi hallitsevana, sinulla on taipumus olla huolestunut ja epävarma sisäisesti. Välillä sinulla on vakavia epäilyksiä siitä, oletko tehnyt oikean päätöksen tai tehnyt oikeita asioita. Haluat tietyn määrän muutoksia ja vaihtelua ja tulet tyytymättömäksi kun olet juuttunut rajoituksiin. Sinä ylpeilet itsenäisestä ajattelusta etkä hyväksy muiden lausuntojen ilman riittävää näyttöä. Olet havainnut että on viisasta olla liian rehellinen paljastaen itseäsi muille. Toisinaan olet ulospäinsuuntautunut, rakastettava, seurallinen, kun taas muina aikoina olet sisäänpäinkääntynyt, varovainen ja pidättynyt. Jotkut pyrkimyksesi ovat melko epärealistisia. Turvallisuus on eräs suuria tavoitteitasi elämässä."

Aluksi sanon mitä jokainen kokenut astrologi voisi sanoa: jos minä antaisin tuollaisen ”tulkinnan” yhdestäkään astrologisesta kartasta, minulla ei olisi töitä lainkaan. Nykyinen astrologiasta kiinnostunut ihmisaines Suomessa (usein melko hyvin tai hyvin koulutettuja ihmisiä) ei ottaisi tuollaista sepustusta edes ilmaiseksi. Voisin arvioida että tuolloinen koehenkilöiden ymmärryksen taso oli joko olematon tai Gauquelinin onnistui valita koehenkilöitä, joita oli muokattu etukäteen tuottamaan koejärjestäjän mielen mukainen tulos. En tiedä, mutta tietääkö kukaan muukaan?

Kokeen teksti osoittaa heti lähes kenelle tahansa, että siihen nimenomaan on koottu kaikkia ihmisiä koskevia yleispäteviä lauseita ja vieläpä satunnaiseen järjestykseen joten lopputulos vaikuttaa koomiselta sillisalaatilta. On vaikea uskoa että nuo koehenkilöt eivät tätä samaa olisi oivaltaneet kun katsoivat tekstiä.

Astrologinen tulkinta ei voi olla tällaista soopaa, senkin tajuaa jo lähes jokainen, pseudoskeptikot pois lukien. Ovatko he siis sopivia arvioimaan astrologian pätevyyttä jos pystyvät samastamaan astrologisen tulkinnan tuohon tekstinpätkään? Silloinhan kyse on ihmisistä, jotka kuluneen elokuvarepliikin mukaan eivät erota päätä perseestä. Skeptikoiden näennäisesti kriittiset huomautukset ja menetelmät ovat usein vain huhuja ja lapsellisia kliseiden kokoelmia, jotka kiertävät netissä vuosikymmeniä. Ei heidän tehtävänsä ole selvittää mitään, ei tukia mitään vaan hämmentää ihmisten asenteita ja kylvää epäilyä. He napsivat Gauquelinin laajoista tutkimuksista edellisen Forer-esimerkin, mutta unohtavat mainita kaikkia niitä positiivisia tuloksia, joita Gauquelinin kaltainen normaalitieteen edustaja materialistisine lähtökohtineen sai aikaan. Ks. lisää täältä.

Eritellään vähän näitä peräkkäin ladottuja lauseita ja sijoitetaan niitä vastaava astrologisen kartan tekijä jotta nähdään, minkälaista karttaa tuommoinen kuvaus voisi vastata. Suluissa vastaavat kommentit.

Sinulla on suuri tarve saada muut ihmiset pitämään ja ihailemaan sinua. (kartallasi on vahva Aurinko, ehkä nousussa,ehkä keskitaivaalla). Sinulla on taipumus olla kriittinen itsestäsi kohtaan. (Merkurius ehkä neliössä Saturnukseen) Sinulla on paljon käyttämätöntä kapasiteettia, jota et ole ottanut eduksesi käyttöösi (Uranus, Neptunus, Pluto, ihmisen potentiaalisen kasvuvaran symbolit ovat vain pehmeissä aspekteissa). Vaikka sinulla on persoonallisuuden heikkouksia, pystyt yleensä kompensoimaan niitä.(Jupiterin aspekti Aurinkoon) Ulkoisesti kurinalaisena ja itseäsi hallitsevana, sinulla on taipumus olla huolestunut ja epävarma sisäisesti.(Saturnus on ehkä oppositiossa Kuuhun) Välillä sinulla on vakavia epäilyksiä siitä, oletko tehnyt oikean päätöksen tai tehnyt oikeita asioita.(Mars kovassa aspektissa MC:n kanssa). Haluat tietyn määrän muutoksia ja vaihtelua ja tulet tyytymättömäksi kun olet juuttunut rajoituksiin.(Uranus tai Jupiter on aspektissa Aurinkoon) Sinä ylpeilet itsenäisestä ajattelusta etkä hyväksy muiden lausuntojen ilman riittävää näyttöä.(Saturnus maamerkissä tai kovassa kulmassa Merkuriukseen) Olet havainnut että ei ole viisasta olla liian rehellinen paljastamalla itseäsi muille.(Venus pehmeässä aspektissa Saturnukseen) Toisinaan olet ulospäinsuuntautunut, rakastettava, seurallinen, kun taas muina aikoina olet sisäänpäinkääntynyt, varovainen ja pidättynyt. (tämä voi olla seurasta monista tekijöistä).Jotkut pyrkimyksesi ovat melko epärealistisia. Turvallisuus on eräs suuria tavoitteitasi elämässä (Saturnus on ehkä kiinteässä merkissä ja 2.huoneessa).

Mitään tolkkua tässä ei astrologisesti ole kuten on helppo havaita. Näin yleisille universaaleille ihmisen ominaisuuksille ei löydy yhtä selkeää astrologista vastinetta. Siksi voi heti sanoa että lauseet eivät kuvaa kenenkään todellisen ihmisyksilön karttaa.

Kunnollinen astrologinen tulkinta on kuvaus astrologisen kartan näyttämistä ominaisuuksista, ihmisen motiiveista, tarpeista, tarpeiden ristiriidoista, pyrkimyksistä toteuttaa itseä tietyllä tavalla. Tulkinta voi olla intuitiivinen ja rakenteellisesti löysä tai sitten systemaattinen ja perusteltu astrologisilla tekijöillä – ei niitä voi tuulesta temmata. Astrologi luo symbolisesta kartasta kuvauksen, arvion ihmisyyden laadusta ja siitä, mihin tämä tietty laadullinen painotus ihmisyksilöä johtaa. Tulkinnan pitää olla suhteellisen looginen, johdonmukainen kokonaisuus vaikka useimmiten on niin että kukaan meistä ei ole eheä, yhdestä, kahdesta tai edes kolmesta legopalikasta koottu kokonaisuus vaan monimutkainen, monitasoinen ja myös muuttuva ihmisyys elää meissä. Siksi sinänsä ristiriitaisten ominaisuuksien esiintyminen kartalla kuin kartalla, on enemmän kuin sattuma, se on melkein sääntö.

Forer-ilmiö ei selitä astrologiaa eikä mikään muukaan. Astrologian toimivuuden selitys on a) tulevaisuudessa b) sitä ei koskaan saada rationaalisesti selitettyä. Ongelmana tässä ajassa on vain se, että rationaalinen tiede on saavuttanut niin itsestään selvän aseman, että kaikki mahdolliset asiat tuodaan sen eteen niin kuin kaiken yläpuolella istuvan tuomarin eteen. Hattu kourassa odotetaan mikä tuomio on: totta vai valhetta, tiedettä vai ”myyttiä” (ja älkää käyttäkö myytti-sanaa väärin median vääristämässä merkityksessä). Forer-ilmiö voi riittää jollekulle, joka apinoi ajan massamielen liikkeitä, mutta voisimme yhtä hyvin kehitellä omia vastineita kuvaamaan oman aikamme idiotismeja: mitenkä olisi ”nykyajan sovinismi”= kaikki menneisyyden ja nykyisyyden (ja tulevaisuuden…) ilmiöt selitetään tämänhetkisen tieteen tuloksilla. Jos eivät selity, ne muuttuvat olemattomiksi. Tarvitaan pidempi aikajana, jos ihmiskunnalla on tulevaisuutta, sen tiedekin muuttuu, muuntuu ja painopisteet, tulkintatavat muokkaantuvat jatkuvasti, syntyy paradigman murroksia ja kenties isojakin kumouksia nähdä maailma, luonto ja luonnonlait ja myös se, mikä on ihmisen tajunnan osuus tässä kaikessa. Nykyajan sovinismi on totista tyhmyyttä, lyhytjänteisyyttä ja siinä on tieteen muuttumisesta dogmaattiseksi uskoksi, skientismiksi.

On kehitettävä oikeaa arviointikykyä huolimatta siitä mitä kaikkea soopaa suureen ääneen toitotetaan. Tätä arviointikykyä ei ollut ranskalaisten opiskelijoiden joukossa 50-luvun lopulla eikä sitä ollut vuonna 2015 suomalaiselle yleisöllä, joka osallistui Randin vastaavaan "kokeeseen". Helppohintaista, epä-älyllistä, harhaanjohtavaa viihdettä helppohintaiselle, epä-älylliselle, ja harhaanjohdetulle massalle. Ja tuosta massasta nousee varmaan "huippututkijoita", no ei, skeptikkojen jäsenistön pääosa ei ole aktiivista tiedettä tekevää ammattilaista vaan tieteen laidalla roikkuvia, tiedettä fanittavia tieteen amatöörejä, toimittajia, opettajia, kaikkia niitä, joilla on vähän tietoa ja paljon päähän asetettuja mielen tehdas-asetuksia.

Väite ihmisen kuulumisesta evoluution piiriin herättää epäykseni.

Raimo Nikula, 6.5.2015.

Laajentuva aurinkokunta ja astrologia

Aurinkokuntamme Linnunradan nurkassa on kokenut muutoksia kun uusia pieniä taivaankappaleita on löydetty viime vuosina kovasti – ja löydökset eivät pääty tähän. Pikkuplaneettoja on nimetty tähän asti n. 19000 ja numeroituja ja vielä nimeä vailla odottaa 400000. Määrä on huikea eikä kukaan odota että astrologia alkaisi niitä kaikkia sisällyttämään karttoihin. Mutta jotain tästä kaaoksesta tulee vaikuttamaan astrologisiin tulkintoihin vähitellen.

Yksinkertaisuuden vuoksi voidaan aurinkokunnan pikkuväki jakaa 1) Asteroidit 2) Kentaurit 3) Cubewanot 4) Plutinot 5) SDO’t 6) Muut.

Asteroidit ovat tuttuja, pääosin Marsin ja Jupiterin radan välissä kiertäviä planetoideja, joiden halkaisija on muutamasta sadasta metristä aina Vestan 525 kilometriin. Neljä ensimmäiseksi löydettyä asteroidia on löytänyt tiensä astrologisille kartoille: Ceres, Juno, Pallas ja Vesta. Ceres on nyt astronomien toimesta ylennetty kääpiöplaneettojen sarjaan

Asteroidivyöhykkeen lisäksi on löydetty ns. kentaureja, jotka kiertävät vaihtelevasti aurinkokunnan reunalla ulottaen elliptisen kiertoratansa Uranuksen, Neptunuksen tai Pluton ratojen sisäpuolelle. Nimettyjä kentaureja on jo yli 30 ja nimeämättömiä kymmeniä. Ensimmäinen löydetty (1977) kentauri oli Kheiron, joka astrologisilla kartoilla usein näkyykin. Se on määritelty myös komeetaksi. Seuraavat olivat Folos ja Nessos, jotka löydettiin 1990-luvun alussa.

Aurinkokunnan äärilaidalla vaikuttaa Kuiperin vyöhyke, eräänlainen materian pakasteallas, josta aurinkokuntaan on irronnut hyvin kaukaisia taivaankappaleita. Ne luokitellaan moniin kategorioihin.

Fysiikassa kappaleiden vaikutus toiseen lisääntyy mitä suurempia ja mitä lähempänä ne ovat. Astrologiassa tämä ei toimi; Pluto on kaukana ja se on pieni, mutta sen merkitys on suuri. Periaatteessa hyvin kaukaisella aurinkokunnan rajoilla liikkuvalla planetoidilla voi olla myös suuri merkitys, mutta se merkitys pitää ensin kollektiivisen ihmismielen kiinteyttää.

Cubewanot, josta englanninkielinen äännemuunnos on cu-be-wan-o, joka annettiin eräälle uudelle taivaankappaleelle koodinimeltään 1992QB1. Cubewanojen rata on epäsäännöllinen eikä seuraa Neptunuksen tai muiden planeettojen rataa. Ne pyörivät kaukana Neptunuksen ja Pluton tuntumassa.

Plutinot ovat saaneet nimensä Plutosta. Ne ovat Pluton radan lähellä liikkuvia taivaankappaleita, joiden kiertorata on synkronissa Pluton vastaavan kanssa, samoin kiertojakso on lähellä Pluton 247 vuotta

KBO, SDO ja TNO –nimityksiä käytetään myös. KBO on yleisnimitys (Kuiper Belt Object), Kuiperin vyöhykkeen planetoideille. SDO’t (Scattered Disk Objects) ovat Kuiperin vyöhykkeeltä lähtöisin olevia vaeltajia, joiden rata on hyvin elliptinen (soikio) ja joiden radan kaltevuus planeettojen ratatasoon (inklinaatio) nähden on jyrkkä. Yli 100 km:n läpimittaisia Kuiperin pikkuplanetoideja voi olla kaikkiaan 10000 kpl.

Suurin KBO on itse asiassa Pluto, muita isoja KBO’ita ovat Makemake ja Haumea. Niistä tehtiinkin "kääpiöplaneettoja" yhdessä asteroidi Cereksen kanssa. TNO (Transneptunian objects) –nimitystä käytetään kuvaamaan kaikkia Kuiperin vyöhykkeen takaisia hyvin etäisiä planetoideja kuten Eristä. Vielä kaukaisempi kiertolainen on Sedna, joka luokitellaan SDO’ksi. Transneptunian –nimitystä ei pidä sekoittaa ns. Hampurin koulukunnan hypoteettisiin planeettoihin (Poseidon, Zeus jne.)

Muut -kategoriaan kuuluvat ns. damokleet joiden rata on hyvin erikoinen, komeetan kaltainen niiden ja kallistuma planeettojen normaalin rataan nähden on äärimmäisen suuri; ne ”leikkaavat” eläinradan jyrkästi.

Uusia tulokkaita riittää ja kaikille näille löytyy jo Internetin lähteistä myös sijaintitiedot ja koemielessä tehtyjä tulkintojakin, joten niitä voi alkaa käyttämään astrologiassa. Esim. Astro.fi –sivustolta voi lisätä karttaansa ylimääräisen jäsenen tai useampia.

Harvat käyttävät aktiivisesti jokapäiväisessä tulkintatyössään edes asteroideja, saati kentaureja tai Eristä. Mutta väistämättä niiden merkitys tulee kasvamaan kun kokemusta niiden merkitysmaailmasta kertyy. Jokainen astrologian harrastaja voi tehdä kokeita omin päin ja lähtökohtahan usein on aluksi vain oma kartta. Aluksi voi olla että mitään oivallusta ei synny, mutta on jo hyvä että tiedostaa uusien planetoidien olemassaolon omalla kartallaan. Helpointa on aloittaa neljästä klassisesta asteroidista ja laajentaa kokoelmaa kentaureihin, Kheironiin, Nessokseen ja Folokseen.

Aurinkokunta virallisessa kansainvälisen astronomisen unionin (IAUU) mielestä koostuu nykyään:
1) Aurinko (kiintotähti)
2) Kuu (maan kiertolainen)
3) Merkurius ja Venus (sisäplaneetat)
4) Maa, meidän oma planeetta
5) Mars, Jupiter,Saturnus, Uranus, Neptunus (planeetat)
6) Ceres, Pluto, Makemake, Haumea, Eris (kääpiöplaneetat)
7) Asteroidivyöhyke (mm. Juno, Vesta, Pallas ym.)
8) Muut (kentaurit, damokleet, Kuiperin vyöhykkeen Cubewanot, SDO’t ja transneptuniset ym.)

On muistettava että astrologia on omalakinen maailmansa, se ei seuraa virallista luokitteluvimmaa. IAAU:n luokkittelu perustuu joihinkin astronomiseen kriteereihin, jotka eivät sinällään ole yksiselitteisiä. Cerestä voi edelleen sanoa asteroidiksi, siirtyminen ”kääpiöplaneetaksi” ei muuta sen symboliikkaa millään tavalla eikä Pluton arvonlasku planeetasta kääpiöplaneetaksi ole vähentänyt sen merkitystä astrologisena tekijänä.

Jos astrologia pyrkisi ottamaan kartalle mahdollisimman monia uusia planetoideja, siitä syntyisi vain kaaos. Aurinkokunnan kulmakivet ovat Aurinko, Kuu ja planeetat. Niiden arvo myös tulkinnan peruspilareina säilyvät huolimatta uusista taivaankappaleista.

Seuraavia nimiä kannattaa syöttää etsintään kun hakee tietoa kentaureista ja muista Internetistä (Näiden sivustoilta löytyy usein myös uusien taivaankappaleiden efemeridejä):

Jonathan Dunn
Eric Francis
Robert van Heeren
Juan Revilla
Philip Sedgewick
Zane S. Stein
Kirsti Melto

Juan Revillan ohjelma Riyal laskee tavallisten planeettojen lisäksi kentaurien ja asteroidien asemia: http://expreso.co.cr/centaurs/riyal.html

Ajanilme - mielikuvia aikamme naamarista

Taolaisuuden mukaan Tao rakastaa kaikkea, mikä on pehmeää, taipuvaista, himmeää, muhkuraista, mutkittelevaa, luonnonmukaisen itsepäisesti etenevää ja näennäisesti kaoottista. Länsimainen ihminen rakastaa kaikkea, mikä on kovaa, kiiltävää, sileää, suoraviivaista, nopeasti liikkuvaa, tasasuhtaista ja järjen hallittavissa ja ennakoitavissa. Valitettavasti taolaisuus ei voittanut uskontojen kilpajuoksua. Joku muu voitti. Siksi tänä päivänä suosituimmat rakennusmateriaalit ovat lasi ja teräs. "Modernit" arkkitehtoniset ratkaisut jättävät esimerkiksi hissikuilun ja hissin mekanismin näkyväksi: ecce homo, tässä on ihmisen kehityksen tarkoitus, konehuone paistaa läpi (Sanomatalo Helsingissä) - katsokaa, elämän ydin on löytynyt, aikakauden jumala liikkuu hydraulisesti ylös ja alas. Rakennuksen pinta, sen muodot, suhteet ja yhteys rakennuksen ajatukseen tai ideaan, on toissijaista. Arkkitehtoniset saavutukset ovat vain säilytyskennoja virtaavalle talouselämän tilapäisille tuotteille tai monumentteja kulttuurin heikentyville viesteille ("notkahtanut hangaari"- Kiasma Helsingissä). Arkkitehtikilpailujen menestyneimmät toistavat samaa lasi/teräs kaavaa niin kauan kuin sosiaalista tilauskantaa riittää. Kun Nokia menee joskus konkurssiin, sen omistamat sadat rakennukset jäävät kummittelemaan kaupunkien ulos- ja sisäänmenoteiden varsille. Ehkä niiden seuraavat asukkaat ovat sopeutujien aatelia, toimistorottia, jotka ovat erikoistuneet lajikehityksessään syömään piitä. Kun ne paskantavat, ulos tulee siistejä, kovia siruja, raps, raps, raps.

Ihan oma lajissaan

Elolliset järjestelmät heikkenevät, rakennetaan systeemejä, jotka tuhoavat elämää ja ihmistä itseään. Se on normaalia ja luvallista koska länsimainen ihminen on niin tavoitteensa määritellyt. Onko tavoite sitten lajin itsetuho? Ja jos laji on menossa itsetuhoa kohti suostuvatko kaikki siihen, ja onko silloin millä tahansa anarkistisella toiminnalle oikeutuksensa jotta elämä voitaisiin pelastaa niiden käsistä, jotka eivät ymmärrä sen merkitystä eivätkä osaa arvostaa sitä, mikä on annettu?

Maapallon elollinen järjestelmä toimii itseään uusivalla, kestävällä, kaikkea elollista yhdistävällä tavalla, eikä ihminen näytä löytäneen paikkaansa tässä järjestelmässä. James Lovelockin Gaia-hypoteesin mukaan se voi merkitä sitä, että elollisen järjestelmän itseohjautuvuus ja itsepuolustus voi sylkäistä itselleen haitallisen lajin pois järjestelmästään. Maailmassa alkaa olla jo paljon niitä, jotka toivovat juuri sitä joko tietoisesti tai tiedostamattaan.

Aikaisemmat kulttuurit eivät tavoitelleet hyötyä. Heimokulttuureissa metsästyksen ja viljelyn hyöty jaettiin kaikkien kesken joskus korostuneen altruistisin periaattein. Ketään, köyhintäkään, sairainta tai kykenemätöntä ei jätetty ruokkimatta jos vain mahdollisuuksia oli. Maa, vesi ja riista olivat yhteistä ja ne kuuluivat kaikille. Maailman ongelmien perusjuuret ovat länsimaisen ihmisen ylivalta, tämän ihmislajin omituisten ominaisuuksien leviäminen yli maapallon, omistussuhteiden jakautuminen jyrkästi, länsimaiden riisto ja taloudellisen kasvuideologian kannustama luonnon monimuotoisuuden tuhoaminen, ahneus, yksioikoinen rationalismi - ja liikakansoitus. Maailma ei lopultakaan kärsi kolmannen maailman "alikehittyneisyydestä" ja takapajuisuudesta vaan hallitsevan länsimaisen kulttuurin tavasta tunkea arvonsa joka paikkaan ja sillä tavalla saastuttaa jokainen siitä poikkeava kulttuuri omalla väkivaltaisella ja yksiulotteisella eetoksellaan.

Denaturoitu elämä

"Maapallo rahaksi muutetaan, kunnes kaikki puut kasvavat suorassa rivissä, kolme ihmistä omistaa kaikki seitsemän maanosaa ja jokainen suuri organismi kasvatetaan teurastettavaksi." Richard Powers, Ikipuut.

Länsimainen ihminen "keksi" maanomistuksen, joka on kaupankäynnin kohteista nykyisin primitiivisimpiä. Kaupankäynti on laajentunut nyt ilman omistukseen. Tänään myydään ilmassa olevaa värähtelyn tilaa, jota puhelin, tv- ja digilaitteet tarvitsevat ja joihin niiden äänen ja kuvan siirtokyky perustuu. Näyttää siltä, että ennen pitkää ihminen täyttää maapallon jokaisen neliösentin omilla keinotekoisilla rakenteillaan, valtateillä, asuntoalueilla, golf-kentillä, mikä-missä-miten-puuhamailla. Sekään ei riitä vaan pian täyttyvät ilmassa olevat värähtelytaajuudet höpinällä ja ala-arvoisella musiikilla. Ihmisellä on pakollinen luonnon ja luonnollisen elämän tuhoamistarve ja psykopaattinen viihdyttämispakko kun oma minuus tyhjenee, ja luontohan inhoaa tyhjiöitä. On olemassa sisäänrakennettu käsky muuttaa luonto luonnottomuudeksi, ihmisen moniulotteiset tarpeet ja olemuksen rikkaus yksiulotteiseksi, ohjattavaksi, mekaaniseksi ja robottimaisiksi ennustettaviksi liikkeiksi ja lopulta ihminen nihiloitavaksi non-entiteetiksi, jonka sisään työnnetään tekniikkaa. Tämä kehitys johtuu viime kädessä siitä, että ihmiseen on jo saatu ympättyä käsitys ihmisen koneenkaltaisesta olemuksesta. Tiede, joka on tätä markkinoinut tekniikan ja talouselämän kanssa, vetäytyy puoliovelasti vastuusta ja sanoo poliitikkojen olevan syypäitä. Ihmisessä on mekaanisia toimintoja, käsivarren voi nähdä vipuna, aivot informaatiota prosessoivana elimenä, mutta nekään eivät erikseen eikä yhdessä tee ihmisestä konetta. Vain ihmisen mieli, joka on käännetty aina yhteen suuntaan tekee sen.

Jo kauan sitten ennakoitiin kapitalismin seuraavaa vaihetta, joka voi olla suuryhtiöiden, trustien valtaa. Kun kansallistunne heräsi 1800-luvun vallassa, se liitti yhteen yhteistä myyttejä, historiaa, kieltä ja tapoja ja tottumuksia omaavia ihmisjoukkoja, joka määritteli itselleen kansallisvaltion rajat ja tehtävät. Mutta 1900-luku kulutti puhki kansallistunteen kun pääoman liikkuvuus ja työmarkkinoiden synnyttämä uusnomadismi irrotti ihmiset ensin paikallisilta juuriltaan, kotiseudultaan ja viimein omasta kansallisuudestaan. Globaali kehitys tekee viimein sen, että oma identiteetti käy tarpeettomaksi ja siirrytään yhtiö-identiteettiin. Syntyi default-ihminen, jossa oli kaikkien tuntemat perusvalinnat jatkuvasti päällä - eikä mahdollisuuksia muuttaa niitä näppäimistöltä koska hänellä ei ole käyttöoikeuksia omaan koneeseensa. Kansainvälisesti liikkuva koulutettu väestö vaelsi maasta ja mantereelta toiselta tekemään niitä samoja asioita, joita on tarjolla jokaisessa "kehittyneessä" maassa ja kohta kaikkialla, samalla tavalla, samoilla ehdoilla, samaan aikaan, viihdyttäen itseään samoilla kanavilla. Yhtenäinen maailmankylä oli syntymässä, mutta ei McLuhan edes unissaan pystynyt sen varjoja kuvittelemaan. Suuryhtiöiden toiminta ja kilpailukyky perustuu tuttuihin asioihin länsimaisen ihmisen lyhyestä historiasta: tehokkuuteen, hyödyn maksimointiin, nopeuteen, vaihtuvan tiedon, informaation ja juoksevien asioiden jatkuvan päivitykseen, luonnon ja ihmistyövoiman raakaan hyväksikäyttöön.

Ihmisen logiikka menee aivan liian yksinkertaisesti eteenpäin. Ihanteen mukaisesti tavoite koetaan ensin ihanteelliseksi, siihen satsataan voimia, se saavutetaan. Piste, sanoo logiikka. Tosiasiassa tapahtuu niin, että ihanne luodaan, se yritetään toteuttaa, siihen väliin puuttuu moni tekijä, joka muuttaa ihannemuodostusta Muistettakoon, että Freudilla egon ideaali on ihanteellisten superegon ideaalien toiveiden toteutuma. Kukaan ei kuitenkaan ole yliminäisen egonsa toiveen toteutuma. Ihmisten luomat yhteiskunnat eivät ole sellaisia. Mikään ei toteudu niin kuin alkuperäisessä ihanteessa oli nähty, mutta se riittää pitämään yllä yhteisöjen kollektiivista ihannetta, illuusiota. Jokainen sosiaalinen systeemi, niin Suomessa kuin muualla länsimaissa, sisältää varjoja, negatiivisia suorituksia, hyväksikäyttöä, mikä tarkoittaa käytännössä johtajiensa armotonta itsekkyyttä, epärehellisyyttä ja rahan saalistusta jne. - kaikkea inhimillistä. Yhteiskunta kuittaa tämän "normaalina", ja on siis hyväksynyt tämän piileväksi periaatteekseen. Se on varjo, joka kapitalismin auringosta heittyy ja jota ei mikään demokraattinen lainsäädäntö tai sosiaalinen valvontasysteemi saa koskaan kiinni - eikä ole kiinnostunut saamaan.

Teollisuus noudattaa lakeja sikäli kun siitä on niille hyötyä, muuten ei. Keinoja kiertää lakeja, joita yhteiskunnat pystyvät vaivoin ylläpitämään saati valvomaan tehokkaasti, on lukuisia eikä yhteisten ja yksittäisten korporaatioiden ristiriidoista useinkaan tule rikkomusten vakavuutta vastaavia rangaistuksia. Kapitalismi toimii usein harmaassa välimaastossa; todennäköisesti yllättävän suuri osa yritystoiminnasta on lain rajan molemminpuolista toimintaa. Puhutaan globaalitalouden psykopaattisista yhtiöistä, jotka elävät ja toimivat kuten psykopaattiset yksilöt laista, säännöistä, inhimillisestä kärsimyksestä ja loukkauksista piittaamatta. Ne elävät kuin räjähtäneet narsistiset yksilöt. Kun tällaista toimintaa rajoitetaan, yhtiöt etsivät uuden paikan, jossa lait ovat vielä väljiä tai hakusessa. Valtiot sallivat mitä vain, joka nostaa niiden bruttokansantuotetta ja joka näyttää hyvältä budjetin laskemissa ja kuulostaa kivalta uutistenlukukinkereissä.

Länsimainen ihmistyyppi sellaisena kun kova kapitalismi sen haluaisi esittää korostaa ihmisen täydellistä sosiaalista sopeutumista. Sopeutuminen saadaan aikaan massiivisilla, yhtenäisillä koulutusputkilla, johon sukupolvimassoja tungetaan kuin lihamyllyyn opiskelemaan tietotekniikkaa, taloushallintoa, taloushallintoa ja tietotekniikkaa ja vähän mediakulttuuria ja robotologiaa. Hypnoottisesti aikakausi tolkuttaa että tieto on välttämätöntä eikä pienintäkään kritiikkiä tiedosta, tiedon hankkimisen, tutkimisen ja jakamisen menetelmistä tai alistussuhteista näy missään. Useimmat eivät hanki loppututkintoa sen vuoksi, että "totuus" kiinnostaa, miten asiat oikeasti ovat. Tutkinto on vain laskelmoitu keino lähteä liikkeelle kilpailemaan asemista, rahasta ja ammattimenestyksestä ja vähän kunniastakin jos sitä on jaossa. Tutkinnoilla voi ostaa uskottavuutta vaikka ajateltua, koettua sanottavaa olisi minimaalisesti. Koulutusputkista, sivistysteollisuuden liukuhihnoilta tulee nielaistua oman aikakauden ihmisen ennakkoluulot, asenteet ja hybris siistissä, piippailevassa älypaketissa. Tieteellinen maailma taas sinänsä seuraa aikakauden käskyjä: muuta kaikki konkreettiseksi, hylkää elämän moniulotteisuudet, kerroksellisuus, ihmisten ja luonnon ja ihmisen välisen suhteen kompleksisuus ja tee siitä yksiulotteinen, oikaistu kaava. Sitä seuraamalla massat vieraantuvat itsestään ja kun vieraantumista ja kärryiltä putoamista tapahtuu monella tasolla, yhteiskunta kutsuu samaisen tieteen laatimaan raportteja ja tutkimuksia siitä miten asiantila voitaisiin korjata.

Jos joku on estottomasti maailman yhtenäisyyden kannattaja ja EU-fani, katsokaa euroviisuja. Sehän heijastaa jos mikä, mitä seuraa siitä kun kaikki ovat sisäistäneet yhtenäiset odotukset siitä, millainen "musiikki" miellyttää mahdollisimman monia ja mitä pitää tehdä, jotta keskiarvoinen yleisö ostaisi "sinut". Sama mikä tapahtuu joka vuosi euroviisuissa, tulee eurooppalaisen ihmisen kohtaloksi muutenkin - synteettinen, kimalteleva mössö alkaa levitä ihmisten fyysiseen ympäristöön. Mutta kun se on siellä, on se jo aikaisemmin ollut ihmisten mielissä ja yhteiskuntakoneiston kollektiivisessa alitajunnassa. "Millainen musiikki" voidaan kääntää yleisemmälle kielelle "millainen elämänmenon kulissi". Ja kansa voi huutaa suosikkinsa voittajaksi ja edustajat parlamenttiin, mutta laimea kansanvalta joka on käytännössä harvainvaltaa, ei maailmaa muuta.

Arkkia rakentamaan

Metaforisesti yhtenäistyvän maailmankulttuurin alueella vesi nousee, uhkakuvat muuttuvat tosin nopeasti symbolisesta yhdenmukaisten arvojen tulvimisesta konkreettisiksi. Ihminen luonnon valtiaana on ollut huono herra, itsekäs, ylimielinen ja tuhoava - kuin plantaasin omistaja neekeriorjiaan kohtaan. Luonto panee vastaan ja pyrkii palauttamaan jatkuvasti muuntautuvaa tasapainoa, joka on miljoonien vuosien kiertokulussa saavutettu. Ihmisen asema luonnon osana ei toimi, ihminen työntää päätään ulos luonnon luomasta kuvusta. Napajäätiköitä uhkaa kiihtyvä sulaminen, joka nostaa vääjäämättä vedenpintaa kaikkialla maailmassa. Kulunut vuosi 2005 oli jo monen mielestä hätkähdyttävää luonnon teutarointia täynnä. Ilmaston lämpeneminen, syksyjen muuttuminen leudoiksi ja pitkiksi. Arkinen havainto on, että talvi ei saa enää kunnon otetta pohjoisesta maastamme. Siirrymme pikku hiljaa krooniseen välivuodenaikaan, joka ei ole kevättä, ei kesää, ei syksyä eikä talvea - jotain epämääräistä siltä väliltä. Mitähän vaatteita kannattaisi ostaa tällaiseen sekavuodenaikaan? Synteettiset kalossit? Onko se symboli mitä meille yleensäkin on tapahtumassa?

Tapaninpäivän 2004 tsunami aloitti traagisen sarjan luonnon katastrofeja eikä loppua ole näkyvissä. New Orleansia tuhonnut hurrikaani Katrina oli vain yksi sarjassa. Luonnon häiriintymisen ja ihmisen kulttuurin tasapainon välistä riippuvuutta ei haluta nähdä ja selitykset kulkevat satumaisten tilastollisten vaihtelujen maailmassa.

Ekologian tultua viralliseksi oppiaineeksi yliopistoihin ja samalla populaariksi uudeksi näkemykseksi, se lisäsi tietoamme luonnon ja ihmisen välisistä suhteista, mutta se ei pysty muuttamaan valtarakenteita eikä poliittisen eliitin maailmankuvaa. Se elää omaa elämäänsä. Ernst Haeckelin määrittelemä termi ekologia on kirjaimellisesti "maailman taloudenhoidon tutkimista", mutta tämä taloudenhoito on vielä pahasti rahatalouden ja valtioiden itsekkyyden ja kilpailumentaliteetin jaloissa. Niin kuin ennenkin on nähty, vasta kriisin edessä maailma yhdistyy ja voimavaroja kootaan, mutta tämä ambulanssi voi olla jo aivan liian myöhässä..

Ns. normaalitieteen reaktio esimerkiksi kasvihuoneilmiön edessä on ollut kuvaavaa. Aluksi sen mahdollisuus torjuttiin kovan tieteen tasolla. Näytöt puuttuvat osoittamaan sitä, että satunnaisilla lämpötilojen nousulla ja ilmaan päästetyillä hiilidioksidipäästöillä olisi mitään kausaalista yhteyttä. "Pitkäaikaiset tilastot osoittavat..." Tilastojen mukana on varmasti mennyt arvokasta tietoa kaatopaikalle nimeltä Sattuma. Mitä ilmeisemmäksi ilmiö käy, sitä mukaa tieteen edustajat pikku hiljaa vaihtavat leiriä ja viimein sieltä pullahtaa ulos tutkimustuloksia, jotka sanovat, että ilmiö on todellinen ja viimein kädenväännön jälkeen enemmistö tieteilijöitä hyväksyi ikävän asian: muutos on ihmisen aiheuttama. Käykö niin, että Nature -lehden viimeisessä numerossa, joka julkaistaan juuri ennen kuin New York uppoaa aaltoihin (Aino Kassinen profetoi näin joskus 60-luvulla), julkaistaan varovainen artikkeli, jossa kasvihuoneilmiötä pidetään mahdollisena hypoteesina - tosin vain yhtenä mahdollisena. Sama prosessi käydään läpi monien muiden kiisteltyjen ilmiöiden kohdalla. Ei, ei, ja vielä kerran EI! - ja sitten jyrkkä Ehkä, pitää tehdä lisää kokeita, havaintoja, tietoa pitää kerätä... Ja lopuksi Todistetusti, ilman muuta, Yes, of course, näin on, johan sen Tiedekin on toteen näyttänyt. Mutta elämä on perin pragmaattista eikä teoreettinen jahkailu saa estää ihmisiä ja hallituksia ryhtymästä toimiin. Olemme siirtyneet asiantuntijavaltaan, jossa keskenään jyrkästi erimielisiltä tieteellisiltä tahoilta odotetaan yksiselitteistä vastausta milloin mihinkin. Oikeastaan tieteen logiikka menee usein: ei, ei, EI ja vielä kerran KYLLä! Ihmiset käyttäytyvät odotettavasti koko maapalloa uhkaavan katastrofin edessä: he ostavat yhä katumaastureita ja öljyn tuotannon globaalisen tyrehtymisen ollessa näkyvissä, hankitaan kakkos- ja kolmosautoja, jotka kuluttavat yhä bensiiniä, lentävät lomalle yhä kauemmaksi tuhansia litroja satasella kuluttavilla lentokoneilla ja rakentavat/rakennuttavat isompia taloja, jotka vaativat enemmän lämmitystä - ja useimmat vielä öljyllä tai sähköllä. Tästä tulee mieleen että on vain hyväksyttävä pakko ihmiskunnan viisaimpana opettajana.

2000-luvun lehdistön ihanneihminen

Uuden raharahvaanvallan aikakauden merkkeinä on syntymässä täysvieraantunut ihmistyyppi, joka voidaan ehdollistaa mihin tahansa yhteiskunnan ja talouselämän luoman tarpeen tuottamiseen ja kuluttamiseen. Vanha, piilevä aggressio voittaa, vallata ja olla ensimmäinen, levittää oma juttu kaikkialle, joka niemeen, notkoon, saarelmaan, jokaiseen tajuntaan samat tv-ohjelmat, raivokas materian vatkaaminen keittiöissä, Kämppien sisustuksissa ja pakkoviihdytysohjelmissa saa uusia muotoja, mutta paras kanava sotien puutteessa on taloudellinen kilpailu ja kilpailu asemista. Kilpailun tehtävä on lisätä voittoa, voitto tuo menestystä, joka mitataan rahalla, esineillä ja omistuksilla. Menestynyt ihminen samastuu yhä enemmän menestystä tuovaan koneistoonsa, esineisiin, joita pystyy rahoillaan hankkimaan, korkealaatuisiin symboleihin, joiden kautta hän toivoo oman elämänsä laadun myös nousevan. Jo 60-luvulla huomattiin: "The people recognize themselves in their commodities; they find their soul in their automobile, hi-fi set, split-level home, kitchen equipment." (Herbert Marcuse). Sielu pakenee kiiltävään pintaan. Keittiöt alkavat muistuttaa laboratoriota, jossa häärii useimmiten naispuolinen valkotakkinen assistentti laittamassa pernahuttua.

Mutta elämänlaatu ei nouse koska ihmisen sisäisyys jää samalle primitiivisyyden asteelle kuin se on aina yksiulotteisessa kapitalismissa ollut. Menestynyt rakentaa kaksikerroksisen talon itselleen ja perheelleen. Talo muistuttaa 60-luvun seurakuntataloja - kokoa, korkeutta ja varusteluja tulee koko ajan lisää. "Avarammat talot ja rikkinäisimmät kodit" -syndrooma kielii esineellistämisen tuomasta sisäisestä tappiosta. Talon korkeus ja leveys kasvaa, ikkuna-ala suurenee ja ulos näkee yhä paremmin - mutta kuka olisi katsomassa aisteillaan ulos kun pään sisäinen jättömaa on täynnä kamaa?. Vauras ihminen ei oikein mahdu mihinkään, ei tietenkään, hän on aina "matkalle jonnekin" - ja liekö sekin pienoiskoossa samaa kuin se, että ihminen ei mahdu luontoonsa. Samastuksen esineiden ja materian laadukkuuteen toivotaan muuttuvan alkemistisesti oman sisäisen minän laadun joksikin paremmaksi. Ihminen on mitä hän syö ja missä hän asuu, mikä on hänen tittelinsä työelämässä ja millä peltilaatikolla hän ajaa. Kun mahtitalon lainasta on kuudennes maksettu, perhe hajoaa ja kukaan ei pääse nauttimaan asumistason noususta, eivätkä ylväät puitteet eikä edes kymmenen tuhannen euron häät tuoneet kestävyyttä parisuhteeseen, joka menee omia todennäköisyyden viitoittamia ratojaan. Kesämökkikään ei ole enää ekologisesti mielekäs, se on vain pienikokoinen omakotitalo, jossa pitää olla kaikki tekniikka. Sisäisten arvojen ja kokemusten ("rakkaus") tilalle on hiipinyt ulkoistettu näytteillepano ("häät"), joka vilkkuvalona ympäristölleen, sukulaisille ja läheisille, viestii, että nyt on asiat ok, asiaan on sijoitettu sitä ainoaa, joka ratkaisee - rahaa. Tänään (2006) USA:n kansalaisen häät maksavat keskimäärin noin 19000 dollaria ja vieraita on tilastojen mukaan 186. Suomi tullee hyvin tiiviisti perässä. Yli puolet avioliitoista hajoaa melko alkuvaiheessa - ja nykyään yhä useampi pari eroaa muutamien avioliittovuosien jälkeen. Eläköön tilastot.

Kaikkialla tapahtuu arvojen konkretisoimista ja se, mikä on suurinta, menestyneintä, mainituinta, näkyvintä, kovaäänisintä ja tunnetuinta, on parasta. "...jokaista aineellista tai henkistä arvoa, joka jossain suhteessa on suurin, pidetään juuri siitä syystä myös parhaimpana ja etevimpänä", sanoin kauan sitten vanha narisija Pitirim Sorokin. Ja toisaalla sama mies sanoo:" Kaikissa suurissa kulttuureissa esiintynyt rappion merkki on korkean laadun korvaaminen suunnattomalla määrällä, sisäisen arvon korealla ulkokuorella." Esineellistämisen kierre tiivistyi silminnähden jo 90-luvulla ja nyt olemme huipulla - vai onko oikeampi sana pohjalla? Ajassa ilmenevä kornit ulkoistamisen yhtälöt menevät näin: rakkaus=häät; ihmisen kypsyystason ja tulevan menestyksen ennustemittari=koulunumero; viisaus=oppiarvo; henkinen suuruus=asema hierarkiassa; voima=punnerrusten määrä, tahto=poljettujen ihmisten määrä. Patjojen valistaja lupaa mainoksessaan oikean patjan tuovan kahdeksan parannusta nukkujan elämään. Unen onnistuminen = patja. Ei mainintaa siitä että nukkujan psyykellä on jotain tekemistä nukkumisen onnistumisen kanssa...Ja mikä oli hetki sitten muodikkain sana yhteiskunnan perustoimintojen turvaamiseksi? Palvelujen ulkoistaminen, yhteisyyden, yhteisen huolenpidon karsiminen ja siirtäminen rahan motivoimien voimien haltuun. Yhteiskunta sirpaloidaan ja jaetaan sen toiminnot niille, joita kiinnostaa vain raha. Sen myötä elämisen laatu muuttuu väistämättä ja visailun kohteena on kysymys, mihin suuntaan? Ja kaikkein pahin on tietysti yhtälö: annettu (rakennettu) mielikuva=todellisuus. Sama koskee mediaa ja siellä esiintyviä poliitikkoja ja johtajia, puheet ovat vain julkisuuteen suunnattua retoriikkaa ja pönötystä, josta todellisuus voi olla jo kaukana, mutta useimmille esiintymisrituaalit riittävät vakuuttamaan.

On kuin ikivanhat riitit voimakkaamman ylivertaisuudesta olisivat nousseet ylös haudastaan, mutta luulen, että Nietzsche olisi inhonnut tätä vinksahtanutta yli-ihmisyyden apinointia koska voimakkuudessa ja laadukkuudessa ei ole kuin yksi ulkoistunut ulottuvuus. Biologinen saalistusvietti pukeutuu raakaan taloudelliseen saalistukseen ja aggression purkamiseen mekaanisiin ammatillisiin suorituksiin, jotka lisäävät pärjäämisen tunnetta ja tilitapahtumien numeroita.

Ensin työväestö taisteli itselleen kahdeksantuntisen työpäivän 1900-luvun alkupuolella, nyt ihmiset taistelevat työpaikastaan siirtymällä vapaaehtoisesti 16-tuntisiin työpäiviin, joiden tuloksena oman yhtiön liikevaihto kasvaa 1,7%; työntekijät motivoidaan vain rahan avulla ja isojen yhtiöiden johtoporras kuorrutetaan optiomiljoonilla ja piilevä rahaliikenne Cayman-saarille on vilkasta. Siinä voi olla totuus: ilman miljoonia kukaan ei niin tylsää työtä jaksa tehdä. Ihmisen kannalta tämä elämäntyyli merkitsee typistymistä koska vain muutama perustoiminto otetaan käyttöön ja muu jätetään heitteille. Lojaalisuus ei kohdistu enää arvoihin, joita ei ole, ei myöskään sosiaalisiin sidosryhmiin, jotka ovat vain oman pyrkyryyden astinlautoja, vaan työnantajaan, josta on tullut keinotekoinen puolijumala, jota lähestytään kumarassa ja peläten oman työpaikan puolesta, Yhtiö, Konserni, Firma, Valtio. Ihmisenä oloa, toisen ihmisen kanssa elämisen taitoa tai peräti maailmassa viihtymistä tai kehittämistä ei tarjota koulutusputkissa oppiaineena. Sitä pitää oppia elämässä tai elää mitään siitä oppimatta. Kehittymättömyyttä ja uutta barbaarisuutta peitellään ulkoisin avuin ja koulutuksen suoman tittelirunsauden, laskelmoivan oveluuden ja läpitunkevan pragmaattisuuden taakse, mutta se on vain ohut pintasilaus, joka ei petä ketään. Maailmassa on yhä enemmän sanavalmiita ihmisiä, poliitikkoja, ammattikeskustelijoita ja sananselittäjiä. Nykypäivän urheilijakin osaa selitellä tekojaan ja epäonnistumisiaan vuolaammin kuin PR-ammattilainen 20 vuotta sitten. Sanat virtaavat, tekniikka niiden välittämiseen on räjähtänyt käsiin, mutta sanottavan sisältö on köyhtynyt.

Mitä kapeamman putken läpi ihmisen mieli muokkaantuu, sitä tehokkaammin ja keskitetymmin hän tekee työtään muurahaisena ihmiskeon käytävissä ja lokeroissa. Ja sitä kapeamman ja arvostelukyvyttömämmän siivilän läpi hänen mielensä rakentuu ja lopputuloksena on se, että koulutuksen liukuhihnalta tulee tasapäisiä nappuloita valmiina uppoamaan releiksi sähköisiin koneistoihin. Ihmisyyden laatu hälyttää keskeneräisyyttä, pakoa todellisesta maailmasta tekniikan leluihin, viihteen suurkulutukseen ja abstraktioiden viihdyttävään, etäiseen maailmaan tai numeroiden alistamaan hyödyn maailmaan. Suhde maapalloon, äiti-Maahan on kaiken keskenjäämisen alkujuuri kuten äiti-suhteen katkeaminen keinotekoisesti ihmiselläkin on monen neuroosin ja käyttäytymishäiriön lähde. Pojat lähtevät maailmalle, ihmiskunta avaruuteen tuhottuaan sitä ennen todennäköisesti kaiken mahdollisen. Olemmeko kuitenkaan kaikki keskenjääneitä poikia, Puer Eternuksia? Ja kuka tuolla maailmankaikkeudessa haluaisi nämä uusiksi naapureikseen?

Uskon ja tieteen metaliitto

Länsimaiden aatteellisena pohjavirtauksena voi nähdä kaksi näennäisesti toisilleen vastakkaista liikettä, jotka kuitenkin mitä ilmeisimmin ovat likeisesti sukulaisuussuhteessa toisiinsa. Kristinuskon pitkän aikavälin merkitys oli siinä, että se asettui aikaisemman matriarkaalisen, feminiinisen maakosketuksen synnyttämän uskon vastavoimaksi nostamalla uskon kohteeksi täysin absoluuttisen transsendenttisen patriarkaalisen jumaluuden, joka puhdistettiin kaikista siteistä maahan, ihmisyyden juuriin. Tämän symbolisen kuvaston huippuna on tietysti se, että edes Jumalan poika ei saanut olla kuolevaisen miehen siemenestä vaan oli "neitseestä syntynyt" - ei täältäpäin vaan samaa sarjaa kuin ufo. Ilmeisesti kristinuskon aikaan oli tapahtunut jo täyskäännös ihmismielen kollektiivisessa suhteessa olemassaoloonsa: se mikä oli tässä ja nyt, oli pahaa, ihmisen ruumis tarpeineen, haluineen ja elämän suhteellisuuden (ekologian) verkostossa kiemurtelevana olentona.

Hyvää ja tavoiteltavaa oli täydellinen vieraus kehollisuudesta ja luonnosta tai kontrolloivan mielen ylivalta kaikesta muusta. Korkein hyvä oli räikeintä mahdollista poissaoloa maailmasta, se oli tuolla puolen kaiken, mitä voitiin nähdä, koskettaa, aistia ja jopa mitä voitiin ymmärtää. Hyvän ja pahan äärimmäinen keinotekoinen ja todenvastainen mielikuva siirtyi sitten myös poliittisiin systeemeihin ja osaksi nationalistista me -henkeä. Sodat syntyvät vain jos absoluuttinen hyvä koetaan itselle kuuluvaksi ja paha projisoituu viholliseen, jossa sielläkin on vain samanlaisia erehtyväisiä ja puutteellisia ihmisiä, eikä yksiselitteisiä oikeassa ja väärässä olijoita tai voittajia ja häviäjiä ole kuin omassa suljetussa ja värittyneessä mielikuvituksessa, jolle kansallistunne ja historialliset vaihtuvat olosuhteet ovat antaneet perustelunsa. Jumala kallistuu voittajan puolelle kerta toisensa jälkeen ja johtopäätös on se, että jumala on säälittävä opportunisti.

Kristinusko siirsi ihmisen perspektiivin siihen, mikä on mahdotonta ja silti tavoiteltavaa. Kun sekularisaation voima kiihtyi seuraavina vuosisatoina, nousi kristinuskolle näennäinen vastavoima, ihmisen halu tietää varmasti missä maailmassa hän elää. Syntyi tiede, joka edustaa "laitostunutta maallista uteliaisuutta". Tieteen vastakohtaisuus kristinuskolle on ehkä enemmän metodista kuin ajatuksellista. Kristinuskoa ja tiedettä yhdistää - paitsi pitkä yhteinen kulttuuritausta - niiden pyrkimys absoluuttiseen. Absoluuttinen usko ja absoluuttinen tieto kääntyvät molemmissa järjestelmissä omalla tavallaan "totuudeksi", jota on pakko noudattaa, uskoa ja kokea sen vahvistava voima. Pakko taas luo monimutkaisia sääntöjä, normeja ja sisäistettyjä autoritaarisia malleja, joiden kannustamina ihmiset tuhoavat toisiaan, kehittyvät ylimielisiksi ja omista kaventuneista näkökulmistaan huutavat muille: tulkaa tänne, muuten ette ole mitään. Uskonnon ja tieteen totuuden puolustusmuurit kohoavat hetkessä korkeiksi ja syntyy aggressiivinen tarve puolustaa jokaista saavutettua aitoa totuutta, puolitotuutta ja valhetta, jotka kaikki sekoittuvat elämän käytännössä toisiinsa ja ovat osa jokaisen tradition menneisyyttä. On uskon totuus ja tiedon totuus ja vaikka kumpikin on toteennäyttämättä ja aina ikuisesti "tulossa", tilattuna, ei niiden mahti ihmisten mielissä heikkene koska ne sivutuotteina tuottavat "hyviä asioita". Usko tuotti moraalista järjestystä, jota yhteisöt käyttivät hyväkseen ja saivat siitä tukea erilaisille järjestelmille, joissa ihmisen luontaisia, "villejä" voimavaroja muunnettiin "kehityksen" ,"sivistyksen" ja samalla kapitalistisen tuotannon hyväksi. Länsimaisen ihmisen muokkasi nykyiseen konemaiseen valmiuteensa kristinusko, joka kesytti ihmisen villeyden ja luontaisen aistillisuuden ja tiede, joka jatkoi siitä ja vie sen yhteiskuntien tuella äärimmäiseen loppuunsa.

Usko katosi ihmisten mielistä, mutta jäi osaksi sosiaalista systeemiä ikään kuin palkinnoksi menneistä palveluksista kapitalismin synnyttämisessä. Se voi vielä olla ja kerätä verorahat yhä vastahakoisimmilta ihmisiltä. Tiede taas tuottaa materiaalisia namuja, mukavuutta ja vuodesta toiseen uusiutuvia vempaimia ja mahdollisuuden selvitä hengissä 80-80-vuotiaiksi. Tosin yhteiskunta on ottanut 80-vuotiaalta kaiken elämisen mielekkyyden samalla pois joten tulos siltäkin osin on plus miinus nolla. Syntyy pitkiä kärsimyksellisiä viive-elämiä, joiden loppupäässä on vain haperoituvan mielen sumenevaa tyhjyyttä ilman mielekästä olemassaoloa ja tekemistä. Valtiot tekevät parhaansa ottaakseen pois vanhenevien taloudelliset mahdollisuudet elää kunnolla eläkesysteemien romahtaessa. Ja ahnehtiva nuorempi sukupolvi työntää kättä lypsääkseen rahat arviokykynsä menettäviltä vanhemmilta. Äärioikeistolainen sosiaalibiologi ja Linkola huudahtaisivat kuorossa: "Eikö pieni sota tai tsunami tekisi hyvää!". Ekosysteemi yrittää opettaa, että ihminen kasvaa tai tuhoutuu kokonaisuuden mukana, minkä teet pienimmille, teet kaikille, mutta tämä on piccolon piipitystä sponsorivaroilla rahoitettujen sinfoniaorkesterien pauhinassa.

Uskon ja tiedon vuoroveto länsimaissa on johtanut kiihkeään elämästä pakenemiseen ja lajin tuhoutumisen mahdollisuuteen. Kristinusko loi emotionaalisesti vaikuttavan mallin totuudesta, joka on "taivaassa", transsendenssisessa maailmassa, ja tiede jatkoi tästä muuntaen totuuden puhtaaksi maalliseksi, kylmästi mitattavaksi "luonnonlaiksi", joita käytetään hyväksi maailman ja ihmisyyden muuttamiseksi ei-maailmaksi ja ei-ihmisyydeksi.

Tervetuloa tulevaisuus - kyllä se aina menneisyyden voittaa

Maallistumisen jatkeena on ihmisen luopuminen ihmisyydestään ja lähentyminen koneellisuutta. Maailma on tosin jo täynnä yksiulotteisia (voi sanoa myös yksin-kertaisia) ihmisiä, robotteja, niitä ei tarvitse keksiä. Mutta propagoitu valmius nähdä ihminen koneena on lisääntynyt ja sitä valmiutta ovat ruokkineet teknologian, tieteen äpärälapsen kehitys, ja viime aikojen trendikkäin ja eniten mediaseksiä tihkuva tieteenala, biologia. Länsimainen ihminen on ikään kuin taitekohdassa valmiina vaihtamaan "turhan" inhimillisyytensä koneelliseen olomassaoloon. Kuinka paljon on jo ihmisiä, jotka mieltävät kulttuurinsa tarpeettomaksi, vain ikkunan takana välkehtiväksi koruksi, jolla ei ole käytännön arvoa, mutta joka on hyvä muistaa kun jaellaan yhtiön ilmaislippuja Savonlinnan oopperajuhlille? Eikö ihminenkin ole vain luonnon monimutkaisen, mutta ymmärrettävän tuotantoputken päässä häämöttävä biologinen kone, joka pysyäkseen rasvattuna tarvitsee vähän laulunluikauksia, teatterissa istuskelua ja elokuvissa kuhertelua? Mutta naiset ovat asia sinänsä; eikö kolme neljännestä mueseonjohtajista ole naisia, fil.lis. fil.tri? He ovat miesten kulttuurin koruja, vaarattomissa asemissa hoidellen toissijaisia asioita edelleen.

Jos ihmisen ja koneen profetoitu sulautuminen tulee mahdolliseksi, saavutetaan jälleen lisää kiiltävyyttä, tasaista pintaa, kovuutta ja tehokkuutta. Onko ihmisellä valinnanvapautta tulevaisuutensa suhteen vai onko pakko toteuttaa askel askeleelta science fiction -kirjojen lapsellisimmat kuvitelmat? Jos lukee scifi-kirjoja, missä niissä on esitetty jotain mielenkiintoista, joka liittyy ihmisen sisäiseen kehitykseen? Teknokuvittelijat ovat vallanneet puolivirallisen aseman valtioiden profeettoina. Ja jos on "pakko" viedä eteenpäin teknoprofetiaa, mikä tätä kehitystä vie "eteenpäin"? On turha etsiä vastauksia tieteestä, filosofiasta tai uskonnoista; vastauksia on, mutta jokaisen arvaus on yhtä hyvä kuin näiden virallisten selityslaitosten tuotosten antamat laihat näkymät. Ihminen ei tunne itseään, nyt on suoranainen pakko jättää itseoivalluksen tie taivaltamatta ja nauraa sille. Turhuutta on kaikki, mikä ei tuota rahaa. Nykyinen ihmislaji ei osaa sanoa mikä häntä ohjaa, mikä hallitsee mieltä, missä sen alkujuuret ovat. Kun metafyysisen pohjan ymmärrys lakkaa, tukehtuu myös elämän mielekkyys ja jäljelle jää vain absurdeja, ajassa vääntelehtiviä protokoneita. Mielen tyhjyyttä voi paeta vain muuntautumalla tunteettomaksi ja robotisoimalla itsensä. Ja ihmismielen tunteminen, tutkiminen ja ymmärtäminen alkaa olla kohta kielletty alue, tabu. Pian voimme odotella virallisia kieltoja ja rajoituksia oppia tuntemaan itseyttä, ihmisen sisäisyyttä. "Freud oli kaikessa väärässä" - luetaan lehdestä. Raivokkaan lapselliset mielipiteet syötetään ihmisille, joista on tullut uudelleen lapsia valmiina syömään ja juomaan aikakauden letkuista mössönsä. Negatiiviset utopiat toteuttavat itse itsensä. Kuka tai mikä "kehitystä" ohjaa, siinä kysymys, jota voi turhaan huudella isompiinkin hoitometsiin eli puuviljelyksiin - kaiku vastaa sitä samaa.

Ikkunaton maailma

Ihmisten sosiaaliset tarpeet ja terveet vietit ovat kadonneet. Yhteisön asiat kiinnostavat vain poliittisena pelinä, taloudellisena kilpajuoksuna tai rituaalisena työyhteisön palavereina. Yhteiskunnan mekanisoituminen näkyy vapaan aatteellisuuden, eli henkisen vapauden ilmauksien näivettymisenä. Olen taipuvainen näkemään tässä vastineensa luonnon biodiversiteetin kapenemisena kun sademetsiä häviää pelkästään Amazonin alueella 20000 neliökilometriä vuosittain. Kulttuurin sademetsien käy samoin: keskustelu on kuollut ja sitä käyvät vain toisilleen fakkitermejä ja alaviitteitä nakkelevat "asiantuntijat", jotka sulkevat pois sosiaalisten ja kulttuuristen ehdollistumiensa mukaisten ajatuksiensa ylittävät mahdollisuudet. Kaikkialla näkyy ihmisten keskiluokkaisuus, tasapäisyys, samojen arvojen, päämäärien ja kiinnekohtien yhä tiukemmin kiristyvä vaikutus. Ihmiset tapaavat toisiaan vain työn, parisuhteiden rituaalien, perheen pakollisten kuvioiden, konemaisen seksin, yhä etäisemmäksi käyvän suvun tilaisuuksien merkeissä - ja ennen kaikkea silloin, kun hyötyä jaetaan eri osapuolten kesken.

-Terve, mitä pyydät?

-Satatuhatta.

-Ota puolet pois.

-En ota.

-Palataan astialle, moi.

Vanhemmat kiemurtelevat angstissaan tulevien polvien hyväksi ja petaavat näille valmiit paikat, työntävät suosituimpiin koulutusputkiin, ostavat asunnot valmiiksi, keräävät rahastoihin pesämunia ja rojauttavat koko epäonnistuneen elämänsä arvot näille: jatka tästä, poika. On saatu aikaan valheellinen kuva siitä, että kaikki alkaa olla paikoillaan, mitään uutta ei tarvita, asiantuntijat tietävät, tekijämiehet taas tekevät, tiede kertoo totuuksia liukuhihnalta ja media julkistaa asiat sellaisena kun ne maailmalla ovat tapahtuneet. Välikäsien vaikutusta ei osata nähdä ja suodattaa ja tiedon synnyttämisen taustat, historiat, moniulotteiset kytkökset, kontekstit, rajoitukset ja manipuloinnin kohteeksi joutumisen mahdollisuus unohtuvat.

Nuoriso peilaa hyvin ajankohdan eetosta ja toimii symbolisena kärkenä "kehityksessä". Nuorison uudet urheilulajit keskittyvät vauhtiin ja maakosketuksen välttämiseen. Skeittilauta tarjoaa kouluikäisille ensimmäisen kosketuksen asiaan: hienoimmat temput liittyvät - ei suinkaan laudalla pysymiseen - vaan sen avulla hyppäämiseen kaiteelle tai ilmaan ja takaisin laudalle. Nuoriso ei lähde korpeen hiihtämään umpihankeen vaan nousee hissillä huipulle ja laskee hujauksessa alas. Kalle Palanderin elämä on yhtä alamäkeä. Nuoret eivät enää konkreettisesti ja metaforisesti tiedä että elämässä on myös ylämäkiä. Lumilautailusta kumparelaskuun ja kourutrikkeihin, yhä koomisempia mäenlaskun versioita otetaan virallisiksi olympialajeiksi. Seinäkiipeily toteuttaa vanhan vanhempien painajaisen siitä, että "lapset ovat niin hermostuneita, että kiipeilevät seinille". Nuoriso nyplää hermostuneesti kännyköitään kuin raumalaista pitsiä ja tähän triviaaliin välineeseen keskittyvä tuotanto ja kauppa on pienen Suomenkin taloudellinen selkäranka. Ota yhteyttä aina kaikkiin, kaikkialla, kaikin keinoin! Mitä isot tekevät avaruusteknologiallaan - tähtäilevät pois maapallolta - sitä pienet harjoittelevat liikunnallaan ja rimpuilevat maan vetovoimasta pois. Se on oire sekin.

Ja kun nuoriso on vapaalla, se kerääntyy sankkoihin laumoihin harjoittamaan demokraattisten, vapaan yhteiskunnan suomaa yksilöllisyyttä - eli huojumaan esiintymislavan edessä kuin yhtenäinen yksisoluisten massa. Talvilomalla nuoriso vaeltaa kuin suuntavaistonsa kääntänyt sopulilauma, Etelästä Pohjoiseen. Koulun päätteeksi pääkaupunkiseudun koululaiset parveilevat kuin massalentoa tekevät mehiläiset Hietaniemen rantaan - siellä ovat kaikki tekemässä täsmälleen samaa - ja voi niitä, jotka eivät halua sinne - friikkien kohtalo on kova. On sanottu että eletään individualismin kulta-aikaa, kaikki saavat tehdä mitä haluavat, mutta jostain syystä kaikki tekevät laumavaiston sanelemia kahta tai kolmea asiaa. Ainakin nuorisolla on yksi on vakiintunut tehtävä, se jättää vuosittaisten juhliensa jälkeen pullonkerääjille ja kaupunkien puhtaanapitolaitoksille hikisiä työpäiviä. Individualismi ja kollektiivinen laumavaisto ovat sekoittuneet omalaatuiseksi sekasotkuksi. Mihin hävisi aito, terve yksilöllisyys?

Fyysinen minä alkaa näivettyä; armeijassa ei jakseta marssia ja seuraavan Suomen käymän sodan ennusteet ovat huonot kun nuorukaisemme kaatuvat jo varusteiden painon alle. Vihollinen voi laittaa puupanokset piippuihin ja voitto on silti varma. Ammukset säästyvät. Sutkauksen mukaan nykynuoren Cooperintesti on 12 minuuttia ilman kännykkää. Harva suoriutuu, moni reputtaa kun sekä ruumis että kännykkä piippaa. Häiriintynyt nuori tänä päivänä usein viiltelee itseään, vahingoittaa ruumistaan, vetää kokaa nokkaan tai ottaa ruumiin peittävät tatskat. Ruumis ja maailmanruumis eli luonto, on tahrinnan, tuhrinnan, peittämisen, pilaamisen, likaamisen, tuhoamisen, vääntelyn ja muuntamisen kohteena. Ja mitä on muodikas nuorten miesten kaljupäisyys? Jos tukka ei kasva amerikkalaistyylisesti suoraan kulmakarvoista, se pitää niittää kokonaan pois. Hiukset ovat karvoja, kurittomia, niitä pitää kammata, järjestellä, hoitaa, niillä saa pehmennettyä, muunnneltua omaa ulkonäköä. Kaljupäisyys kuuluu nykyhetkeen koska se on viesti: olen täyttä asiaa, minussa ei ole mitään pehmeää, pää kovana, kiiltävänä kivenä hartioiden päällä. Jotain "pahaa" maassa ja aidossa maallisuudessa ja terveessä ruumiillisuudessa edelleen ihmisten kollektiivisessa psyykessä täytyy olla vaikka toisaalta ruumista ainakin pyritään palvomaan ja näennäisesti eletään mitä sensuaalisimmassa kulttuurissa jossa ruumiin nopeasti ohimenevää kauneutta ja sopusuhtaisuutta ja voimaa keinotekoisesti lisätään kaikin mahdollisin ja mahdottomin keinoin. Nuoret ovat kroonisesti poissa, hyppelemässä, ilmassa, chattailemassa, kännyköimässä, imemässä 10 suosituinta kappaletta ipodeissaan ja muissa välineiden luomissa kuplamaailmoissaan. Ja se kaikki on suunniteltua valmistautumista jollekin, joka on tilattu tulevaksi. Mutta sitähän nuoret, mitä vanhemmat. Vanhemmatkin ovat poissa, isät ovat töissä, matkoilla, vuolemassa rahaa, kokouksissa tai koijaamassa naisia. Maskuliiniset jumalat pakenevat yhä taivaalle, tavoittamattomiin ja teknisten isien tekniset pojat rakentavat robotteja, jotka osaavat pelata kömpelösti kuin halvaantuneet pingviinit jalkapalloa. Naiset ovat usein maaulottuvuudessa lasten tavoitettavissa, mutta heidätkin tavoittaa aikamme höpöhöpö tehokkaasti ja useat naiset siirtyvät tuottamaan/markkinoimaan/levittämään jotain täysin tarpeetonta ja täysin maskuliinisen maailman tarkoitusperiä täyttävää mössöä. Ja muutenkin naisten ja miesten tasa-arvon kehitys sisäisessä mielessä näyttää pysähtyneen.

Tuotteistettu ihminen hyväksyy vain sen, joka on kaunista ja nuorta, kiiltokuvan todellisuudesta. Malleja tähän jakelee jokakodin nurkkaikoni, mediamaailma, televisio ja tyhjyyttään jumputtavat kaupalliset radioasemat. Lumoutuneena ja hypnotisoituneena kansa palaa nojatuoleihin ottamaan vastaan suggestioiden virtaa. TV toistaa bulkkitavarana yhden läpilyöneen idean, elämäntyylin, sloganin tai trendin miljoona kertaa ja viesti menee väistämättä perille. TV on vastuuton laumahengen ämyri, joka moninkertaistaa aivopesun ja asennemuokkauksen mahdollisuuden. Demokratian yliviljely johtaa tasapäisyyteen ja laumavietin vahvistumiseen niin että jos viime viikolla oli julkkisnaamalla uudet silmälasin pokat, ne löytyvät seuraavalla viikolla aikaansa seuraavan enemmistön naamalta. Ihminen alkaa toimi parvena ja laumana, ei enää yksilönä, jonka oikeuksia varjelemaan demokratiakin aikoinaan kehittyi. Palaamme perusihanteisiin takaisin: kovaa, kiiltävää, sileää, suoraviivaista ja tasasuhtaista. Ihmisen keho on sileä vain nuorena; ruumiin kimmoisuus, tasapainoiset suhteet ja harmonia häviävät useimmilla keski-iän lässähtämisen myötä. Kauneutta ja nuoruutta ei taas saa ympättyä kokeneeseen ja viisaaseen mieleen. Ne jäävät erilleen. Seksi, raha ja viihde tarjoutuvat ainoiksi lohduttaviksi kiinnekohdiksi. Sadat tuhannet nuoret ihmiset tirkistelevät TV:tä nähdäkseen milloin Big Brotherissa alkaa olla seksiä. Luonnottomuuden tultua ihanteeksi, ruumiin leikkelemisestä ja parantelusta on tullut arkipäivän bisnestä Koneen kaltaista olentoa toki kannattaa parannella ja viritellä siinä missä moottoreitakin, mutta elollinen organismi reagoi monin kerroin yksilöllisemmin ja oikullisemmin itseensä kajoamiseen kuin auton bensamoottori. Tästä syystä Mickey Rourke pystyy nykyisin näyttelemään kauhuelokuvissa ilman meikkiä - sen verran veitsen jälki eksyi hänen naamansa juonteissa.

Elämän ikuiseen uusiutumiseen ja yllätyksellisyyteen ei uskota eikä osata siihen vastata tai varautua. Tämänkin taustalla häämöttää pseudousko ihmisen harjoittamasta todellisuuden kontrollista, jota huonommin perusteltavampaa uskoa ei ole. Miksi viralliset asiat ovat aina kaikkein huonompia mahdollisista? Koska ne ovat niin sulkeutuneita omaan absoluuttisuuteensa ja vinksahtaneeseen täydellisyyden mielikuvan esittämisen pakkoon, joka johtaa valheisiin, teeskentelyyn, viallisten, huonosti menneiden asioiden peittelyyn ja koko elämäntunteen vioittumiseen ja harhautumiseen. Hyvät systeemit - kuten luonto - myöntävät erehdyksensä, korjaavat kurssiaan, asettuvat kritiikille, vastavoimille alttiiksi, kestävät sen, oppivat siitä ja kehittyvät. Jos virta ei pääse läpi luonnonesteistä, se muuttaa kurssiaan ja etsiytyy pohjimmaisen maaston eli perustotuuden kautta eteenpäin. Tao jatkaa kulkuaan. Viralliset systeemit eivät elä normaalia elämää eivätkä siksi myöskään kehity. Kehittyminen merkitsisi saavutetuista valtaeduista luopumista ja rankkaa itsearviota, johon systeemit eivät koskaan pysty. Ne pelaavat vain lineaarisesti jatkuvilla itsekehuilla: hei, katsokaa, meillä on lääketiede ja ihmiset elävät yhä pidempään ja pidempään ja meillähän ei monikaan näe nälkää...Ja mitä sitten, onko se ratkaisu johonkin?

Meillä on hupsuin mahdollinen uskonto, kehnoin vallitseva filosofia, avoimen, jatkuvan sodan jälkeen tuhoavin mahdollinen elämäntyyli ja sairain mahdollinen (ja siis jo lähellä kuolemaa) virallinen selityskoneisto. Emmekö ansaitse parempaa? Kyllä ansaitsemme, mutta sitä ennen on nähtävä ja tunnistettava rakennuksemme epätäydellisyys: "There is a crack, a crack in everything. That's where the light gets in" (Leonard Cohen). Ensin tarvitaan rakoja mielen kiinanmuurissa, sitten suurempia rakoja ja sitten vielä suurempia rakoja kunnes uusi aurinko paistaa koko itsestäänselvän totuuden voimalla. Ei täydellisiä, umpitiiviitä, ihannoituja systeemejä rakentaen, vahvistaen, suojellen, varjellen, idealisoiden taivaaseen nostaen, torjuen kritiikkiä, vaihtoehtoja päästä eteenpäin. Vain epätäydellisyyden näkeminen, haurauden, heikkouden, vajauden, puutteen, virheiden ja omien sosiaalisten, uskonnollisten, rodullisten ja ajatuksellisten samastusten oivaltaminen aukaisee aidon kehityksen salvat. Tarvitaan kokonaan "uusi ihminen", joka pystyy tähän ihmeeseen. Ja ilman ihmettä ihmisen maailma on jo kauan sitten tuhoon tuomittu. Uuden luomiseen tarvitaan aikaa, mutta aika on kortilla.

Muiden lainaaminen on usein osoitus oman hengen köyhyydestä, mutta enpä malta olla toistamasta Dalai Laman paljon sähköposteissakin kierrellyttä The Paradox of Our Age -juttua:

Meillä on yhä suurempia taloja, mutta yhä pienempiä perheitä;
enemmän mukavuuksia, mutta vähemmän aikaa käyttää niitä;
meillä on useampia tutkintoja, mutta vähemmän järkeä;
enemmän tietoa, mutta vähemmän arviontikykyä;
enemmän asiantuntijoita, mutta enemmän ongelmia;
enemmän lääkkeitä, mutta vähemmän terveyttä.
olemme käyneet kuussa ja tulleet takaisin,
mutta meidän on vaikea ylittää katua ja tavata uutta naapuriamme.
me rakennamme yhä enemmän tietokoneita, jotka säilövät informaatiota,
josta otetaan kopioita;
mutta yhä vähemmän kommunikaatiota.
me luotamme yhä enemmän määrään,
mutta meiltä puuttuu laatua.
Nämä ovat pikaruuan aikoja,
mutta sulatus vaatii yhä enemmän aikaa;
on suurellisia miehiä,
joilla on vähäinen luonne;
voitot ovat syviä,
mutta ihmissuhteet pinnallisia.
näinä aikoina ikkunoissa on paljon tavaraa,
mutta sisällä on tyhjää.

Ja lisätään vielä piruuttaan yksi oma triviaalisuus:
Katselemme yhä suuremmista televisioista yhä pienempää ohjelmasisältöä.
Kun ruutu on seinänkokoinen on sisältö hävinnyt kokonaan.

Voi olla että nuo lauseet jäävät pitkäksi aikaa voimaan viisaimpina mielen tuotteina huolimatta siitä millaisia massoja viisastelijoita oma maanosamme ja kulttuurimme yliopistot opintotuubeistaan suoltavat.

Pitäisi ratkaista ollaanko elämän vai kuoleman puolella. Pikku juttu, nehän on vain käsitteitä, jotka tosin tulevat koko ajan lähemmäksi elämän hikistä pintaa. Kysytään viisailta, perustetaan komitea, kutsutaan kansayhteisön aivoriihi kasaan. Ja miten tutut puimamiehet sinne astuvatkaan, samat, jotka ovat edistäneet kehityksen kärjistystä väärän suuntaan, ottavat taas naamion kehityksen remonttimiehinä ja edistyksen takuujoukkona. Kohta julkaistaan tulokset - toivottavasti jossain karvahattulehdessä, niin että lippiskansakin näkee ainakin otsikon. Mutta aikakauden peruskysymys on samalla rako, josta joko tulee valoa tai pitkää, loputonta pimeyttä.

Lopulta meillä on oman aikamme kaava käsissä.

Korkein Olento: Markkinat
Elämän tarkoitus: Bkt:n kasvuun osallistuminen
Aikamme paras profeetta: Ennustaa oikein viikon pörssikurssien nousut ja laskut
Ajan metodi: Mulla-mulle-mulle
Ajan politiikan tarkoitus: alistua taloudelle
Ajan politiikan, talouden ja tieteen tarkoitus: maailman täydellinen yhdenmukaistaminen
Ajan Mies: Kalju urapumppu
Ajan Nainen: Monitutkintoinen idiootti
Päivän pelko: Kaatuuko Kreikka, uppoaako Peleponnesos Välimereen?

Korosti alustaja joka jatkoi. (Mahdolliset epäajankohtaisuudet menevät kirjoitusvuoden {2005} tiliin).

PAAVIN BULLASTA JA TIEDEMIESTEN JULKILAUSUMISTA

Tiede ja usko on mielenkintoinen yhdistelmä. Kaksi, näennäisesti toisilleen vastakkaista todellisuuden "absoluuttista" tunnistamisjärjestelmää ovat nyt pyrkineet vuorotellen ottamaan ihmisen sielun haltuunsa - kumpikin omin keinoinsa. Nyt kun tiede on rankasti niskan päällä ja uskonnot tuntuvat olevan häviämässä, on hyvä muistella miten astrologiaa on kohdeltu kummankin piirissä. Ajallista eroa alla olevilla julkilausumilla on 500 vuotta, mutta jotain tuttua niissä kummassakin on...

Innocent VIII: BULLA, Palavasta halusta, joulukuun 5. 1484

Rooman bulla (Taurinensis editio), sub, anno 1484. Paavin bulla painettiin kokonaisuutena Malleus Maleficarumin ("Noitavasara" 1486) alkusivuille. (Paavin bulla oli paavin "kirje" koko kristikunnalle.)

Innocent, piispa, Jumalan palvelijoiden palvelija, ikuisesti tulevaisuudessa.

"Palavasta halusta kuten papillinen huolenpito vaatii jotta katolinen usko meidän päivinämme kaikkialla kukoistaisi ja kasvaisi niin paljon kuin mahdollista, ja jotta kaikkinainen turmelus voitaisiin karkottaa kauas uskovaisten piiristä, me vapaasti julistamme ja uudistamme asetuksen, jota kautta hurskas halumme toteutuisi ja että kaikki virheet juurittaisiin pois vaivannäkömme ja viisaan työläisen kuokan kautta osoittaen intoa ja omistautumista jotta uskomme asettuisi yhä syvemmälle sydämiimme."

"Hiljattain on korviimme kantautunut, suurta huolta aiheuttaen, että joissain osin pohjoista Saksaa kuten myös maakunnissa, kaupungeissa, seutukunnissa ja Mainzin, Kölnin, Trierin, Salzburgin ja Bremenin hiippakunnissa, useat henkilöt, kumpaakin sukupuolta, välittämättä pelastumisestaan ja hyläten katolisen uskonsa antautuvat Saatanalle ja loitsujensa, taikakeinojensa ja silmänkääntötemppujensa ja muiden hirvittävien taikauskojensa ja taikojensa vuoksi aiheuttavat loukkauksia, rikoksia, tihutöitä, tuhoa maan tuotteille, viinirypäleille, hedelmäpuille, karjalle ja kaikenlaisille eläinlaumoille kuten myös miehille ja naisille, viinitarhoille, hedelmätarhoille, niityille, laidunmaille, viljalle ja muille maan hedelmille..."

"Me siksi, haluten kuten virkamme vaatii, poistaa ne esteet, jotka estävät mainittujen inkvisiittoreiden toimintaa virassaan ja estävät kerettiläisten häpeällisyyttä ja muita sen kaltaista pahuutta levittämästä tautiaan muiden viattomien tuhoamiseksi..."

(Malleukseen liitetty paavin bulla on luettavissa mm: http://www.thenazareneway.com/malleus_maleficarum.htm – siinä on otteita myös itse Malleuksen tekstistä).

A Statement by 186 Leading Scientists vuodelta 1975

(Seuraava lausunto ilmestyi ensi kerran The Humanist –lehdessä September/October 1975.) Humanisti –lehti oli tuohon aikaan vaatimaton ja melko "obskurantti" lehdykkä, jota päätoimitti Paul Kurtz.

"Tiedemiehet eri aloilta ovat huolestuneet astrologian lisääntyneestä hyväksynnästä eri puolilla maailmaa. Me, allekirjoittaneet, tähtitieteilijät, avaruusfyysikot ja muiden tieteiden edustajat. haluamme varoittaa yleisöä astrologien antamien ennusteiden ja neuvojen julkisesta tai yksityisestä varauksettomasta hyväksymisestä. Ne, jotka haluavat uskoa astrologiaan pitäisi oivaltaa että sen periaatteilla ei ole tieteellistä perustaa. "

"Voisi kuvitella näinä valistuksen ja koulutuksen aikoina että on tarpeetonta paljastaa magiaan ja taikauskoon perustuvia uskomuksia. Silti, astrologian hyväksyntä läpäisee koko yhteiskuntamme. Olemme erityisesti huolestuneita jatkuvasta kritiikittömästä astrologisten karttojen, ennusteiden, horoskooppien levittämisestä mediassa ja muutoin arvostettavissa lehdissä, aikakauslehdissä ja kustantamoissa. Tämä johtaa vain irrationalismin ja obskurantismin kasvuun. Me uskomme että on tullut aika haastaa suoraan ja voimakeinoin astrologisten huijareiden suurelliset väitteet. "

(Tiedemiesten manifesto on luettavissa: http://psychicinvestigator.com/demo/AstroSkc2.htm)

Lukutaito on kallisarvoinen asia, se paljastaa asioita, asioiden välisiä yhteyksiä. Voisi ajatella että todellinen lukutaito ei ole lisääntynyt huolimatta siitä että esim. Suomessa lukutaito on 100%. Jälleen pelkät luvut hämäävät. Vieläkin tämä tiedemiesten julkilausumaa levitetään ikään kuin se olisi jotain suurenmoista ja arvokasta. Se kertoo lukutaidon puutteesta.

Filosofi Paul Feyerabendin teksti kirjassa Science in a Free Society on ainoita tiedemiesten tai ajattelijoiden tekemiä päänavauksia lukutaidon kehittämiseksi manifeston suhteen. Feyerabend panee merkille sen yhtäläisen huolen ja autoritaarisen hengen paavin bullan ja tiedemiesten julkilausuman välillä.

Mutta tarkemminkin listattuna, yhtäläisyydet näkyvät usealla tasolla:

1) Molemmat ovat julkilausumia, jotka auktoriteetti antaa; toisessa auktoriteetti on Paavi Innocentius VIII ja toisessa allekirjoittaneiden tiedemiesten yhteisö.

2) Kummassakin vedotaan siihen että jotain huolestuttavaa on tapahtumassa; bullassa huolen aihe on katolisen uskon vastainen taikausko, jota noituus pahimmillaan edusti ja joka tuntui olevan leviämässä; toisessa huolestutaan tieteen vastaisesta taikauskosta, astrologiasta, joka oli leviämässä maailmalla.

3) Kummankin auktoriteetti olettaa ilman epäilystä tai itsekritiikkiä olevansa kaiken oikean uskon lähde, joko kirkko tai tiede – tai sanokaamme nykyään reilusti: kirkko tai tieteiskirkko.

4) Kummallakin auktoriteetilla on tarkat, täsmälliset keinot millä voidaan paljastaa ne tahot ja ihmiset, jotka ovat taikauskon palveluksessa. Bulla liitettiin Kramerin ja Sprengerin Malleus Maleficarum –teokseen, Noitavasaraan , joka oli äärettömän seikkaperäinen "käsikirja" noitien paljastamiseksi, siinä oli selkeä metodologia, välineet, joilla se tapahtui, tekniikkaa miten noitien jäljitys hoitui, inkvisition toimintatapojen kuvauksia, selityksiä siitä miten noitien kiinniotto ja oikeudenkäynti piti hoitaa plus runsaasti esimerkkejä noitien tihutöistä ja sopimuksista Paholaisen kanssa jne.

Mutta tämä kaikki oli yhden sokean uskon mukaista toimintaa. Ajatelkaa ajankohtaa, Bulla julkaistiin 1484, Malleus ilmestyi pari vuotta myöhemmin 1486. Mutta jo 1517 Luther julisti omat poikkeavat teesinsä Wittenbergin kirkon pihalla ja katolisen ("universaalin", yleismaailmallisen) kirkon hajoaminen oli tosiasia, syntyi protestantismi ja siitä lähtien kirkko alkoi pirstaloitua yhä lukuisampiin ja pienempiin kirkkokuntiin ja lahkoihin.

Nykyisellä tieteisauktoriteeteilla on myös tarkat, täsmälliset keinot ("tieteellinen metodi") miten todellisuus toimii, mitä siihen kuuluu, mitä ei, miten Äiti-luonnosta puristetaan totuus ulos baconilaiseen hengen mukaisesti. Tieteellä on äärimmäisen seikkaperäinen kuvaus itsestään, toimintamalleista, metodeista, tutkimusten streategioista ja tuloksien tulkinnasta. Ja mikään ei ole helpompaa tieteelle kuin sanoa mikä on tiedettä ja mikä ei ole. Yhtä vähän tuotti vaikeuksia 1400-luvun teologialle erotella mikä on "oikeaa uskoa" ja mikä väärää.

Mutta tämä kaikki on yhden sokean uskon mukaista toimintaa. On vuosi 2010 ja jos sama aikataulu pitäisi paikkansa, julkilausumasta 1975 + 31 eli 2006 meillä olisi ollut tieteen credon jakautuminen edessä. No jaa, ehkä se onkin menossa...

5) Yhtäläisyydet eivät lopu tähän. Voisi puhua kirkon ja tieteen sukupuolirooleista. Molemmat ovat miesten luomia ja hallitsemia systeemejä. CSICOP:issa ei ollut ennen vuotta 1991 yhtään ainutta naisjäsentä sen toimeenpanevassa neuvostossa. USA:ssa sen 50:ssä paikallisjärjestössä vain kahdessa on naisjohtaja. On arvioitu että naisia on paikallisjärjestöissä korkeintaan joka neljäs. Katolisessa kirkossa teologit, papit, piispat, paavit ovat kaikki miehiä. Malleus Maleficarumia on sanottu "naisvihan puhtaimmaksi edustajaksi" jopa katolisen kirkon piirissä. Skeptismin juuret ovat myös vankasti Mies= Totuus -yhtälön sisällä.

Paul Feyerabend sanoo myös sen tosiasian, että tuskin kukaan allekirjoittaneista tiedemiehistä tiesi mitään astrologiasta, jota vastaan julkilausuma oli suunnattu. Mutta eipä myöskään paavi Innocentius ollut koskaan lukenut tilaamaansa Noitavasaraa. Eikä hän ollut nähnyt yhtään noitaa in action. Eikä kukaan muukaan, mutta silti tämä naisvihan siivittämä kollektiivinen hysteria levisi kaikkialle Eurooppaan ja Amerikkaan asti. Lisäksi hän muistuttaa että tiedemiesten lyhyesti esittämät väitteet astrologiaa vastaan edustavat vedenpaisumusta edeltävää tiedettä, suuresti yksinkertaistettua astronomiaa ja fysiikkaa – voisi lisätä lapsille ja koululaisille tarkoitettua Valitut Palat –tiedettä. Auktoriteetin käyttäminen tieteellisenä aseena on kielletty, mutta sitä käytetään yhä ahkerasti. "Tiede on toteennäyttänyt..." tai "Jumala sanoo Sanassa" – mitä eroa näillä oikeastaan on? Ne ovat saman lapsenuskon täyttämiä oikoteitä todellisuuteen. Voi sanoa että dogmaattinen usko ja dogmaattinen tiede on näyttänyt kaksi tapaa suhtautua todellisuuteen ja löytää siitä " totuus" ja nämä tavat ovat vastakkaiset. Polarisoituminen on pitänyt ihmiskuntaa lumossaan liian kauan, on aika löytää kolmas tapa.

Feyerabend ei ollut aivan ainoa joka huomasi että jotain oli vialla. Carl Sagan, joka tähtitieteilijänä itsekin kuului CSICOP:iin, huomautti lähettämässään vastikkeessa Humanist –lehdelle, että julkilausuman sävy oli autoritaarinen, ei tieteeseen vetoava. Mutta muuten oli julkisella rintamalla hiljaista. Sanoma meni niin hyvin perille että tästä älyllisesti ja eettisesti onnettomasta julkilausumasta lähti liikkeelle skeptinen liikehdintä, CSICOP (The Committee for the Scientific Investigation of Claims of the Paranormal, Toimikunta paranormaaleja ilmiöitä koskevien väitteiden tieteelliseksi tutkimiseksi) perustettiin 1976 ja sen "nurinpäin käännetty taikausko" alkoi tehdä aggressiivista kampanjaansa kaikkea sitä vastaan, mitä "ikääntynyt, valkoinen, ainakin vähän akateeminen ja sovinistinen miesväestö ei pysty nielaisemaan. Huomaa järjestön ottama nimikin on koominen koska CSICOP ei ole koskaan "tutkinut" mitään, sen sijaan siitä on tullut automaattinen "denialismin" levittäjä.

Lukutaidon opettelun jää jäljelle ilmeisiä kysymyksiä: mitä samoja motiiveja on nykyaikaisessa ääritieteessä tai pseudotieteilyssä, jota skepsismi edustaa ja noitavainoissa? Mitä samoja motiiveja on niiden ihmisten (miesten) sisällä, jotka aktiivisesti etsivät ja tuomitsivat noitia ja niiden miesten sisällä, jotka aktiivisesti etsivät tieteen hataran valtavirtauksen ulkopuolisia käsityksiä, ajatuksia ja näkemyksiä ja tuomitsevat niitä ja siirtävät tuomionsa helposti myös niiden esittäjiin? Mikä on näiden toimijoiden psykologinen ongelma, miksi dogmaattisuus on niin viehättävää? Onko viidessä vuosisadassa tapahtunut kehitystä?

(Kannattaa ehdottomasti lukea täydennykseksi Dr.Patrice Guinardin II. Who's afraid of astrology? http://cura.free.fr/10athem3.html - runsain viittein varustettu teksti).

Platon ja arkkityyppinen astrologia

Jos kysyy astrologilta tänään, minkälaisia filosofisia mieltymyksiä hänellä on, tuloksena on joko päänpudistusta tai kenties koko asian kielto; astrologian ei tarvitse ankkuroitua mihinkään filosofiseen näkemykseen tai ideaan. Mutta jotkut ovat opiskelleet asiaa, ja esim. englantilainen Maggie Hyde Suomen vierailullaan sanoi olevansa ”jonkin sortin fenomenologi” tjms.. Mutta selvää on että astrologiaa voi harjoittaa ilman mitään tietoisia filosofisia valintoja kuten voi elääkin ilman filosofiaa – ja jos haluaa menestyä maailmassa, ei juuri kannata asiaa pohtia. Astrologian voi supistaa vain ”metodiksi”, taidoksi tai ammatin harjoittamisen välineeksi. Ei tarvitse miettiä onko se omalaatuista hermeneutiikkaa, jossa luetaan tähtien asentoja vai jotain muuta.

Platonin anti astrologiselle ajattelulle on hallitseva koska hän korosti juuri todellisuuden vertauskuvallista luonnetta. Ideat ja vain ideat ovat tosiolevaisia, kaikki muu koettava on heijastusta alkuperäisistä ideoista. Kuuluisan ja kuluneen luolavertauksen avulla Platon esitti oppinsa ytimen: Ihmisen osa on elää luolan perällä, jonne heijastuu varjokuvia todellisuudesta kun luolan suulla tapahtuu kaikki se, mikä on todellista. Siitä emme näe muuta kuin heijastuksia. Platon ei keksinyt sanaa ”arkkityyppi”, mutta käytti sitä usein kuvaamaan samaa asiaa: tosiolevaiset ideat ovat arkkityyppejä, todellisuuden perusideoita, joita havaittu ja koettu elämä vaihtuvine ilmiöineen heijastelee enemmän tai vähemmän tunnistettavasti. Tuntemalla ideat, tunnistetaan se, mikä on totta. Vaihtuvat aistihavainnot eivät ole tosia, vain monimuotoisia varjokuvia ikuisista ideoista. Maailma kaikkinensa on kopio ja originaali on ideoiden ikuisesssa maailmassa. Siitä syntyi myös jyrkkä kahtiajko, todellisuus on ”taivaasta” ja mainen elämä on varjoteatteria.

Sana ”arche” tarkoittaa alkuperää, lähdettä. Arkkityyppinen astrologia on käsitys ihmisen elämää hallitsevista arkkityypeistä, jotka ovat ihmisen psykologisen rakenteen, toiminnan ja motivoinnin lähteitä. Maailmassa on lukematon määrä objekteja, esineitä, ilmiöitä, ihmisten joukossa erilaisia yksilöitä, mutta niitä yhdistäviä arkkityyppejä on vain kourallinen kuten astrologiassa 12 merkkiä, 12 huonetta ja Aurinko, Kuu ja 10 planeettaa. Vaikka arkkityyppi ei edellytä sitä, on helppo nähdä miten arkkityyppien hyväksyntä johtaa toiseen filosofiseen johtopäätökseen. Ikivanha metafyysinen kiista siitä sisältyvätkö yksilökäsitteet (partikulaarit) yleiskäsitteisiin (universaalit) saa usein arkkityyppisen astrologian kannattamaan luontevasti universalioiden ensisijaisuutta. Yleensä astrologiassa edetään arkkityypeistä, yleiskäsitteistä kuten ”Oinas”, tai ”8.huone” ja päätellään niiden merkittävyydestä kartalla ja sisällytetään jokainen erityistapaus universalioiden yleiskuvauksiin.

Voi sanoa rouvisti että ”arkkityypit” astrologian selitysmallina ja filosofina kehyksenä on toki tärkein yksittäinen ajatusmalli, jolla astrologia vieläkin ymmärretään. Tämän päivän komeimpia ja akateemisimpia teoksia astrologiasta kirjoittanut Richard Tarnas (s.1950) on selventänyt ja syventänyt arkkityyppisen astrologian perusteita kahdessa kirjassaan The Passion of the Western Mind: Understanding the Ideas That Have Shaped Our World View (1991) ja Cosmos and Psyche: Intimations of a New World View (2005). Hänen keskeinen ajatuksensa on kuitenkin muualla, se on vanha ajatus kosmoksen (arkkityyppinen todellisuus, makrokosmos) ja psyyken (yksilön sisäinen maailma, mikrokosmos) välisestä katkeamattomasta yhteydestä.

Platon on toinen suurista filosofian kantaisistä. Hänen ideaoppinsa on ollut monen myöhemmän filosofian pohjalla. Viimeisin kulta-aika oli 1800-luvun romantiikan ajan yltiöidealistisissa filosofioissa, mutta nyt liike on kääntynyt vastakkaiseen suuntaan. Nykyään elämme Aristoteleen aloittamassa suuntauksessa, jossa työläästi kerätään havaintoja ilmiöistä, asioista, yhdistellään niitä logiikan avulla ja suuntaudutaan yksinomaan empiiriseen tutkimukseen. Empiristit ovat yleensä hyvin vakuuttuneita että mitään muuta kautta emme saa selville luonnon salaisuuksia kuin tieteellistä metodia systemaattisesti soveltamalla. Tämä suunta alkoi 1600-luvulla ja on kasvanut lumipalloefektin lailla edelleen kaiken tietämisen alleen jyrääväksi ilmiöksi. Useimmat tiedemiehet eivät vaivaa päätänsä yhdelläkään filosofisella ajatuksella tai sillä mitä psykologisia tai filosofisia ehtoja omalla tieteentekemisellä on. Kun Platon ylpeästi luotti mielen valtaan, on nykyajassa käänteinen trendi menossa yhä voimistuen. Voi sanoa että ihminen on tullut ”ulos sisäisestä maailmastaan”, mielestään, ulkoistanut äärimmäisyyteen asti todellisuuskäsityksensä, kääntänyt kivet ja kannot. Mutta kuten Tarnas ja monet muut ajattelijat sanovat, ihminen on samalla vieraantunut sisäistä maailmastaan ja siellä koettavasta yhteydestä maailmankaikkeuteen. Tarnasin mukaan olemme vieraantumisen vaarallisessa vaiheessa. Sen merkkinä ihmisen ja luonnon alkuperäinen yhteys on vaarassa katketa kokonaan kun luonto alistettu, sitä tutkitaan objektina ja sitä hyödynnetään taloudellisesti. On siis odotettavissa heiluriliikkeen vähittäinen käännös ulkoisesta takaisin sisäisyyteen, mutta ehtiikö se muuttaa mitään oleellista, jää nähtäväksi.

Arkkityyppistä astrologiaa voi luonnehtia sanomalla sitä ”systematisoiduksi arkkityyppien sovellukseksi”. Alkuperäisestä yhdestä ideasta on kehitetty monimutkainen järjestelmä sääntöineen ja menetelmineen. Astrologiasta tuli morfologinen (muoto-opillinen) tulkintasysteemi, jossa arkkityypit ovat meidän kosmisen ympäristömme vaikuttavimmat luonnonoliot: Aurinko, Kuu ja planeetat sekä niiden suhde maahan, josta syntyy ajallinen ja paikallinen ykseys, jollaiseen jokainen ihmisyksilö syntyy. Näin syntyy yhteys yksilön psyyken ja kosmoksen välille.

Arkkityyppi –käsite siirtyi sitten aikojen kuluessa myös psykologiaan, jossa C.G.Jung (1875-1961) otti sen ihmiskäsityksensä kulmakiveksi. Hän jakoi psyyken Tiedostamattoman kahteen osaan: henkilökohtaiseen tiedostamattomaan (persoonallisen elämämme tuloksena) ja kollektiiviseen tiedostamattomaan, jossa arkkityypit muodostavat psyyken pohjarakenteen. Arkkityyppi on Lauri Rauhalan sanojen mukaan ”tiedostamaton toimintavalmius”, tapa toimia elämän perustavissa tilanteissa tietyllä alkuperäisen arkkityypin osoittamalla tavalla. Arkkityypit eivät periydy ihmislajin sisällä biologisesti vaan siirtyvät kulttuurisesti, psyykkisesti. Platonin ”tosi-ihminen”, ideamaailmassa elävä ihminen ei voi ilmaista itseään suoraan käyttäytymisessä tai ulkoisessa todellisuudessa vaan se ”lataa” tarkoituksensa ja merkityksensä arkkityyppiin, joka on ennen latausta vain tyhjä mahdollisuus, potentiaali. Vasta latauksen jälkeen se on tuloksia aikaansaapa aktuaalinen voima. Usein käytetty vertaus on myös ”astia”, joka tietyn muotoisena muodostaa arkkityypin vuodatuksen säiliön. Arkkityyppi-käsitteen suosittuja suomenkielisiä vastineita on ollut ”malli”, ”alkukuva”, ”alkumalli”.

Astrologiassa käyetään siis arkkityyppejä, universaaleja toimintamalleja, jotka ovat syvästi ankkuroituneet ihmislajin kollektiiviseen psyykeen. Astrologiassa arkkityypit ovat planetaarisia (Mars, Jupiter jne.), kulmasuhteita planeettojen välillä (konjunktio, neliö, kolmio jne.), huoneita (arkkityyyppisiä elämänkokemusten perusmalleja) ja luodaan niiden avulla mielikuvia, laadullisia ominaisuuksia yksilön syntymäajan ja -paikan luoman kartan perusteella. Ilman symbolis-myyttistä taustaa, ihmisellä ei ole pääsyä kohtalonsa ymmärtämiseen, sitä ei voi suoraan tajuta. Symbolis-myyttisen tiedon ja tajunnan laadun poistamiseksi länsimaiden materialismi on tehnyt kaikkensa jotta monoliittinen ja yksitasoinen materialismi ja sitä vastaava mekanistis-materialistinen tiede saataisiin yksinvaltiaaksi mielen valtakunnassa. Viisaammat tosin ymmärtävät, että tämä on samalla kulttuurin loppu.

OLISIKOHAN SYNTYNYT SAMANA PÄIVÄNÄ?

VESIMIEHIÄ KALOJAOINAITA HÄRKIÄKAKSOSIARAPUJA
LEIJONIANEITSYITÄVAAKOJA SKORPIONEJAJOUSIMIEHIÄKAURIITA

VESIMIEHIÄ

Björklund

Ilkka-Christian

20

1

1947

Ahonen

Jouko

21

1

1954

Kaitue

Katariina

21

1

1967

Rinne

Tommi

21

1

1925

Saksala

Harri

22

1

1948

Suvas

Meiju

22

1

1959

Lehtinen

Lasse

23

1

1947

Pokela

Martti

23

1

1924

Jokela

Leo

24

1

1927

Kurikka

Matti

24

1

1863

Pöysti

Lasse

24

1

1927

Saarikangas

Martin

24

1

1937

Rewell

Viljo

25

1

1910

Tikkanen

Esa

25

1

1965

Pembroke

Jim

26

1

1946

Sopanen

Teija

26

1

1933

Tulikoura

Melita

27

1

1946

Tikka

Seppo

27

1

1942

Kanerva

Ilkka

28

1

1948

Eronen

Ella

29

1

1900

Backman

Markku

30

1

1960

Ahvo

Eija

31

1

1951

Niskanen

Mikko

31

1

1929

Grön

Eino

31

1

1939

Lepistö

Kari

1

2

1946

Tervo

Jari

2

2

1959

Aalto

Alvar

3

2

1898

Aarikka

Kaija

3

2

1929

Ilves

Mikael

3

2

1938

Lallukka

Juho

3

2

1852

Viro

Voitto

3

2

1914

Ryti

Risto

3

2

1889

Taskinen

Anne

3

2

1958

Talvela

Martti

4

2

1935

Wiio

Osmo A.

4

2

1928

Donner

Jörn

5

2

1933

Grönholm

Marcus

5

2

1968

Konkka

Anita

5

2

1941

Runeberg

Johan Ludvig

5

2

1804

Bandler

Vivica

6

2

1917

Virolainen

Kyllikki

6

2

1924

Ahtisaari

Marko

6

2

1969

Abreu

Anna

7

2

1990

Björklund

Irina

7

2

1973

Hänninen

Anne

7

2

1958

Tyyri

Jouko

8

2

1929

Weckström

Björn

8

2

1935

Ehrnrooth

Adolf

9

2

1905

Pakarinen

Esa

9

2

1911

Miljoona

Pelle

10

2

1955

Karjalainen

Ahti

10

2

1923

Saarijärvi

Sanna

10

2

1970

Korjus

Tapio

10

2

1961

Leppänen

Urpo

10

2

1944

Kunnas

Mauri

11

2

1950

Wager

Leif

11

2

1922

Kouri

Pentti

12

2

1949

Nurmesniemi

Vuokko

12

2

1930

Röyhkä

Kauko

12

2

1959

Alanen

Outi

13

2

1967

Halvari

Mika

13

2

1970

Hämäläinen

Simo

13

2

1947

Airo

A.F.

14

2

1898

Akimoff

Liisa

14

2

1962

Kuusinen

Hertta

14

2

1904

Isokoski

Soile

14

2

1957

Relander

Jukka

14

2

1967

Saaristo

Anneli

15

2

1949

Järvinen

Petteri

15

2

1962

Putaansuu

Tomi

15

2

1974

Malmsten

Eugen

16

2

1907

Maunonen

Tamara

16

2

1921

Snellman

Laila

16

2

1956

Airas

Marjatta

17

2

1950

Tuomisto

Satu

17

2

1986

Hermunen

Anna-Kaisa

17

2

1948

Kilpi

Eeva

18

2

1928

KALOJA

Leskinen

Juice

19

2

1950

Litmanen

Jari

20

2

1971

Katajisto

Oskari

21

2

1966

Litja

Antti

21

2

1938

Lampila

Seija

22

2

1936

Aho

Hannu

23

2

1948

Yli-Vainio

Niilo

23

2

1920

Aarnio-Wihuri

Antti

24

2

1940

Jalonen

Olli

24

2

1954

Kajava

Jukka

25

2

1943

Nevanlinna

Tuomas

25

2

1960

Chydenius

Antti

26

2

1729

Sundström

John

26

2

1903

Lampenius

Linda

26

2

1970

Korhonen

Martti

27

2

1953

Myllyrinne

Väinö

27

2

1909

Raatikainen

Vilho

27

2

1940

Samulin

Aira

27

2

1927

Setälä

Emil Nestor

27

2

1864

Rinne

Jaana

27

2

1958

Tuisku

Antti

27

2

1984

Virta

Olavi

27

2

1915

Brahe

Pietari

28

2

1602

Haapasalo

Ville

28

2

1972

Vänskä

Osmo

28

2

1953

Eloranta

Kari

29

2

1956

Salonen

Sylvi

1

3

1920

Summanen

Raimo

2

3

1962

Charpantier

Pehr

2

3

1931

Segerstam

Leif

2

3

1944

Veijalainen

Markku

2

3

1947

Neittaanmäki

Petri

3

3

1975

Kuustonen

Mikko

4

3

1960

Pohjola

Erkki

4

3

1931

Karpo

Hannu

5

3

1942

Muurinen

Antti

5

3

1954

Mönkäre

Sinikka

6

3

1947

Kamu

Okko

7

3

1946

Kivikoski

Esko

7

3

1914

Aaltonen

Väinö

8

3

1894

Rautavaara

Tapio

8

3

1915

Kansa

Tapani

8

3

1949

Wrede

Matilda

8

3

1864

Aho

Kalevi

9

3

1949

Elg

Taina

9

3

1930

Vähäkainu

Henri "Gee"

9

3

1987

Rask

Tuukka

10

3

1987

Helminen

Raimo

11

3

1964

Numminen

Mauri Antero

12

3

1940

Hannula

Simo

12

3

1932

Palsa

Kalervo

12

3

1947

Tanner

Väinö

12

3

1881

Luukkonen

Fanni

13

3

1882

Floor

Kim

14

3

1948

Paasilinna

Erno

14

3

1935

Sallinen

Tyko

14

3

1879

Jahnukainen

Jaakko

15

3

1925

Harlin

Renny

15

3

1959

Pajalahti

Mariko

15

3

1979

Heiskanen

Kari

16

3

1955

Niklander

Hannu

16

3

1951

Salmenhaara

Erkki

16

3

1941

Selin

Markus

16

3

1960

Saarela

Olli

16

3

1965

Laine

Jarkko

17

3

1947

Linnosvuo

Pentti

17

3

1933

Mikkola

Marja-Leena

18

3

1939

Siitonen

Hannu

18

3

1949

Canth

Minna

19

3

1844

Huovi

Hannele

19

3

1949

Selja

Sirkka

20

3

1920

OINAITA

Innanen

Martti

20

3

1931

Merikanto

Ukri

20

3

1950

Alho

Arja

21

3

1954

Vierto

Tuula

22

3

1970

Melin

Linda

22

3

1977

Liemola

Carola

23

3

1941

Valkeapää

Nils Aslak

23

3

1943

Enehielm

Cris af

24

3

1954

Lehti

Juha

24

3

1960

Karalahti

Jere

25

3

1975

Noponen

Paavo

25

3

1930

Vesterinen

Vili

26

3

1907

Rainio

Ursula

27

3

1950

Gustavsson

Helena

27

3

1935

Nyqvist

Arto

28

3

1958

Ketola

Veli-Pekka

28

3

1948

Pellonpää

Matti

28

3

1951

Helin

Mirjam

29

3

1911

Kailas

Uuno

29

3

1901

Nurminen

Kai

29

3

1969

Salmelainen

Eino

30

3

1893

Juurela

Kaarlo

30

3

1929

Eriksson

Harriet

30

3

1947

Armfelt

Mauri Kustaa

31

3

1757

Härö

Klaus

31

3

1971

Istala

Päivi

31

3

1947

Lindholm

Dave

31

3

1952

Rehn

Olli

31

3

1962

Sievinen

Jani

31

3

1974

Vuorinen

Juha

31

3

1967

Cygnaeus

Frederick

1

4

1807

Franck

Mikko

1

4

1979

Jaakola

Alpo

1

4

1929

Karjalainen

Jukka

1

4

1957

Kankkunen

Juha

2

4

1959

Paasio

Pertti

2

4

1939

Hynninen

Jorma

3

4

1941

Ehrnrooth

Casimir

4

4

1931

Södergran

Edith

4

4

1892

Kotilainen

Esa

4

4

1946

Kaurismäki

Aki

4

4

1957

Kekkonen

Antero

5

4

1946

Walden

Juuso

5

4

1907

Evilä

Tommi

6

4

1980

Kukkapuro

Yrjö

6

4

1933

Poutiainen

Tanja

6

4

1980

Lehtinen

Rauno

7

4

1932

Kinnunen

Heikki

8

4

1946

Lönnrot

Elias

9

4

1806

Ask

Elias

10

4

1926

Härkönen

Anna-Leena

10

4

1965

Kallio

Kyösti

10

4

1873

Pasanen

Pertti

10

4

1930

Kautto

Otso

11

4

1962

Mäkelä

Marika

12

4

1947

Peltomäki

Ekku

13

4

1946

Näre

Sari

13

4

1959

Rosenqvist

Tuula

13

4

1933

Groop

Monica

14

4

1958

Matomäki

Tauno

14

4

1937

Lillak

Tiina

15

4

1961

Mollberg

Rauli

15

4

1929

Ruonansuu

Jope

15

4

1964

Rehn

Elisabeth

16

4

1935

Saisio

Pirkko

16

4

1949

Tolonen

Jukka

16

4

1952

Friberg

Ralf

17

4

1936

Turkka

Jouko

17

4

1942

Pakarinen

Hanna

17

4

1981

Vasala

Pekka

17

4

1948

Pokkinen

Emilia

18

4

1966

Sarjanen

Jarkko

18

4

1967

Holmlund

Anne

18

4

1964

Kare

Kauko

19

4

1914

Merikallio

Juhani

19

4

1946

Harma

Heikki

20

4

1947

Jungner

Mikael

20

4

1965

Paasilinna

Arto

20

4

1942

HÄRKIÄ

Koriseva

Arja

21

4

1965

Vilokkinen

Matti

21

4

1945

Bergström

Pirjo

21

4

1939

Junkkarinen

Erkki

22

4

1929

Wilenius

Reijo

22

4

1930

Lahtinen

Urpo

22

4

1931

Burton

Marika

23

4

1954

Ackté

Aino

23

4

1876

Lavi

Veikko

23

4

1912

Lipponen

Paavo

23

4

1941

Ylönen

Lauri

23

4

1979

Nevala

Maria-Liisa

24

4

1943

Tolonen

Matti

24

4

1941

Häyrinen

Hannes

25

4

1914

Wächter

Ritva

25

4

1941

West

Taina Aune

26

4

1956

Gallen-Kallela

Akseli

26

4

1865

Räty

Seppo

27

4

1962

Sinkkonen

Jari

27

4

1951

Juhantalo

Kauko

28

4

1942

Salminen

Krisse

28

4

1976

Brotherus

Elina

29

4

1972

Kapanen

Niko

29

4

1978

Tapiola

Marjatta

30

4

1951

Helin

Pekka

1

5

1945

Pulkkinen

Matti

1

5

1944

Taipale

Vappu

1

5

1940

Alatalo

Mikko

1

5

1951

Gothoni

Ralf

2

5

1946

Lindgren

Helena

2

5

1957

Palander

Kalle

2

5

1977

Salo

Arvo

2

5

1932

Lindfors

Stefan

3

5

1962

Siljo

Juhani

3

5

1888

Viiri

Olli

3

5

1941

Komsi

Ville

4

5

1946

Kurjensaari

Matti

4

5

1907

Sipilä

Helvi

5

5

1915

Aalto-Setälä

Pauli

6

5

1966

Schlizewski

Hannele

6

5

1958

Huovinen

Veikko

7

5

1927

Virolainen

Merja

7

5

1962

Wettenhovi-Aspa

Sigurd

7

5

1870

Harmaja

Saima

8

5

1913

Hämäläinen

Sirkka

8

5

1939

Vaittinen-Kuikka

Alli

8

5

1918

Krohn

Sven

9

5

1903

Lund

Maria

9

5

1983

Kojo

Timo

9

5

1953

Gustafsson

Nils

10

5

1942

Kirvesniemi

Harri

10

5

1958

Schaumann

Eugen

10

5

1875

Vainio

Juha

10

5

1938

Ahonen

Janne

11

5

1977

Sarkia

Kaarlo

11

5

1902

Hautala

Hannu

12

5

1941

Noras

Arto

12

5

1942

Peltonen

Juhani

12

5

1941

Sipilä

Jukka

12

5

1936

Snellman

J.V.

12

5

1806

Tavastjerna

Karl August

13

5

1860

Särestöniemi

Reidar

14

5

1925

Kaukonen

Timo T

15

5

1933

Hällström

Leena af

15

5

1956

Campoy

Alexander

16

5

1991

Pellinen

Jyrki

16

5

1940

Liana-Kaarina

16

5

1937

Rautio

Markus

17

5

1891

Sundqvist

Gösta

17

5

1957

Syrjä

Martti

17

5

1959

Voutilainen

Laura

17

5

1975

Kurri

Jari

18

5

1960

Virtanen

Pertti

18

5

1951

Meriläinen

Lena

19

5

1954

Koivisto

Assi

20

5

1957

Kuitunen

Virpi

20

5

1976

Färding

Leif

21

5

1951

KAKSOSIA

Haitto

Heimo

22

5

1925

Kauranen

Anja

23

5

1954

Ikkelä

Merja

23

5

1955

Ratia

Ristomatti

23

5

1941

Peltonen

Ville

24

5

1973

Vierikko

Vesa

24

5

1956

Zyskowicz

Ben

24

5

1954

Kaivanto

Kimmo

25

5

1932

Ilaskivi

Raimo

26

5

1928

Siren

J.S.

27

5

1889

Sirola

Harri

28

5

1958

Törni

Lauri

28

5

1919

Hämäläinen

Pirkko

29

5

1959

Lindström

Erik

29

5

1922

Maulavirta

Markus

29

5

1956

Sauri

Pekka

30

5

1954

Soini

Timo

30

5

1962

Bjurström

Marco

31

5

1966

Kahra

Kimmo

31

5

1956

Nieminen

Toni

31

5

1975

Petelius

Pirkka-Pekka

31

5

1953

Inkinen

Matti

1

6

1958

Wallin

Stefan

1

6

1967

Arajärvi

Pentti

2

6

1948

Brask

Kristiina

2

6

1990

Wirkkala

Tapio

2

6

1915

Avellan

Viivi

3

6

1977

Hassi

Satu

3

6

1951

Heikinheimo

Seppo

3

6

1938

Anttila

Kalle

4

6

1926

Mannerheim

C.G.E.

4

6

1867

Sillanpää

Miina

4

6

1866

Anhava

Tuomas

5

6

1927

Hagman

Lucina

5

6

1853

Knihtilä

Elina

6

6

1971

Mäkinen

Timo

6

6

1919

Rinne

Joel

6

6

1897

Tapper

Kain

6

6

1930

Halttu

Kristiina

7

6

1963

Mustonen

Olli

7

6

1967

Isomäki

Risto

8

6

1961

Perttu

Tapani

8

6

1940

Siitoin

Pekka

9

6

1942

Jouppilan

neloset (Erkki, Helena, Jorma ja Martti)

10

6

1951

Wihuri

Rakel

10

6

1905

Kiiskinen

Jyrki

11

6

1963

Tarasti

Lauri

11

6

1941

Vennamo

Veikko

11

6

1913

Lyytikäinen

Olli

12

6

1949

Sarasvuo

Jari

13

6

1965

Almila

Atso

13

6

1953

Nurmi

Paavo

13

6

1897

Pitkänen

Matti A.

13

6

1930

Purhonen

Pertti

14

6

1942

von Wright

Georg Henrik

14

6

1916

Kallinen

Yrjö

15

6

1886

Mikkonen

Timo TA

15

6

1947

Jurkka

Jussi

15

6

1930

Hämäläinen

Helvi

16

6

1907

Oksanen

Ritva

16

6

1939

Palotie

Leena

16

6

1952

Joenpelto

Eeva

17

6

1921

Monroe

Mike

17

6

1962

Liukko

Rauni

17

6

1940

Kaitaharju

Tapio

18

6

1923

Uosukainen

Riitta

18

6

1942

Koivuniemi

Paula

19

6

1947

Smura

Tarja

19

6

1970

Suhonen

Paola

19

6

1974

Krokfors

Kristian

20

6

1952

Holmberg

Kalle

21

6

1939

RAPUJA

Helakisa

Kaarina

22

6

1946

Ahtisaari

Martti

23

6

1937

Gullichsen

Maire

24

6

1907

Lignell

Nicke

24

6

1966

Ylimaula

Anna-Maija

25

6

1950

Rekola

Mirka

26

6

1931

Lindberg

Magnus

27

6

1958

Malmsten

Georg

27

6

1902

Rosberg

Nico

27

6

1985

Keihänen

Kalevi

28

6

1924

Cronberg

Tarja

29

6

1943

Melin

Ingvar

29

6

1932

Tiilikainen

Pekka

29

6

1911

Odusoga

Lola

30

6

1977

Aronpuro

Kari

30

6

1940

Hälvä

Anu

30

6

1964

Ingman

Lauri

30

6

1868

Saarikoski

Tuula

30

6

1942

Salonen

Esa-Pekka

30

6

1958

Kaipainen

Birger

1

7

1915

Laine

Seppo

1

7

1947

Tuomioja

Erkki

1

7

1946

Ignatius

Anja

2

7

1911

Äkkijyrkkä

Miina

2

7

1949

Selänne

Teemu

3

7

1970

Larivaara

Merja

4

7

1964

Parpola

Simo

4

7

1943

de Godzinsky

George

5

7

1914

Leino

Eino

6

7

1878

Koski

Kylli

6

7

1906

Richnau

Svea

6

7

1922

Hämäläinen

Niilo

7

7

1922

Kokkonen

Ere

7

7

1938

Kuula

Toivo

7

7

1883

Palmu

Juhani

7

7

1944

Salminen

Matti

7

7

1945

Pahlman

Kai

8

7

1935

Koskenniemi

Veikko Antero

8

7

1885

Kanerva

Lasse

9

7

1943

Pohjola

Liisa

9

7

1936

Ruotsalainen

Paavo

9

7

1777

Kosola

Vihtori

10

7

1884

Kurenniemi

Erkki

10

7

1941

Scherfbeck

Helene

10

7

1862

Takala

Jorma

11

7

1950

Helismaa

Reino

12

7

1915

Väätäinen

Juha

12

7

1941

Lagerspetz

Juhani

12

7

1959

Mustajärvi

Pauli

12

7

1956

Parpola

Asko

12

7

1941

Kallasvuo

Olli-Pekka

13

7

1953

Ratia

Armi

13

7

1912

Keskinen

Vesa

13

7

1963

Laine

Edvin

13

7

1905

Autio

Paavo

14

7

1918

Jarva

Risto

15

7

1934

Wuori

Matti

15

7

1945

Gräsback

Manfred

16

7

1955

Elomaa

Kike

16

7

1955

Nykänen

Matti

17

7

1963

Rinne

Reino

17

7

1913

Vilpas

Eija

17

7

1957

Rantanen

Ulla

18

7

1938

Rautiainen

Pasi

18

7

1961

Tikka

Pirkko-Liisa

19

7

1947

Korhonen

Kaisa

20

7

1941

Sinnemäki

Anni

20

7

1973

Lauri

Hannele

21

7

1952

Jylhä

Yrjö

21

7

1903

Vilkka

Leena

21

7

1964

Saavalainen

Teuvo

22

7

1927

Koivula

Tapani

22

7

1946

Wuolijoki

Hella

22

7

1886

Nieminen

Jarkko

23

7

1981

Pakkasvirta

Saara

23

7

1938

Siitonen

Matti

23

7

1942

LEIJONIA

Strang

Pekka

23

7

1977

Pyykkö

Mirja

24

7

1946

Virtanen

Jukka

25

7

1933

Wallenius

Martti

25

7

1893

Zilliacus

Jutta

25

7

1925

Sirkesalo

Aki

26

7

1962

Hämäläinen

Jyrki

27

7

1942

Saarinen

Esa

27

7

1953

Virkkunen

Matti

28

7

1908

Stiller

Ruben

28

7

1961

Utrio

Kaari

28

7

1942

Parland

Henry

29

7

1908

Tukiainen

Johanna

29

7

1978

Manni

Tarmo

30

7

1921

Still

Nanny

31

7

1926

Tikka

Eeva

31

7

1939

Lahtela

Markku

1

8

1936

Hällström

Arto af

1

8

1952

Karamzin

Aurora

1

8

1808

Rahkonen

Esko

1

8

1936

Viljamaa

Sirpa

2

8

1958

Silvo

Satu

2

8

1962

Saraste

Leena

3

8

1942

Urpilainen

Jutta

4

8

1975

Vuorio

Katja

4

8

1971

Merikanto

Oskar

5

8

1868

Pöyry

Topi

6

8

1924

Rantalainen

Simo

6

8

1961

Westö

Kjell

6

8

1961

Alasalmi

Päivi

7

8

1966

Borg

Kim

7

8

1919

Kahila

Heikki

7

8

1936

Toivonen

Ester

7

8

1914

Ilkka

Tapani

8

8

1941

Ruohonen

Matti

8

8

1949

Allardt

Erik

9

8

1925

Jansson

Tove

9

8

1914

Kaila

Eino

9

8

1890

Panula

Jorma

10

8

1930

Sonck

Lars

10

8

1870

Holappa

Pentti

11

8

1927

Forsius

Merikukka

12

8

1972

Kaipainen

Osmo

12

8

1933

Eloranta

Tuulikki

12

8

1946

Manninen

Otto

13

8

1872

Franzen

Peter

14

8

1971

Jylhä

Konsta

14

8

1910

Plaami

Aulikki

14

8

1941

Parviainen

Jussi

15

8

1955

Pietilä

Raili

15

8

1926

Pohtamo

Anne

15

8

1955

Amberla

Tuula

16

8

1959

Hilden

Sara

16

8

1905

Littunen

Yrjö

16

8

1929

Sillanpää

Jari

16

8

1965

Hytönen

Matti-Esko

17

8

1943

Outinen

Kati

17

8

1961

Turunen

Tanja

17

8

1977

Mäkelä

Hannu

18

8

1943

Ahti

Seppo

19

8

1944

Eskola

Antti

20

8

1934

Haavisto

Heikki

20

8

1935

Kuusela

Armi

20

8

1934

Reponen

Pertti

20

8

1941

Saarinen

Eero

20

8

1910

Saarinen

Eliel

20

8

1873

Kiuru

Katja

21

8

1965

Karpela

Tanja

22

8

1970

Cantell

Kari

23

8

1932

Craucher

Minna

23

8

1891

Pelli

Raija

23

8

1957

Tulio

Teuvo

23

8

1912

NEITSYITÄ

Niinistö

Sauli

24

8

1948

Pietilä

Reima

25

8

1920

Zigure

Anna

25

8

1948

Favén

Mauri

26

8

1920

Peitsamo

Kari

26

8

1957

Sokka

Sinikka

27

8

1948

Aro

Pirkko

28

8

1923

Thule

Bror Axel

28

8

1847

Aaltonen

Ulla-Maija

28

8

1940

Tuomioja

Sakari

29

8

1911

Aaltonen

Emil

29

8

1869

Grönroos

Walton

29

8

1939

Somerjoki

Rauli

30

8

1947

Klinge

Matti

31

8

1936

Aavikko

Armi

1

9

1958

Arijoutsi

1

9

1915

Kuoppamäki

Jukka

1

9

1942

Tiivola

Satu

1

9

1924

Kauppi

Lea

2

9

1917

Saarikoski

Pentti

2

9

1937

Siltanen

Juha

2

9

1959

Väyrynen

Paavo

2

9

1946

Soininvaara

Osmo

2

9

1951

Anderson

Amos

3

9

1878

Kekkonen

Urho

3

9

1900

Kokko

Pertti

3

9

1948

Liehu

Rakel

3

9

1939

Maijanen

Pave

3

9

1950

Sarkola

Asko

3

9

1945

Auervaara

Ruben Oskar

4

9

1906

Kekkonen

Matti

4

9

1928

Kekkonen

Taneli

4

9

1928

Linnavalli

Esko

4

9

1941

Liemola

Lasse

5

9

1937

Mattila

Karita

5

9

1960

Roine

Esko

5

9

1944

Jantunen

Asko

5

9

1945

Frangen

Simo

6

9

1963

Repo

Eino S.

6

9

1919

Valpio

Vallu

7

9

1973

Melleri

Arto

7

9

1956

Kare

Antero

8

9

1946

Puotila

Jukka

9

9

1955

Siimes

Pentti

10

9

1929

Heljo

Maj-Britt

10

9

1926

Kirvesniemi

Marja-Liisa

10

9

1955

Koo

Kaija

10

9

1962

Tapiovaara

Nyrki

10

9

1911

Aho

Juhani

11

9

1861

Isometsä

Jari

11

9

1968

Vala

Katri

11

9

1901

Myllylä

Mika

12

9

1969

Paunu

Päivi

12

9

1946

Hietalahti

Kari

13

9

1964

Sailas

Raimo

13

9

1945

Goodman

Irwin

14

9

1943

Pallasmaa

Juhani

14

9

1936

Rauhala

Osmo

14

9

1957

Gebhard

Maiju

15

9

1896

Raittinen

Jussi

15

9

1943

Erkko

Aatos

16

9

1932

Jurkka

Sakari

16

9

1923

Pölönen

Markku

16

9

1957

Sillanpää

Frans Emil

16

9

1888

Paavilainen

Olavi

17

9

1903

Simojoki

Martti

17

9

1908

Väänänen

Kari

17

9

1953

Blomberg

Arto

18

9

1913

Broman

Johanna

18

9

1937

Liikanen

Erkki

19

9

1950

Tarjanne

Pekka

19

9

1937

Rintala

Paavo

20

9

1930

Liekki

Rakel

20

9

1979

Kaurismäki

Mika

21

9

1955

Räikkä

Ossi

21

9

1935

Salmi

Vexi

21

9

1942

Aalto

Jussi

21

9

1945

Babitzin

Kirka

22

9

1950

Leppilampi

Mikko

22

9

1978

Liebkind

Johnny

22

9

1946

Hellsten

Tommy

23

9

1951

VAAKOJA

Halonen

Pekka

23

9

1865

Ahvenainen

Veikko

24

9

1929

Lipsanen

Ilkka (Danny)

24

9

1942

Lompolo

Jouni (Origo)

24

9

1936

Utriainen

Raimo

24

9

1927

Maros

Jan-Mikael

25

9

1945

Simola

Seija

25

9

1944

Tynkkynen

Oras

25

9

1977

Hetemäki-Ålander

Elsi

26

9

1927

Kalervo

Leo

27

9

1924

Lindqvist

Anki

27

9

1945

Nyman

Peter

27

9

1966

Häkkinen

Mika

28

9

1968

Orajärvi

Eini

29

9

1960

Jacobson

Max

30

9

1923

Sinisalo

Veikko

30

9

1926

Valtonen

Hilja

30

9

1897

Jylhä

Pekka

1

10

1955

Valkeapää

Taru

1

10

1968

Wikström

John

1

10

1931

Bergbom

Kaarlo

2

10

1843

Malmsten

Ragni

2

10

1933

Selo

Hans

2

10

1945

Renwall

Essi

3

10

1911

Järnefelt

Jonna

3

10

1964

Kuusinen

Otto-Ville

4

10

1881

Kuuskoski

Eeva

4

10

1946

Sirén

Heikki

5

10

1919

Virkkunen

Kaisa

5

10

1919

Kassila

Taavi

6

10

1953

Salama

Hannu

6

10

1936

Lumme

Sonja

6

10

1961

Pekkarinen

Mauri

6

10

1947

Pursiainen

Terho

6

10

1945

Hyypiä

Sami

7

10

1973

Rane

Irja

7

10

1946

Kela

Reijo

8

10

1952

Ennala

Veikko

9

10

1922

Riipinen

Kari

9

10

1951

Kaskipuro

Pentti

10

10

1930

Kivi

Aleksis

10

10

1834

Tennilä

Esko-Juhani

10

10

1947

Wahlroos

Björn

10

10

1952

Poutiainen

Eino

11

10

1917

Neumann

Pertti

11

10

1959

Veronica

11

10

1961

Wegelius

Kristiina

12

10

1960

Melasniemi

Eero

12

10

1942

Uotinen

Ursula

12

10

1944

Hulkko

Antti

12

10

1962

Salminen

Esko

12

10

1940

Sukselainen

Vieno

12

10

1906

Turunen

Timo

13

10

1982

Haanpää

Pentti

14

10

1905

Katainen

Jyrki

14

10

1971

Saariaho

Kaija

14

10

1952

Suomalainen

Kari

15

10

1920

Nordin

Siiri

15

10

1980

Rydman

Kari

15

10

1936

Kokko

Yrjö

16

10

1903

Ojaharju

Jorma

16

10

1938

Räikkönen

Kimi

17

10

1979

Auvinen

Ritva

18

10

1932

Hannikainen

Ilmari

19

10

1892

Reijonen

Tuuli

19

10

1904

Salolainen

Pertti

19

10

1940

Haavisto

Susanna

20

10

1957

Edelmann

Toni

21

10

1945

Nevanlinna

Rolf

22

10

1895

Misic

Milana

23

10

1970

Sirén

Kaija

23

10

1920

SKORPIONEJA

Jutikkala

Eino

24

10

1907

Notkola

Aino-Inkeri

24

10

1903

Wallin

G.A.

24

10

1811

Palo

Tauno

25

10

1908

Pöyhönen

Markus

25

10

1978

Malmivaara

Laura

26

10

1972

Kiprusoff

Miikka

26

10

1976

Mäkelä-Nummela

Satu

26

10

1970

Oramo

Sakari

26

10

1965

Sorsakoski

Topi

27

10

1952

Ylppö

Arvo

27

10

1887

Takalo

Helena

28

10

1947

Lumme

Pentti

29

10

1940

Siltavuori

Jammu

29

10

1926

Turkki

Teppo

29

10

1958

Wahlström

Eva

30

10

1980

Koivusalo

Timo

31

10

1963

Sarpaneva

Timo

31

10

1926

Hahl

Riku

1

11

1980

Harkimo

Harry

2

11

1953

Nykänen

Pia

2

11

1966

Hämäläinen

Timo

3

11

1945

Taipale

Lenni-Kalle

3

11

1978

Vennamo

Meri

4

11

1947

Kampman

Reima

5

11

1943

Raunio

Johanna

5

11

1954

Keinonen

Matti

6

11

1941

Kordelin

Alfred

6

11

1868

Meurman

Kristian

6

11

1979

Ahlström

Antti

7

11

1827

Vennamo

Pekka

7

11

1944

Jurkka

Vappu

8

11

1927

Järnefelt

Eero

8

11

1863

Kallio

Mika

8

11

1982

Kinnunen

Laila

8

11

1939

Ekola

Hanna

9

11

1961

Enckell

Magnus

9

11

1870

Franck

Kaj

9

11

1911

Kaunisto

Pasi

9

11

1950

Tähkä

Lauri

9

11

1973

Äijö

Maarit

10

11

1953

Rosti

Virve

10

11

1958

Oiling

Matti

10

11

1942

Päätalo

Kalle

11

11

1919

Alanko

Ismo

12

11

1960

Frostell

Janina

12

11

1973

Vuorio

Marita

12

11

1949

Tapaninen

Ulla

12

11

1955

Noronen

Olavi

12

11

1946

Angel

Arja

12

11

1939

Siikala

Ritva

13

11

1941

Herlin

Antti

14

11

1956

Uosukainen

Riikka

14

11

1956

Hassinen

Pirjo

14

11

1957

Hautala

Heidi

14

11

1955

Luukanen

Rauni-Leena

15

11

1939

Syrjä

Mikko

15

11

1957

Järnefelt

Arvid

16

11

1861

Khalifa

Thea

17

11

1977

Frenckell

Erik von

18

11

1887

Jokikunnas

Ellen

18

11

1976

Nordenskiöld

Adolf

18

11

1832

Tapaninen

Ulla

19

11

1955

Mieto

Juha

20

11

1949

Mäkelä

Aleksi

20

11

1969

Särkkä

Toivo

20

11

1890

Hihnavaara

Aleksi ("Mosku")

21

11

1882

Nurmio

Hannu

21

11

1950

Ranin

Matti

21

11

1926

Slioor

Tabe

21

11

1926

Westermarck

Edward

21

11

1862

Hiltunen

Eila

22

11

1922

Tapio

Kari

22

11

1945

JOUSIMIEHIÄ

Valo

Ville

22

11

1976

Sihvo

Aarne

22

11

1889

Koivu

Saku

23

11

1974

Nikkari

Esko

23

11

1938

Raittila

Hannu

23

11

1956

Launis

Ilmo

26

11

1912

Klimenko

Viktor

24

11

1942

Melasniemi

Pertti

24

11

1947

Bergman

Erik

25

11

1911

Hursti

Veikko

25

11

1924

Koivisto

Mauno

25

11

1923

Sariola

Mauri

25

11

1924

Heinonen

Eero

26

11

1950

Klimenko

Viktor

26

11

1942

Nopola

Sinikka

26

11

1953

Roine

Eila

26

11

1931

Rautiainen

Kirsti

27

11

1921

Kalajoki

Olli

28

11

1948

Kitti

Tommi

28

11

1955

Lassila

Maiju

28

11

1868

Lehtomäki

Paula

29

11

1972

Metsovaara

Marjatta

29

11

1927

Nevala

Pauli

30

11

1943

Salo

Mika

30

11

1966

Paarma

Jukka

1

12

1942

Saijonmaa

Arja

1

12

1944

Castren

M.A.

2

12

1813

Kaipainen

Eino

2

12

1899

Ryhänen

Jaakko

2

12

1946

Taberman

Tommy

3

12

1947

Kärki

Toivo

3

12

1915

Aalberg

Ida

4

12

1857

Manner

Eeva-Liisa

5

12

1921

Paasilinna

Reino

5

12

1939

Saarinen

Aarne

5

12

1913

Tähti

Annikki

5

12

1929

Rosberg

Keijo

6

12

1948

Katajisto

Martti

6

12

1926

Tarvajärvi

Niilo

6

12

1914

Linkola

Pentti

7

12

1932

Kajo

Markus

7

12

1957

Rung

Marion

7

12

1945

Sibelius

Jean

8

12

1865

Manto

Erja

8

12

1956

Kolehmainen

Hannes

9

12

1889

Turunen

Heikki

9

12

1945

Tammi

Taisto

10

12

1945

Alariesto

Andreas

11

12

1900

Aaltonen

Juhani

12

12

1935

Nuorteva

Väinö ("Olli")

12

12

1889

Arhinmäki

Paavo

13

12

1976

Kassinen

Aino

13

12

1900

Kojo

Viljo

13

12

1891

Seppälä

Hanna-Mari

13

12

1984

Kunnas

Kirsi

14

12

1924

Reponen

Tony

14

12

1976

Kinnunen

Jorma

15

12

1941

Leinonen

Artturi

15

12

1888

Kallio

Ismo

16

12

1935

Ruokokoski

Jalmari

16

12

1886

Kotamäki

Hilkka

17

12

1941

Sulin

Inga

17

12

1945

Viita

Lauri

17

12

1916

Ylander

Katri

17

12

1985

Willberg

Pepe

17

12

1946

Mänttäri

Anssi

18

12

1941

Drockila

Maria

19

12

1977

Ikonen

Ansa

19

12

1913

Räsänen

Päivi

19

12

1959

Linna

Väinö

20

12

1920

Pyykkö

Kimmo

20

12

1940

Harjanne

Maikki

21

12

1944

Sorsa

Kalevi

21

12

1930

Hakulinen

Jussi

21

12

1964

Lind

Arvi

21

12

1940

Kramsu

Kaarlo

22

12

1895

KAURIITA

Ahde

Matti

23

12

1945

Tastula

Maarit

24

12

1961

Riihivuori

Hilkka

24

12

1952

Halonen

Tarja

24

12

1943

Koivu

Rudolf

24

12

1890

Kuningas

Tapani

25

12

1945

Luostarinen

Aki

26

12

1952

Ervast

Pekka

26

12

1875

Mannola

Pirkko

27

12

1938

Aura

Teuvo

28

12

1912

Ahlfors

Bengt

28

12

1937

Lastumäki

Leo

28

12

1927

Torvalds

Linus

28

12

1969

Korhonen

Aku

29

12

1892

Runeberg

Walter

29

12

1838

Kyrö

Kari-Pekka

30

12

1963

Sella

Seela

30

12

1936

Suominen

Pekka

30

12

1938

Fagerholm

Karl August

31

12

1901

Kairamo

Kari

31

12

1932

Meri

Veijo

31

12

1928

Airisto

Lenita

1

1

1937

Kuisma

Risto

1

1

1947

Lähde

Erkki

1

1

1938

Lind

Juha

2

1

1974

Siivola

Markku

3

1

1945

Hakulinen

Veikko

4

1

1925

Loiri

Vesa-Matti

4

1

1945

Pihkala

Lauri

5

1

1888

Halme

Tony

6

1

1963

Holkeri

Harri

6

1

1937

Oksanen

Sofi

6

1

1977

Lund

Tamara

6

1

1941

Auer

Väinö

7

1

1895

Koskinen

Kerkko

7

1

1973

Rantasila

Mari

7

1

1963

Tervomaa

Jonna

7

1

1973

Eskola

Pentti

8

1

1883

Kyrö

Heidi

8

1

1978

Arlander

Annette

9

1

1956

Laestadius

Lars Leevi

10

1

1800

Meriluoto

Aila

10

1

1924

Aaltonen

Remu

11

1

1948

Koskela

Heli

11

1

1969

Lindman

Åke

11

1

1928

Guzenina

Maria

12

1

1969

Hintikka

Jaakko

12

1

1929

Kassila

Matti

12

1

1924

Lindfors

Pertti

12

1

1927

Hytönen

Joonas

12

1

1975

Koivistoinen

Eero

13

1

1946

Gustafsson

Veikka

14

1

1968

Jäntti

Laura

14

1

1950

Piippo

Antti

14

1

1947

Topelius

Sakari

14

1

1818

Virtanen

Artturi Iivari

15

1

1895

Volanen

Eeva-Kaarina

15

1

1921

Honkavaara

Jyri

16

1

1960

Könkkölä

Kalle

16

1

1950

Laitinen

Aarne

17

1

1943

Mertaranta

Antero

17

1

1956

Ritola

Ville

18

1

1895

Suomalainen

Lilli

18

1

1964

Kanerva

Aimo

19

1

1909

Talvela

Paavo

19

1

1897

Salmen

Leíf

19

1

1952

URANUS JA PLUTO - KASVUKRIISI 2011-2017

Kahden hitaan (Uranus, Neptunus, Pluto) planeetan keskinäiset aspektit kuvaavat parhaiten aikakauden muutospaineita, koko maailman ihmiskunnan ja maapallon tasolla. Kovat aspektit, oppositiot (180) ja neliöt (90) ovat tehokkaita kollektiivisten muutosten työkaluja. Neliöitä on kasvavia ja väheneviä tai avautuvia ja sulkeutuvia. Kasvavat symboloivat orgaanista kasvua annetuista alkuehdoista käsin. Vähenevät symboloivat rakenteen muutoksia, kumousta, hajoamista tai uudelleenstrukturointia, reformaatiota. Aspektien yleinen kaava menee suunnilleen näin: konjunktio=uusi alku, siementen kylvö; oppositio=vastakohtien kohtaaminen joko tuhoavassa tai rakastavassa mielessä; täydentymisen idea; kasvava neliö=kasvavan ihmisen tulo aikuiseksi, autonomia, oman elämän löytäminen; vähenevä neliö= pitkäaikaisten rakenteiden purku, hajoaminen, reformi, kumous.

Uranus=ihmiskunnan uudistaja, vallankumouksellinen, rajojen rikkoja, kehityksen kiihdyttäjä, evoluution loikka, kvanttihyppy tulevaisuuteen. Uranus on elitistinen, valikoiva, älyllisesti vahva ja emotionaalisesti kylmä planeettasymboli. Sen myyttiset juuret ovat Prometheuksen myytissä, joka symboloi ihmisen halua itse löytää tiensä ilman jumalten kaitsemista. Pluto=ihmiskunnan materiaalisen perustan (talouden) muokkaaja, giganttisten, suurten yhteisten projektien, riippuvaisuusverkoston rakentaja ja (tarpeen tullen) uudelleenrakentaja, mutta myös tuhoaja ja ihmisen sisällä piilevien atavististen (natseilla Blut & Boden & Rasse) kerrosten herättelijä.

URANUS JA PLUTO YHDESSÄ

Kulttuurin pitkien syklien uudistukset alkavat Uranuksen konjunktiolla Plutoon (viimeksi 1965-1968). Uusi kulttuurikausi (keskimäärin 140 vuotta) saavuttaa sisäisen eheyden kasvavassa neljänneksessään eli +90 asteen kulmassa kuten nyt – tai se hajoaa omaan mahdottomuuteensa jos kasvuedellytyksiä ei ole tai yhteistä päämäärää, eetosta ei löydy.

Uranus/Pluto – viimeisin sykli: Uranus-180-Pluto 1901-1904 – kolonialismi alkoi purkautua; Venäjän-Japanin sota; Venäjä ajautui kohti Leniniä ja tulevaa vallankumousta.

Uranus –90– Pluto. 1930-1935 – lamavuodet, fasistisen Italian ja natsismin nousu Saksassa. USA:ssa talouslama. Väkivaltainen diktatuuri johti II maailmansotaan. Neuvosliitossa oli Stalinin hirmuvalta salamurhineen, joukkoteloituksineen ja Siperiaan karkotuksineen. Isoveli valvoi kaikkea ja poisti kaikki vastaanpanijat ja

Uranus –0– Pluto. 1965-1968 – nuorison ”vallankumous”, idän kulttuurien läpimurto, hippikansa, rock, huumeet, vaihtoehtoiset elämäntavat, drop out, uusi henkinen etsintä, kapitalismin ja yksityisomaisuuden kritiikki

Uranus + 90- Pluto. 2010-2015 – Länsimaiden (rauhanomainen, talous) hegemoniaa vastaan nousevat Itämaat ja Islam (konfliktit ja terrorismin uhka). Euroopan yhdistymisen kriisiaika. ”Kasvukipuja”. Venäjän rooli Euroopan vastavoimana ja potenttina vihollisenakin kasvaa.

Tänään: kasvava neliö 2011-2016: + 90 on aina merkki halusta yhtenäisyyteen, eheyteen ja samastumisen ja perimisen kautta koettuun yhdenmukaisuuteen. Se vertautuu kuunvaiheissa ensimmäiseen neljännekseen (Aurinko-Kuu+90): ”Ensimmäisessä neljänneksessä (0-90) löydämme itsemme maailmasta, toisessa neljänneksessä (+90-180) maailma uppoaa meihin, kolmannessa neljänneksessä (-180 -90) me löydämme maailman itsestämme, viimeisessä neljänneksessä (–90-0) me uppoudumme maailmaan.”

(Busteed & &Tiffany & Wergin: Phases of the Moon)

Astrologiassa on ensin abstrakteja periaatteita, jotka nojaavat yleiseen symboliseen, arkkityyppiseen elämänymmärrykseen esim. Alku-keskivaihe-loppu tai neljä päävaihetta kehityksessä tai 12 merkkiä. Abstraktien periaatteiden tai arkkityyppien määrittelyn jälkeen tulee yritys soveltaa niitä konkreettiseen, kouriintuntuvaan maailmalliseen todellisuuteen, tähän aikaan ja maailman tilaan.

”Maailma uppoaa meihin” kasvavassa neljänneksessä. Uranus on nyt Pluton suhteen kokeilemassa kuinka paljon erilaisuutta ihmisen konservatiivinen, atavistinen pohja biologisine vietteineen, rodullisine, kansallisine ennakkoluuloinen kestää. Tästä syntyy ajan riivajainen, pelosta ravintoa imevä nationalismi, kansallinen itsekkyys, korostuneet rodulliset ja etniset ristiriidat, ennen kaikkea Islamin ja länsimaiden välille venähtänyt uhkaava kuilu. Islam edustaa muuttumattomuutta, pysyviä uskonnollisia dogmeja ja eettisiä, moraalisia käyttäytymissääntöjä, jotka sitovat uskovia. Länsimaiden sekulaari kehitys on johtanut vastakohtaan: ei ole mitään absoluuttisia sääntöjä (laki toki on), uskonto on jo pitkälle erotettu valtiosta ja arkipäivän elämästä. Länsimaiden kulttuurin oma ”käsikirjoitus” näyttää muuttumattomalta ja mahdollisesti liian jäykältä suurten kriisien edessä. Täällä halutaan vain hyvinvointia ja talouskasvua ja jokaisen maan hallitus ja johtajat puhuvat kuin yhdestä suusta vain rahasta ja taloudesta. Muut arvot ovat häivytetty pois. Ihminen ei elä yksin leivästä, sanoo raamattu.

Uranus/Pluto -neliö symboloi myös koko länsimaisen kulttuurin taloudellista tilaa, jonka epävarmuus jatkuu EU:n sisällä ja USA näyttää toipua viimeisestä lamastaan. Mutta länsimaat uppoavat, orientti nousee. EU:n yhtenäisyys on vaakalaudalla ja hajoamispistekin on ollut lähellä.

Viimeksi Uranus-Pluto oli neliössä 1930-33, nationalistisen Saksan nousun vuosina. Se päätyi Hitlerin natsihallintoon, , II maailmansotaan, holokaustiin ja suuriin tuhoihin. Neliö oli –90. Uranus Oinaassa lähestyi Plutoa Ravussa – nyt päinvastoin Uranus Oinaassa on menossa poispäin Plutosta, joka on Kauriissa eli Uranus +90 Pluto.

Uranus-Pluto –sykli symboloi äärimmäisiä muutoksia, räjähtäviä alkuja tai aikakausien rajuja mullistuksia, pakkotilanteita ja ahdistusta herättäviä kehityskulkuja. Massojen henkinen ilmasto on sakea ja kollektiivinen tiedostamaton muhii rankasti synnyttäen massareaktioita, pelkoja ja joukkoliikehdintää.

Uranus-Pluto –neliö raivaa tilaa ääriajatuksille, äärimmäisille teoille, ratkaisuille, joissa ei oteta inhimillisiä tekijöitä huomioon. Absolutismi. On olemassa jokin ihmisen ylittävä prinsiippi, jolle alistetaan kaikki muu.

KUKA, MIKÄ PÄÄSEE VALTAAN?

Optimistit: Lähi-idän demokraattinen vallankumoukset ovat olleet Uranus-Pluto –neliön hyviä oireita? Ehkä. Demokratia raivaa tietään entisiin diktatuureihin. Mutta demokratia on tuontitavaraa lännestä, se istutetaan vieraaseen maaperään, joissa on omat tuhatvuotiset traditionsa, erilainen väestöpohja, omat kulttuuriperinteensä. Lähi-idän ”vallankumoukset” ovat olleet nousevan keskiluokan kumouksia, länsimailta poimitaan ihanne, halutaan se istuttaa Idän kulttuureihin.

Pessimistit: Demokratian kyselemätön ihannointi johtaa yhtä suuriin vaikeuksiin kuin itämaiden diktatuurien hirmuvalta. Syntyy massojen mielivalta, jossa Internet-huutoäänestyksillä ja Facebook –kokouksilla valitaan johtajat, kumotaan entiset, nostetaan joku idoliksi, tuhotaan toisen elämä, parjataan ja mustataan eri mieltä olevia. Nyt 2015 voi sanoa että Pohjois-Afrikan maiden ”facebook-kumoukset” ovat johtaneet noin plus miinus nolla tuloksiin. Demokratia ei ole vakiintunut. Vain Tunisia näyttää suhteellisen vakaalta.

Demokratian varjoista kirjoitti vastavirtaan soudun Suomen mestari Erno Paasilinna: ”En kestä messuja enkä massoja selvin päin”. Demokratian ihanteista tulee pakkotoistoa, demokratian käytäntöä (toimiiko se, saako jopa yksilö aikaan muutoksia?) ei kukaan osaa eikä uskalla kyseenalaistaa.

MAHDOLLISIA VISIOITA

EU:n rahaliitto hajoaa tai typistyy, euron arvo laskee pohjille, USA ja Idän suurmaat Kiina, Intia) nousevat maailmantalouden johtoon, Euroopassa on monivuotinen laskukausi tai lama.

Nationalistiset ääriliikkeet vahvistuvat kaiken aikaa ja saavat sijaa demokratioissa johtaen kasvaviin jännitteisiin islaminuskoisten vähemmistöjen kanssa ja piileviin tai avoimiin taisteluihin. Äärivaihtoehtona on se, että muslimeja yritetään karkottaa Euroopasta.

Maailman maat ja kansat pakkodemokratisoidaan ja luodaan yhtenäinen maailma, jossa keskiluokkaiset arvot ja päämäärät, länsimaiset, kapitalistiset, moraaliset ja tieteelliset mallit nostetaan jumaliksi muiden yläpuolelle. Jos länsimaat ja länsimainen kulttuuri onkin jotain muuta kuin ”pelastus” koko maailmalle, mitä muuta se voisi olla?

Länsimaisen kulttuurin ja rahamaailman voittokulkua hidastavat Islamin vaikutusvalta ja kilpailu idässä. Venäjä säilyy jokerikorttina, josta kukaan ei voi sanoa mitään varmaa. Putin ei elä ikuisesti, mitä hänen jälkeensä, on täysi mysteeri.

Muut ongelma-alueet kärjistyvät: Ilmastomuutos etenee harppauksin, jäät sulavat navoilla, hiilidioksidi- ja metaanipitoisuus nousee, ikirouta sulaa, akateeminen keskustelu junnaa paikoillaan onko se ihmisen luomaa vai luonnon omaa vaihtelua. Ilmastomuutos kaipaisi jyrkkiä toimenpiteitä (Uranus/Pluto), mutta niitä ei tule koska ilmastosopimukset ovat aina laimeita kompromisseja, joissa taloudelliset edut vesittävät toimenpiteet. USA ei sitoudu vieläkään sopimuksiin koska ne veisivät pääomatuloja muualle.

Tehokkaat rajoitukset tulevat usein liian myöhään, paperi vasta kun paska on housussa. Demokraattinen maailma on tehoton luomaan tarvittavia pakkoja estämään globaaliset katastrofit. Ei ole yksimielisyyttä teoriassa eikä käytännössä. On vain mielipiteitä, erilaisia lobbausryhmiä, jotka ajavat omia etujaan, ja on avuttomuutta tekojen tasolla. Tilanne nostaa esiin aggressiivisia ympäristöliikkeitä, jotka ajavat pakollisia toimenpiteitä maailman pelastamiseksi

Uranus/Pluto voi aina johtaa äärimmäisiin toimenpiteisiin, väkivaltaan, pakottamiseen, väkinäisiin kansanosien, vähemmistöjen tai alistettujen joukkotuhoamiseen, rajoituksiin ja mielivaltaisiin pakkosiirtoihin. Tulee houkutuksia käyttää kollektiivista valtaa ja voimaa (Pluto) omiin tarkoitusperiin (vrt. terrorismi ja yksittäiset USA:n toimenpiteet, esim. Bin Ladenin murha). Uranus/Pluto –neliön luonne on persoonaton, joskus kylmästi leikkaava ja inhimillisesti katsoen säälimätön.

Huomattavaa: Pluto Kauriissa ja Neptunus Kaloissa ovat viimeisissä merkeissä, Uranus on siirtynyt eläinradan alkuun, Oinaaseen, jossa elämä ”alkaa uudestaan” ja sisältää pyrkimyksen luoda kaikki uusiksi tuoreesti menneisyyden estämättä. Siitä voimakas jännite Uranuksen uudistushalun ja Pluto-Kauriissa sisältämän kontrollihalun ja yhtenäisyyden pakottavan tarpeen välillä. Neptunus Kaloissa lisää sisäistä, kollektiivista ”parvikäyttäytymistä” tai laumasieluisuutta ja globaalisten, ihmiskuntaa koskevien virtausten kaikkea imevää voimaa, joka survoo massoja samaan elämänmuottiin ja käyttäytymiseen.

Uranus Oinaassa ”loisi maailman uudelleen”, Pluto Kauriissa ”vakiinnuttaisi ja säätelisi kaikkea”. Neliössä nähdään vielä väkivaltaisia purkauksia päästä eroon yhtenäistämisen pakosta ja kollektiivisesta säätelyvimmasta. Maailma ei tule kuntoon, tyytymättömiä ryhmiä on jokaisessa maassa, myös tasapäisessä Suomessa. Näistä ryhmistä nousee aina joku erityinen, jonka toiminta kärjistyy kohti terrorismia, väkivaltaa, epäsosiaalisuutta.

URANUS-PLUTO PIENEMMÄT ASPEKTIT

Uranus/Pluto –sykli on varmasti suurissa kulttuurin kehityskaarissa näkyvin jakso, paljon selkeämpi kuin esim. Uranus/Neptunus. Myös pienemmän aspektit ovat olleet hyvin selvästi merkittäviä Euroopan historiassa ainakin:

Uranus-oppositio-Pluto 1900-1902 – Imperialismin purkua, siirtomaavaltojen ja emämaiden konflikteja. Uranus-miinus 135-Pluto 1915-1917 – I maailmansodan aika, Eurooppa pirstaleina. Uranus-miinusneliö-Pluto 1931-1934 – Fasismin, Hitlerin ja Mussolinin nousu. Uranus-miinuspuolineliö-Pluto 1938-1939 – valmistautumisaika II maailmansotaan, Hitlerin III valtakunnan rakentaminen. Uranus-konjunktio-Pluto 1965-1966 – Euroopan hullut vuodet alkavat, USA:ssa nuoriso- huume- vaihtoehdot ja hippikulttuuri kukoistivat, perusarvot kyseenalaistetaan. Uranus-pluspuolineliö-Pluto 1986-1987 – Neuvostoliiton ja sen satelliittimaiden kommunistinen hallinto alkoi rapaantua ja se johti vähän myöhemmin kommunistisen pakkokeinoin ylläpidetyn suunnitelmatalouden hajoamiseen. Alkoi Glasnost ja Gorbatsovin aika, joka päättyi Vladimir Putinin luomaan nyky-Venäjään, jossa raaka kapitalismi, puolirikollinen tai häikäilemätön rahan kahminta jatkuu ja Putinilla itsellään sanotaan olevan 40 miljardin euron omaisuus.

URANUS-PLUTO –AJAN ILMIÖITÄ MEDIASSA

-Tausta: EU:n talouskriisi, Kreikan, Irlannin, Portugalin, Espanjan ja mahdollisten muiden EU-maiden aiheuttama tukimiljardien siirto ja EU:n uskottavuuden menetys. EU:n mielekkyyden haastaminen lisääntyy, EU hajoamisvaara, rahaliitto murenemista ja halua palata kansallisiin talouksiin ja valuuttoihin. - EU ja rahaliitto pidetään väkisin koossa, mutta Euroopan talous notkahtaa vuosiksi. Euroopan poliittinen mahti heikkenee myös. -Syyrian sisällissota – arabimaiden demokratisoinnin pysähdys. -Suomi: ääriainesten kasvu, Suomessa peruslaillisten vaalivoitto, Halla-ahon ja kumppaneiden mielipiteet maahanmuuttajista. Vierauden torjuntaistelu. Kansa eheäksi korostamalla ”perus”-suomalaisuutta. Siinä voi nähdä atavistista ”puhtaan suomalaisuuden” ihailua kuten 30-luvun Saksassa puhtaan vaalean, tervehenkisen saksalaisuuden ihannointia. -Norjan tragedia Utöen saarella – Anders Breivik. -Venäjän aggressiot, Krimin valtaus ja ujuttautuminen Ukrainaan. -Terrorismi ei häviä mihinkään, se muuttaa muotoja ja organisoi jatkuvasti itseään uudelleen. Terrorismi= kolonialismin, länsimaiden ja Islamin vuosisataisen konfliktin perintö. -Ilmaston ääri-ilmiöiden kasvu, säätilojen äärimmäiset vaihtelut. -Higgsin hiukkasen mahdollinen löytö (löytyikö se, mikä on sen merkitys?)

URA-PLU NELIÖN AIKATAULU

24.06. 2012— Uranus 08.23 Oinas ja R-Pluto 08.23 Kauris.
20.09. 2012— R-Uranus 06.58 Oinas ja R-Pluto 06.58 Kauris.
20.05. 2013— Uranus 11.14 Oinas ja R-Pluto 11.14 Kauris.
01.11. 2013— R-Uranus 09.25 Oinas ja Pluto 09.25 Kauris.
21.04. 2014— Uranus 13.34 Oinas ja R-Pluto 13.34 Kauris.
17.03. 2015— Uranus 15.18 Oinas ja Pluto 15.18 Kauris.

(R merkitsee tässä planeettan peräytymistä maasta katsoen, retrograde).

Muistettavaa: Kaukaisten planeettojen syklit ovat suurten globaalisten muutosten merkkejä, niiden tarkka osuma esim. Pluto +90 Uranus ei sinällään ole kuin pieni yksityiskohta koko syklistä. Kevät 2015 tarkan neliön jälkeen Uranus ja Pluto pysyttelivät aspektin rajoissa muutaman asteen tarkkuudella pari vuotta. Maaliskuussa tarkkuus on 1,5 astetta, ja maaliskuussa 2017 se on 2,5 astetta. Neliö poistuu vähitellen vuoden 2018 aikana jolloin Uranus siirtyi Härkään.

Suomen kannalta on hyvä muistaa että vuoden 2015-2016 Pluto on Suomen valtion MC:llä ja Uranus neliöi sen (Samoin IC:n). Suomikin kuuluu valtioihin, jotka saavat kokea millaisessa muutosten pyörteessä koko maailma, Eurooppa ja jopa oma lintukotomme on. Vuoden 2015 vaalit tulevat olemaan virstapylväs muutoksessa vaikka suomalainen konsensus on vahvaa ja tasapäisyys vallitsee, joitain (isojakin) uudistuksia hallitustasolla nähtiin.

Uranus/Pluto perustuu osittain SAS:n kesäpäivillä 18-19.08.2014 pidettyyn esitelmään.


OINAAT OVAT URHEITA?



- Miehet taistelivat - luvut kertovat


Marsalkka C.G. Mannerheimin aloitteesta syntynyt Mannerheim-ristin myöntäminen on korkein tunnustus sotilaallisista uroteoista jatkosodan aikana. Talvisodan uroteoistakin jaettiin kunniamerkkejä, mutta ne perustuivat saavutettuun sotilasarvoon. Mannerheim halusi vapauttaa kunniamerkin myöntämisen tästä riippuvuudesta sotilasarvosta. Mannerheimin-ristin kunnianmerkki voitiin myöntää kenelle tahansa, yhtälailla sotamiehelle kuin kenraalille. Mannerheim-ristin ritarimerkin on saanut 191 miestä. Joukossa on legendaarisia sankareita, Mannerheim itse, kenraalit Lagus ja Ehnrooth sekä myöhemmin hämärää mainetta niittänyt Lauri Törni. Kunnianosoituksen saaneet miehet ovat syntyneet vuosien 1867-1923 välisenä aikana. Eniten on vuosiluokkiin 1910-1920 kuuluvia, jotka sodan aikoihin olivat nuoria miehiä. Ryhmä on pieni ja tilastolliseksi otokseksi kitulias. Lisäksi Mannerheim-ristin ritareista on vain päivämäärä tiedossa.

Aurinkomerkkiastrologian saama tuomio ammattilaisten joukossa on yhdenmukainen ja ansaittu. Auringon merkki ei ole kuin muru kokonaisuudessa. Satojatuhansia käsittäviä tilastoja on tehty eikä koskaan aurinkomerkkien jakautumat ole osoittautuneet tilastolllisesti merkityksellisiksi. Aurinkomerkkeihin on kasautunut kaikenlaista sälää, josta on syytä päästä eroon. Mikään astrologinen tekijä ei kerro MITÄ ihminen tekee, mutta se kertoo MILLÄ TAVALLA hän tekee sen, minkä tekee. Mutta hauska on huomata pienessäkin otoksessa miten perinteisten odotusten käy. Osoittavatko aurinkomerkit suuntaa mistä pitäisi lähteä etsimä än sankaruuden merkkejä ihmisestä? Mutta katsokaamme yksinkertaisia merkkijakautumia sankareiden kartoilla. Ihmisiä on otoksessa 191 ja keskiarvo on siten merkkiä kohti 16:

OINAS 9   HÄRKÄ    13 KAKSONEN 21   
RAPU 12   LEIJONA 13   NEITSYT 22   
VAAKA 14   SKORPIONI 23   JOUSIMIES 14   
KAURIS 14   VESIMIES 19    KALAT 17   

Saalis näyttäisi hieman yllättävältä jos olemme kirjaimellisesti perinteessä kiinni. Kuka lie keksinyt sen että Oinaat ovat taistelijoita ja sotahommissa taitavia? Totuus lienee että Oinaat puolustavat vain sitä, mikä on itselle hyvin läheistä. Sota sosiaalisena ilmiönä tuskin saa Oinaista irti sankarillisuutta. Silti Oinas on tässä pienessä otoksessa silmiinpistävä häviäjä. Korkeimmat pisteet saivat Skorpioni (järkähtämättömyyttä ja pelottomuutta kuoleman edessä) ja Neitsyt (taktisia ja stategisia taitoja, aseenkäsittelyn etevyyttä). Kaksosten osuus voi palautua merkin kykyyn liikkua nopeasti ja sopeutua yllättäviin olosuhteisiin.

Koska perinne sanoo että Mars edustaa miehen maskuliinisuutta, sen rauhanomaisia ja sotivaa puolta yhtälailla (mies sankarina, väkivallan tekijänä tai eloonjäämisen taitajana), sillä pitäisi olla merkitystä sodassa kunnostautuneiden miesten kartoilla -katsotaanpa. Marsin asema merkeissä vahvistaa melko hyvin aurinkomerkkien sanomaa:

OINAS 14   HÄRKÄ    11 KAKSONEN 18   
RAPU    16 LEIJONA    19    NEITSYT 23   
VAAKA 14   SKORPIONI 22    JOUSIMIES 13   
KAURIS 11   VESIMIES 15   KALAT 15   

Neitsyt ja Skorpioni jälleen huipulla ja Oinas häntäpääss ä.

Yllättävää on että Mars Kauriissa on heikoin lenkki koska Mars on ylennetty Kauriissa, jossa energian käyttö ja fyysinen itsehallinta on periaatteessa hyvin ohjattua!

Tilastollisesti voi olla jo ongelmallisempaa arvioida uloimpien planeettojen osuutta koska niiden hidas liike aiheuttaa vääristymiä merkkikohtaisissa jaoissa. Jupiterin (kiertoaika 12 vuotta) pitäisi olla melko tasaisesti jakautunut 1867-1923 välillä syntyneiden kartoilla. Jupiterin merkkiasema korostaa edelleen Neitsyttä (29), mutta ei enää Skorpionia (14). Toiseksi vahvin merkki on Leijona (26) ja heikoin taas Kauris (7). Ero heikoimman ja vahvimman merkin kesken on nelinkertainen.

Koska Kuun merkkisijainti voi vaihdella vuorokauden sisällä jopa 15 astetta, sen asema miesten kartoilla on epävarma (kartat on ajettu keskiyön ajalla 00). Mutta näyttäisi siltä että alkumerkkeihin, Oinaaseen ja Härkään, pakkautuu eniten Kuuta Mannerheim-ristin ritareiden kartoilla. Vähiten on todennäköisesti Kuu Leijonassa.


ASPEKTIEN KOLME KÄRJESSÄ

Aspektien tasolla löytyy vain kolme selvästi muita useammin esiintyvää yhdistelmää. Ensimmäinen on Auringon neliö (orbi 7 astetta) Uranukseen (28 miestä), toinen on Marsin kolmio Uranukseen (25) ja kolmas Merkuriuksen neliö Saturnukseen (24). Prosentteina nämäkään eivät ole kovin suuria, Aurinko/Uranus neliön osuus 191 joukosta on 14.66%. Joka seitsemällä miehistä on tämä aspekti. Aurinko/Uranus voi osoittaa uhkarohkeutta ja kykyä toimia impulsiivisesti ja nopeasti. Merkurius/Saturnus neliö voi taas kertoa kyvyistä hallita hermoja vaarallisissa tilanteissa ja laskelmoida kylmäverisesti mitä olisi parasta tehdä. Marsin kolmio Uranukseen on pehmeä aspekti ja viittaa iskukykyyn ja yllättävään toimintaan.


TOINEN OTOS

Päämajassa tehtiin myös listaa niistä, joille ehdotettiin Mannerheim-ristiä, mutta jotka syystä tai toisesta eivät saanetkaan sitä. Ehdolla olleita voi hyvällä syyllä pitää yhtä hyvin sotasankareina kuin niitä jotka mitalin saivat. Tässä listassa on 109 nimeä, mutta osalta puuttuu syntymätiedot joten aineistossa on vain 97 syntymäpäivää.

Tilastollisen "totuuden" mukaanhan on niin että pienissä otoksissa mitkä tahansa erot eri kategorioiden välillä näkyvät huomattavina, mutta mitä enemmän aineistoa kertyy, sitä tasaisempi jaosta tulee. Jos otamme toisen ryhmän sotilaat huomioon, tämä periaate alkaa lievästi näkyä. Aurinkomerkkijakautuma muuttuu: nyt Oinaita ja Kauriita on eniten (11), mutta jako on odotetun tasapaksu. Marsin merkeistä nyt kotimerkki Oinas poikkeaa muista koska siellä on vain yksi (sic) Mars, kun taas huippuna on Leijona, jossa on peräti 18 miehen Mars. Se merkitsee 18½% osuutta kaikista. Se on suurin yksittäinen prosentti kaikista käytetyistä kategorioista. Jupiterin merkkiasemat kääntävät edellisen nurin: Oinaassa on toiseksi eniten Jupiteria (12), mutta voiton vie Rapu (15). Kuun jakokaan ei mene yksiin ensimmäisen erän kanssa paitsi siltä osin että Härässä on Kuuta toiseksi eniten ja Kauriissa täll ä kertaa eniten.

Aspektien kohdalla rintama on tasainen eikä I ryhmän prosentuaalisiin lukuihin yllä mikään. Korkein yksittäinen esiintymä on Venus/Neptunus neliöllä! Olisiko sota tälle ryhmälle epäesteettinen, yrjöttävä kokemus ja siksi he halusivat urhoollisesti päästä siitä eroon sankariteoillaan?


MATRIISI

Mielenkiintoisin asia näissä tilastoissa eivät ole itse luvut vaan henkilö nimeltä C.G.E.Mannerheim, Suomen armeijan ylipäällikkö. Kun katsoo - varsinkin ensimmäistä ryhmää - voi huomata jotain tuttua. Merkkijakautuma Kaksonen - Neitsyt - Skorpioni palauttaa mieliin Mannerheimin oman kartan, jossa Aurinko on Kaksosissa, keskitaivas Neitsyessä ja nousu Skorpionissa. Samat merkit, jotka ovat hänen karttansa tärkeimmät, toistuvat uskollisesti Mannerheimin ristin 2.luokan ritarimerkin saaneiden ja ehdolla olleiden merkkijakautumissa! Merkin saaneilla ja ehdokkailla (288) on erityisen korostunut Mars Leijonassa (37, keskiarvo 24), joka muistuttaa mieliin että Mannerheimin oma Mars on myös Leijonassa. Kolmesta tutkitusta planeetasta vain Jupiterin saama osuus ei vastaa Mannerheimin omaa Jupiter-merkkiä, Kaloja. Koko otoksen vahvin merkki Jupiterille on Neitsyt ja Kalat sijaitsee keskivaiheilla. Jakautumista voi päätellä että marsalkka ei arvostanut oinasmaista energiaa ja selityskin löytyy hänen omasta saturnisesta persoonallisuudestaan, joka piti yllä aristokraattista itsekuria, ylemmyyttä ja viileää etäisyyttä elämään ja ihmisiin.

Astrologian maailmankuvaan täytyy hyväksyä se periaate että asian, aatteen, organisaation tai ajatuksen perustajahenkilön rakenne vaikuttaa koko ajan sen asian kehkeytymiseen, josta on kyse. Niin kauan kuin rakenne/organisaatio toimii, siinä on alkuperäisen tekijän merkki, psyykkinen koodaus, matriisi, joka antaa sille raamit. Samalla se vetää puoleensa niitä, joiden matriisi vastaa perustajan omaa. Se liippaa läheltä Jungin synkronisiteetin periaatetta ja Sheldraken morfogeneettisen kentän periaatetta.

Myös keskiaikaisessa maagisessa ajattelussa oli tärkeä periaate, jonka antropologian nojatuoliteoreetikko J.G.Frazer määritteli "kosketuksen laiksi" (the Law of Contact or Contagion), jonka mukaan saatettiin vaikuttaa jonkun esineen kautta henkilöön, jonka yhteydessä tuo esine oli ollut. Mutta myös päinvastoin: jos jokin esine kantaa omistajansa "värähtelyä", se vaikuttaa niihin, jotka tulevat myöhemmin tekemisiin tuon esineen kanssa. Tämäntyyppinen kosminen järjestystä antava periaate näyttä ä olevan voimassa huolimatta materialistis-mekanistisen tieteen väitteistä.

Kiintoisaa olisi tehdä kunnollinen tutkimus vaikkapa Gauquelinin kategoroita käyttäen, mutta aineiston kerääminen Suomessa on hankalaa koska syntymäaikojen (kellonaikojen) saaminen on tehty vaikeaksi.

Tuntemattoman syntymäajan löytäminen

Ilmari Calamnius
Ilmari Kianto
Iki-Kianto
Nälkämaan laulaja
Korpikirjailija
Suomussalmen sulttaani

Meillä on kuuluisan henkilön syntymäpäivä ja –paikka, mutta ei muuta. Tämä on usein tilanne elävässä elämässä. Jos on kovasti kiinnostunut, voi kokeilla löytyisikö jokin selvä punainen lanka, joka paikantaisi kartan kulmia. Tarvitaan tietoa ihmisestä, elämäkertatietoja, päivämääriä, kokonaisnäkemystä, mikä tälle ihmisille oli tärkeää, oleellista, kuvaavaa. Usein ei auta muu kuin lähteä hajottamaan kartan tekijät osiin.

Ilmari Kianto syntyi 7.5.1874 Pulkkilassa, Pohjois-Pohjanmaalla, jossa hänen isänsä oli kirkkoherrana. Kianto kuului Calamnius-sukuun, jossa miehet olivat olleet pappeja vuosisatoja. Vasta radikalisoiduttuaan Ilmari Calamnius suomensi sukunimensä Kiannoksi v.1906.

”Mikä on Maan sielu? Mikä on se ihmeellinen elinvoima, joka panee maan kaikki jäsenet liikkeeseen ja toimintaan? Viljelty tanner, muokattu multa, pengottu pelto, raivattu niitty, kaskettu, kolhittu, kynnetty, kylvetty, karhittu, kuokittu kostea korpi se on! Kävelet kymmenen vuotta kaupungin kuivaa katua ja halveksit maalaiskansaa...sitten jonakin haikeana kevätaamuna yllätät itsesi kaukana ulkopuolella kaupungin hengittämässä pölyisiin keuhkoihisi raa’an mullan tuoretta tuoksua...Ja Jumala avaa aistimesi tuntemaan maan sielun ympärilläsi...” ”...ihminen elääkin maan mullan salaperäisestä tuoksusta, maalaiselämän ainoasta voimanlähteestä – maan sielusta.”

Näihin lauseisiin kiteytyy Ilmari Kiannon kokema sisäinen varmuus ihmisen ja luonnon yhteenkuuluvuudesta. Aurinko on Kiannon kartalla yhdistynyt Pluton kanssa. Piskuinen kaukainen taivaankappale ja nykyisin ”kääpiöplaneetaksi” tähtitieteilijöiden tuomitsema, osoittautuu aina voimakkaaksi symboliksi. Aurinko/Pluto Härässä, maan sielun merkissä Kiannolla merkitsi tietysti voimakasta perintöä, se tuli isäin suvusta, pappissuvusta, joka oli pohjimmiltaan hyvin maanläheistä vaikka papin rooli maalaisyhteisössä oli tietysti olla sivistyksen ja hengen edustaja ja jalostaja. Juuri niitä rooleja, joita vastaan Ilmari Kianto jo nuoruudessaan jyrkästi kääntyi. Mutta ennen kaikkea Aurinko/Pluto sitoi Kiannon vahvoin sitein luontoon, kainuulaiseen ikimetsään, vaaroihin ja järviin. Luontosuhde oli Kiannon elinehto ja sen hän nosti elämänsä johtotähdeksi, jota hän seurasi tietoisesti korostaen asemaansa ”korpikirjailijana”, ”erakkona” ja maahengen nostattajana. Samalla Kiannon poliittinen konservatiivisuus osittain palautuu Auringon ja Pluton konjunktioon Härässä. Kianto oli aktiivinen sisällissodan aikoihin asettuen vankasti valkoisten puolelle ja tehden propagandaa valkoisen Suomen puolesta punakapinoijia vastaan. Tästä hänet tietysti myöhemminkin muistettiin ja sosialistien leiristä tuli ikuinen leima otsaan.

Poliittista vanhoillisuutta vahvistaa vielä se että Kiannon syntymäpäivänä on Auringon, Pluton kolmio Kuuhun Kauriissa ja näiden kaikkien kolmio Jupiteriin, joka on Neitsyessä. Tästä syntyy Iso Kolmio tai Kultainen Kolmio, tässä tapauksessa maan elementin hallitsema kolmio. Kianto oli maan lapsi kuten hän itsekin sen hyvin tiedosti.

Venus ja Mars

Kiannon eläessä yksi puhutuimpia ja kiistellympiä asioita hänen elämässään oli naiset. Kianto oli kolme kertaa naimisissa, erosi kerran ja jäi kaksi kertaa leskeksi. Avioliitoista siunaantui yhteensä 12 lasta. Lisäksi kirjailijalla oli muita suhteita naisiin. Jo melko nuorena hän esitti olevansa moniavioisuuden kannalla. Ajatus ei saanut juuri ymmärrystä ympäristöltä eikä ehkä silloiselta vaimoltakaan. Ensimmäinen avioliitto loppui vähitellen kun Kianto ehdotti Elsa-Maria-vaimolleen ottavansa toisen vaimon.

Ikääntyvänä kirjailijana Kianto etsi sihteereitä. Sihteeri sai puhtaaksikirjoittaa Kiannon tekstejä, mutta useat sihteerit muuntuivat rakastajattariksi. Tärkeintä Kiannon sihteerille ei ollut nopea konekirjoitustaito – sitä ei aina vaadittu lainkaan - vaan kyky pitää seuraa kirjailijalle sekä päivin että öin. Myös verkonlaskussa norjaa sihteeriä tarvittiin.

Ikääntyvänä kirjailijana Kianto etsi sihteereitä. Sihteeri sai puhtaaksikirjoittaa Kiannon tekstejä, mutta useat sihteerit muuntuivat rakastajattariksi. Tärkeintä Kiannon sihteerille ei ollut nopea konekirjoitustaito – sitä ei aina vaadittu lainkaan - vaan kyky pitää seuraa kirjailijalle sekä päivin että öin. Myös verkonlaskussa norjaa sihteeriä tarvittiin..

Venus ja Mars ovat Kiannon kartalla yhtymässä Kaksosissa. Ne ovat kuusiossa nousevaan Uranukseen. Tämä on erillinen, oma kompleksinsa hänen luonteensa rakenteessa. Se kuvaa miehen herkästi syttyvää erosta, kykyä innostua nuoruudesta ja kokea itse olevansa nuori. Kaksonen on se eläinradan merkki, jossa ollaan ikinuoria, uteliaita, keskenkasvuisia, kokeilunhaluisia koululaisia, opiskelijoita tai sitoutumattomia, hetken menoista ja vaihtuvista trendeistä nauttivia ihmisiä. Kiannon sihteerit olivat mitä tyypillisimpiä Venus/Mars Kaksosissa –ihmisiä. Ja miltä kuulostaa se että Kianto meni viimeisen kerran naimisiin yli 80-vuotiaana kaksi kertaa nuoremman naisen kanssa?

Mutta kaikesta tästä huolimatta, Kianto ei ollut mikään elostelija. Itse asiassa hän aloitti eroottisen elämän vasta 20-vuotiaana ja kärsi ensimmäisessä rakkaudessaan haaksirikon ja menetti makunsa rakkauden suhteen moniksi vuosiksi. Se palasi vasta vuosia myöhemmin ja jatkui sitten vahvana läpi hänen pitkän elämänsä.

Merkurius/Neptunus

Kianto oli kirjailija, peruuttamattomasti sanoja tuottava ihminen, taiteilija ja monipuolinen kielellinen tyylitaituri. Merkurius ja Neptunus ovat Oinaassa alle asteen tarkkuudella yhtymässä keskenään. Se on tyypillinen kirjallisen lahjakkuuden osoitus kun Merkurius, mielen ja älyn symboli saa ilmaisuvoimaa, vapautta, mielikuvien ja kielen assosiaatioiden lennokkuutta Neptunukselta. Kiannon teoksia on kaiken kaikkiaan 67. Ja niin kuin aina toiset niistä ovat huomattavia, toiset ovat keskinkertaisia, osa vaatimattomia kynäelmiä. Joukossa on käänteentekeviä sosiaalisia romaaneja kuten juuri Punainen viiva (1909) ja Ryysyrannan Jooseppi (1924). Näillä on yhä painava merkitys koska ensimmäistä kertaa suomalaisessa kirjallisuudessa tuotiin esille kaukana syrjäseudulla elävän kurjaliston elämää. Ja se elämä koostui paljon kurjuudesta, köyhyydestä, nälästä, puutteesta, tietämättömyydestä, henkisestä pimeydestä pohjolan perukoilla. Tämä maailma oli Kiannolle tuttua – etäältä papinpojan ja sivistyneen maisterin silmin nähtynä. Olihan hän tutustunut Suomussalmella nuoruudessaan ja vanhemmitenkin syrjäsalojen kyliin, oli ajellut poroillaan kaukaisilla rajaseuduilla ja käynyt matalissa majoissa, joissa ensin piti laasta russakat penkiltä pois että mahtui sekaan istumaan...Ja tästä maailmansyrjästä Punaisen viivan Topi ja Riika Romppanen lähtivät maailmaa muuttamaan.

Mutta Kiannon Merkurius/Neptunus oli tuottelias myös muilla kirjallisuuden aloilla. Nuoruudessaan hän kirjoitti paljon luonnonrunoutta. Siinäkin Kiannon kielen ilmaisuvoima näkyi ja tuntui vahvasti, kielikuvat ovat dynaamisia, värikkäitä ja alkuvoimaisia. Voi sanoa että niissä Kianto oli ekspressionisti siinä missä joku Tyko Sallinen oli sitä maalarina. Esimerkkinä olkoon jo muinaisissa kansakoulun laulukirjoista löytyvä Revontulten leikki:

Ne leimuaa, ne loimuaa, Ne roihuaa ja lyö, Ne paistavat kuin patsahat Ja välkkyvät kuin vyö!

Ne liitävät, ne lentävät, Ne laukkaa, läähättää, Ne korskuvat kuin konkarit, Joit' urhot kiidättää!

Ne liehuvat, ne riehuvat, Ne soutelee ja soi, Ne heijailee kuin enkelit Tai aallot ailakoi.

Ne hiipivät, ne kiipivät, Ne kisaellen käy, Ne sukeltavat pilvihin, Niin ettei niitä näy.

Ne tummuvat, ne sammuvat, Ne repeevät kuin jää – Ne kirkastuvat kilvan taas Ja yöhön rynnistää!

Ahkerana matkustelijana Kiannon kynästä syntyi matkakertomuksia. Nuoruuden ja opiskeluaikojen Venäjältä on useita kuvauksia, samoin hänen monista vierailuistaan Vienan-Karjalaan. Huumorikin oli läsnä värikkään kertojan tuotannossa, mm. Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta (1925). Ja kaiken kukkuraksi löytyy vielä satukirja, jossa pääosassa ovat tietysti eläimet.

Kiannon runoja on sävelletty ahkerasti, asialla ovat olleet monet tunnetut suomalaiset sävelniekat, Selim Palmgrenista lähtien. Nettitieto osoittaa että ainakin 155 Kiannon runoa on lauluiksi sävelletty, jotkut useaan eri kertaan. Kaikkein tunnetuin on Nälkämaan laulu, jonka Oskar Merikanto sävelsi ja josta tuli Kainuun maakuntalaulu. Sen turistiopas pakottaa vieläkin laulamaan kuorossa Turjanlinnan raunioilla jos menette käymään siellä kesällä.

Konjunktiot on helppo ymmärtää: kaksi planeettaprinsiippiä, symbolista voimakeskusta yhdistyy toisiinsa ja ne vaikuttavat toisiinsa ja muuntavat toisiaan ja pyrkivät luomaan erilaisuudestaan samanlaisuutta. Kiannolla planeettayhdistelmät olivat Aurinko/Pluto Härässä, Venus/Mars Kaksosissa ja Merkurius/Neptunus Kaloissa. Näistä Kiannon olemukseen rakentui tärkeitä osatekijöitä. Mutta onko tässä kaikki?.

Kiannon uskonnon vastainen radikalismi

Jotain oleellista puuttuu kun astrologilla ei ole syntymän kellonaikaa. Puuttuu vuorokausirytmistä syntyvä persoonallisuus, horisontti, johon yksilön elämä ankkuroituu ja joka määrittää sen, missä kulmassa Aurinko, Kuu ja planeetat ovat olleet syntymässä suhteessa horisontin itäiseen (askendentti - nousu) ja läntiseen (deskendentti – lasku) päähän. On mietittävä löytyykö Kiannon valinnoista ja mieltymyksistä jotain, joka ankkuroisi hänen nousunsa johonkin merkkiin ja jonkun planeetan yhteyteen.

Tyypillisintä Kiannon aatemaailmalle oli nuoruudessa alkanut jyrkkä uskonnon vastaisuus. Se ilmenee selkeästi ja ohjelmallisesti kirjassa Pyhä viha (1909), josta on hiljattain otettu näköispainos. Kianto asettui tietysti oman sivistystä saaneen sukupolvensa mukana uusien aatteiden kannattajaksi. Hän kuului niihin kirjailijoihin ja taiteilijoihin, jotka saivat vaikutteita Leo Tolstoin kristillisyys, jonka ytimenä oli vuorisaarna. Suurin peikko Suomenmaan valaisulle oli kuitenkin Kiannon mielestä virallinen kristinusko ja sen ylläpitämä ihmisten orjuuttaminen ja holhoaminen. Pyhä viha –kirjassa kertoo fiktiivisesti oman elämäntarinansa kun hän nousi isänsä ja sukunsa pappisperinteitä vastaan, haaveili ensin sotilasurasta, käänsi sitten kelkkansa eikä mennyt teologiaakaan lukemaan vaan päätyi opiskelemaan venäjän kieltä ja kirjallisuutta.

Hän kuvasi Kainuun kansan asennetta uskontoa kohtaan: ”Kurjalan muinoin vapaasta, hyvin toimeen tulevasta, luonnonraikkaasta, joskohta villistä ja metsäjumalaisesta rahvaasta oli kuin olikin vähitellen muovautunut synkkä ja juro, umpimielinen ja samalla suulas, epäluotettava, edestäpäin teeskentelevä kansaryhmä, joka pappien ohjaamana tosin tunnusti esivallan pyhyyden ja Jumalan kaikkiviisaan sallimuksen rikkauteen ja köyhyyteen nähden, mutta toiselta puolen salaa vihasi tätä samaa Jumalaa, joka sen elämänvapauden oli julmasti vanginnut, sen olemassaolon taisteluun niin verkkoihinsa kietonut ettei niistä voinut päästä irti Amerikan tiketillä.”

Kiannon omat kärsimykset alkoivat siitä kun nuori Kianto päätti mennä naimisiin ilman kirkon menoja. Se osoittautui hyvin vaikeaksi, 1900-luvun alussa kirkolla oli monopoli rakkauden virallistamiselle, piti olla rippikoulun käynyt, piti saada esteettömyyslupa papeilta ja piti ottaa kuulutukset kirkossa ennen kuin hääpari voitiin vihkiä. Ja vihkimiseen tarvittiin taas kirkkoa ja pappia. Kianto alkoi taistella järjestelmää vastaan, loukkasi hurskaan rovasti-isänsä mieltä ja vaaransi koko suvun maineen ja aseman. Viimein kävi niin että Kiannon piti lähteä nuorikkoineen Suomesta pois ja moninaisten vaiheiden jälkeen hänet vihittiin Ruotsissa. Se oli ensimmäinen suomalaisen parin siviilivihkiminen.

Kianto raivasi tietä

Hän kuvaa myös miten häntä vastaan juoniteltiin sekä Suomussalmella että tuomiokapitulissa, muutamat papit yrittivät mustata hänen maineensa ja kanteluita tuomiokapituliin tehtiin ja häntä loukattiin suullisesti ja juoruttiin ”elämisestä synnillisessä liitossa”. Sama jatkui vielä naimisiinmenon jälkeen kun hän asettui Kajaaniin opettajaksi. Pyhä viha on todella vihainen kirja, mutta on se myös hauskaa luettavaa. Siinä Kianto kutsuu kotipitäjäänsä Suomussalmea ”Kurjalaksi” ja Kajaania ”Moukkalaksi”. Kiannon Kurjalassa ”Seitsemäntuhatta sielua nukkui henkisen pimeyden yössä...” Näillä suivaantunut kirjailija kuvasi sitä yleistä henkeä, jonka näistä kainuulaisista keskuksista silloin löysi.

Epäilemättä Kianto oli valistusihanteinen ihminen. Kainuu oli hänelle kurjaliston oma maakunta, jossa ihmisten alistuminen kirkon ja vallanpitäjien yhteisten etujen alle toimi moitteettomasti pitäen kurjalistoa juuri siinä tilassa, jossa se oli vaaraton ja hampaaton. Kirkko saarnasi vallanpitäjille mieleistä oppia, piti kansaa auktoriteettiuskon kahleissa ja politiikka ja oikeuslaitos täydensi työn säätelemällä sosiaalista elämää niin että vain etuoikeutetut pysyivät asemissaan, mahtisukujen vauraus ja asema, joka perustui maa- ja metsäomistuksiin, periytyi seuraaville sukupolville ja köyhät pysyivät äärimmäisen köyhinä ilman toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Muutos tuli vasta yleislakon aikoihin 1909, jota Punainen viiva –romaanissa kuvataan. Silloin järjestettiin ensimmäistä kertaa eduskuntavaalit ja mökkiläisetkin kävivät vetämässä vapisevin käsin punaisen viivansa sopivan ehdokkaan nimen päälle. ”Solisaliratti” oli lyönyt itsensä vahvasti läpi ja köyhät odottivat taivasten aukeavan ja kurjuuden loppuvan kun he äänestävät sosiaalidemokraatteja.

Pyhää vihaa Kianto hönkäili kaikkea taikauskoista vastaan. Taikauskon päälähde oli juuri kristinuskon auktoriteettiuskossa, rituaaleissa ja muotomenoissa, joita piti noudattaa vaikka perustelut niille ovat vain yhdessä kirjassa, raamatussa, ja sen yhdenlaisessa yhdenlaisessa lukutavassa, luterilaisessa. Hänellä oli tyypillinen valistusihmisen asenne vanhaa testamenttia kohtaan erityisesti, se oli täynnä "hebrealaisia satuja". Kirkon edustajat eivät olleet Kiannon mielestä sen kummempia ihmisiä kuin muutkaan. Papit olivat ihmisinä hyviä, huonoja, siltä väliltä – ei koskaan jumalia. Pappien joukossa oli karkeasyisiä oman edun tavoittelijoita, hurskaita puhuvia, mutta omassa elämässään lipsuvia, huorintekijöitä, viinaan meneviä, ahdasmielisiä hurskastelijoita, kaikki tyynni,

Kokonaan pappishapatuksesta Kianto ei koskaan päässyt eroon. Isä oli pappi, yhdestä hänen veljestään tuli pappi. Hieman ironisena loppuheittona hänen elämälleen voi pitää sitä että Kiannon kuoltua hänet laski maan poveen oma poika, rovasti Otso Kianto, pappissuvun viimeinen vesa.

Yhteiskunnallinen konservatismi-radikalismi

Aiemmin määrittelin Kiannon poliittisesti konservatiiviksi, joka inhosi juuri sitä, mikä pääsi vapaaksi 1918, sosialismin ja kommunismin peikko. Tämä on hieman nurinkurista sillä olihan Kianto juuri aiemmissa romaaneissaan kärjistäen ja naturalistiseen tyyliin kuvannut kainuulaisen mökineläjien kurjaa elämää. Suomalaisen kirjallisuuden jatkumossa Kianto (Härkä-Aurinko -naturalisti) kumosi lopullisesti ja käänsi nurinniskoin Runebergin (Vesimies-Aurinko - idealisti) kansan ihannoinnin ja osoitti miten ryysyläiset todella elivät Kainuun korvissa vielä 1900-luvun alussa. Ja sinne korpeen nouseva sosialistinen aate toi toivoa, oli mahdollista muuttaa yhteiskuntajärjestystä ja saada yhteinen hyvä leviämään laajempiin kansankerroksiin kuin aiemmin. Mutta nähtyään Venäjän vallankumouksen seuraukset Kianto tuomitsi kommunismin. Mutta hänen politiikkaansa kuului vielä suomensukuisten vienankarjalaisten vapauttamisen ihanne. Tässä oli kyse juuri vapauttamisen ideaalista, suomensukuiset oli saatava emä-Suomen yhteyteen pois pahan Neuvostoliiton jaloista. Siinä mielessä hän osallistui mm. Vienan retkeen (1918) agitaattorina ja yritti käännyttää vienalaista väestöä halukkaiksi liittymään Suomeen. Tulokset olivat laihoja.

Radikaalisuutta Kianto edusti myös ihmissuhteiden alueella. Kuten mainittu, hän näki itsensä mieluummin moniavioisena miehenä kuin perinteisessä avioliitossa elävänä. Tätä piirrettä hänessä ei tietenkään tuolloin ymmärretty, häntä pilkattiin siitä ja toiset ottivat asian huumorin kannalta. Polygamian estojärjestelmä on sekin lähinnä uskonnollista perua ja se ei miellyttänyt omapäistä kirjailijaa. Hän pyrki omassa elämässään laajentamaan parisuhdetta ja siksi hänellä oli hieman limittäin meneviä suhteita naisiin – oli päävaunu ja sivuvaunu. Luonnollisesti naiset eivät itse hyväksyneet tätä. Venus/Mars –konjunktio on voimakas ja sen kuusio Uranukseen vahvistaa vapaamielisyyttä rakkausasioissa. Jos oletamme että Uranus nousee vielä, se on silloin 7.huoneen hallitsija. Ihmissuhteiden ja avioliiton huoneen hallitsija on nousussa. Siitä voi päätellä vaikkapa niin että silloin on ihmisen elettävä muiden ihmisten kanssa omantuntonsa mukaan, yksilöllisesti, jos kohta usein myös itsekkäästi. Tätä jälkimmäistä vikaa Kiannossa kyllä oli jokseenkin reippaasti, eivät hänen naisensa olleet ehkä ”suuria rakkauksia” vaan miehen eroksen hallitsemia ja ehkä usein kirjailijan kuuluisuuden puoleensa vetämiä naisia.

Kiannolla oli myös intoa aloittaa uusia toimintoja. Hän oli perustamassa Suomalaista Kaunokirjailijaliittoa v. 1897 ja Nuorsuomalaista puoluetta vuonna 1905.

Matkailija

Kianto teki ahkerasti matkoja, ne suuntautuivat usein itäänpäin: Viroon, Latviaan, Puolaan ja Tšekkoslovakiaan. Nuoruudessaan hän oli ollut Valko-Venäjällä, Moskovassakin hän oli opiskellut. Hän osasi venäjää hyvin vaikka ei muuten ollut erityinen kielimies. Häntä ei voi sanoa tyypilliseksi palveluja mankuvaksi ja kuluttavaksi turistiksi, hän halusi päästä lähemmäksi kansan ydintä, tavallisia ihmisiä ja maan elintapoja.

Oma lukunsa on Kiannon rakkain harrastus, poroajelu. Suomussalmella oli tuolloin Suomen eteläisimmät porolaitumet ja Kianto ihastui talvisiin porokyyteihin niin että voi jopa puhua addiktiosta. Häntä varusti usein itsensä eväillä ja turkiksilla, laittausi itsensä pulkkaan ja antoi poron viedä. Tällä tavoin hän kierteli Kainuun kyliä, kotiseutuaan laajasti poiketen milloin missäkin ikään kuin antaen oikukkaan poron viedä minne mieli teki. Porokyyti hyvällä talvikelillä on kuulemma vieläkin vetävää, pulkka kulkee keveästi eikä poro arastele reittejä, jotka hevospelillä olisivat mahdottomia kulkea. Lähipitäjät syrjäkylineen tulivat tutuiksi ja Kianto kävi myös kauempana. Ainoa ongelma poromatkustelussa oli se että se ei ole riskitöntä. Poro on oikullinen, se voi kyllästyttyään heittää ajajan pulkan päin mäntyä tai se pysähtelee tai kiihdyttelee oman päänsä mukaan vauhtia vaarallisella tavalla. Monta ruhjetta, murtumaa ja kipukohtaa sai Kianto paikkailla itsessään vauhdikkaan harrastuksensa vuoksi.

Puuttuva palapelin osa

Mitä tästä kaikesta on ajateltava, mikä astrologisesti on se tekijä, joka haluaa irrottautua uskonnon tyranniasta, ajatella omin aivoin, joka haluaa lisätä tiedon valoa maailmaan, hämäriin pirtteihin, opettaa ihmisille suvaitsevaisuutta ja vapauden aatetta sekä yksilöllisessä että sosiaalisessa elämässä? Kuka ei suostu kirkkovihkiäisiin, pappien auktoriteettiasemaan, moraalisääntöjen orjuutukseen vaan kapinoi niitä vastaan lähentyen aika ajoin anarkistista yksilöllisyyden ihannointia tavalla tai toisella?

Tällaisiin kysymyksiin astrologiassa on lyhyt vastaus: Uranus. Uranus ei ole pelkkä fyysinen taivaankappale, se on kollektiivisessa ihmismielessä, sen syvyyksissä, vaikuttava prinsiippi, psyykkis-henkinen periaate. Ja tätä periaatetta on usein kutsuttu myös myyttisellä nimellä Prometheus – eteenpäin katsova, ihmiskunnan valontuoja, vapauttaja, kapinallinen, kumouksellinen ja uuden järjestyksen tuoja.

Ilmari Kiannon aatemaailmassa on selvä uraaninen painopiste vaikka eihän kukaan voi roikkua elämässä kiinni vain yhden langan varassa. Voi päätellä että Kiannon kartalla täytyy olla Uranus tärkeässä asemassa. Ja koska Uranus on Leijonassa, on ensimmäinen vaihtoehto asetella askendentti suhteellisen lähelle Uranusta. Tätä oletusta voi sitten koetella erilaisin menetelmin, ennen kaikkea transiiteilla tärkeissä elämänkäänteissä. Niistä muutama esimerkki. On merkittävää huomata että Kiannon ensimmäisellä vaimolla, Hilkka Maria Holnbergilla (7.3.1882 Tornio) oli Auringon oppositio Uranus. Hän seurasi miestään yhteisen elämän taipaleella hyväksyen siviilivihkimisen tuomat vastoinkäymiset. Vaimolla oli neljä planeettaa Härässä tukien Kiannon omaa Aurinko/Pluto –yhtymää.

Käännekohtia ja kriisejä

Mikä oli Kiannon elämän traagisin tapahtuma? Niitä oli useita. Vanhin poika, Kalevi kuoli 3-vuotiaana, se jätti lähtemättömän jäljen ja sitä Kianto kuvaa kirjassaan Pyhä rakkaus (1910). Ohessa aurinkopaluukartta Kiannolle vuodelle 1909. Tällä kartalla on T-risti, jossa Uranus ja Neptunus ovat vastakkain ja neliöivät Saturnusta, joka on 5.huoneessa (lapset). En keksi sattuvampaa vastinetta oman lapsen kuolemalle kuin tämä. Kianto meni ensimmäisen kerran naimisiin 18.7.1904. Tämä oli se kuuluisa siviilivihkiminen Ruotsissa. Transiiteista vahvin on Pluton neliö Jupiteriin, joka osoittaa aviosuhteen skandaalinomaista, moraalisia kysymyksiä ja kiistoja herättänyttä luonnetta. Sisäplaneetat ovat pakkautuneet 12.huoneeseen, mutta lähelle nousua, erityisesti Aurinko/Venus (rakkaus) ja Merkurius on nousun lähellä. Saturnus on palannut 8.huoneeseen ja se neliöi Aurinkoa ja Plutoa - niiden keskipistettä erityisesti. Avioliittoon pääseminen ilman kirkollista avitusta oli kuvatulla tavalla ollut hyvin vaivalloisen, sitkeän työn takana. Tr-Jupiter kolmioi Merkurius/Neptunus –konjunktiota. Tapahtuma oli inspiroiva.

Toinen ikävä tapahtuma oli Kiannon rakennuttaman Turjanlinnan tuhoutuminen talvisodan aikoihin 1939. Suomalaiset joukot polttivat sen taktisista syistä. Turjanlinnan oli komea hirsirakennus (9*20 metriä) Kiantajärven rannalla. Sen ympäriltä Kianto omisti maata 12 hehtaaria ja harrasti maanviljelystä ja karjanhoitoa joten kartalla oleva härkämäisyys (kiinteä omaisuus, maa, viljelys, rakennukset) konkretisoitui hyvin. Talvisodan taistelut tulivat kotiportille asti, olihan Raatteen tie parinkymmenen kilometrin päässä Turjanlinnasta. Kianto joutui pakenemaan venäläisten tieltä, mutta hän jätti venäjänkielisen lapun pöydälle, jossa hän pyytää säästämään rakennuksen ja sanoo myös "Huomio: saari tuolla tyhjä samoin huvila itäänpäin ja muut rakennukset. Tunnen Moskovan olin siellä 1901-03." Talvisodan päätyttyä lappu tulkittiin venäläisten avustamiseksi ja Kianto tuomittiin puoleksi vuodeksi vankilaan, josta presidentti Kallio hänet ennenaikaisesti armahti. Tammikuussa 1940 häntä tultiin jo pidättämään ja viemään vankeuteen. Sotilaiden tulkinta lapusta jälkikäteen ajatellen oli vähintäänkin hysteerinen. Loppuvuosi 1939 ja alkuvuosi 1940 olivat siis kriisiaikoja hänelle. Ohessa transiittitilanne 20.12.1939, jolloin Turjanlinna paloi.

Koko talvisodan aikana tr-Uranus ylitti Kiannon Aurinkoa ja Plutoa. Oletetaan että Kianto oli Uranus-nousuinen henkilö ja silloin tietysti Uranuksen transiititkin ovat tavallista purevampia. Uranuksen transiittivaikutukset voivat ilmetä monella tavalla, mutta erityistä painoa niillä on yhteiskunnallisina levottomina aikoina, jolloin Uranuksen shokeeraava luonne tulee usein esiin. Samoin Uranus-tyyppisten yksilöiden elämässä. Uranus ylitti nimenomaan Härässä sijaitsevan Auringon ja heti perään Pluton, eli hyvin juurtuneen ihmisen minäkuvan symbolin. Siihen kuului omaisuutta, maata ja rakennuksia, ja juuri tämän yhteyden Uranuksen transiitti katkaisi. Uranus usein pakottaa lähtemään juuriltaan ja se heittää ihmisiä maaseudulta kaupunkeihin ja keskuksiin.

Mielenkiintoista on myös tutkia tietyn aikakauden auringonpimennyksiä. Kiannon vaikeaa talvisota-aikaa edelsi pimennys, joka tapahtui 12.10.1939. Siinä Aurinko ja Kuu ovat 18,5 astetta Vaakaa. Oletetulla kellonajalla se osuu 4.huoneeseen, kodin, asumisen ja perheen huoneeseen. Se sattui lähinnä neliöön Kiannon Kuun kanssa (21 Kaurista). Joten symboliikassa on vahvasti mukana Kuuta ja sen luontaista vastiketta, 4.huonetta. Jos siirrämme tämän pimennyksen Suomussalmelle tapahtuvaksi, kulmat ovat lähdes samat kuin Ilmari Kiannon omalla kartalla eli Leijonan alku nousee ja siinä on nousussa Pluto. Vastapäätä laskussa DS:llä on Mars. Mars/Pluto oppositio kertoo usein tuhoavasta voimasta, väkivallasta ja pakotetuista muutoksista.

Ja ehkä vielä tärkeämpi transiitti oli tulossa: tr-Pluto oli 1939 juuri siirtynyt Leijonaan, Kiannon nousuasteelle ja alkoi lähestyä nousevaa Uranusta. Pluto oli mennyt hänen 12.huoneessaan vuosia ja alkoi viimein tiivistää sanomaansa tullen nousuasteen lähelle. Pluto oli oletetun ajan mukaan Kiannon askendentin ”päällä” talvisodan ajan ja vähän sen jälkeenkin. Tähän kauteen kuului siis Turjanlinnan tuho ja puolen vuoden vankilatuomio. Lisäksi hän menetti arvostustaan väärän tuomion vuoksi, hänet erotettiin Kirjailijaliitosta ja useista muista seuroista ja hänen taloudellinen tilanne heikkeni niin että hänen piti käytännöllisesti kerjätä rahaa ystäviltään.

Kianto sai yrittää vielä uudelleen kun hänen kustannustalonsa Otava avusti häntä uudelleen rakentamaan Turjanlinnan – tosin ei vanhan talon veroista pytinkiä syntynyt. Mutta uusikin Turjanlinna tuhoutui tulipalossa kesällä 1949. Rankin transiitti tuolloin oli tr-Pluton neliö syntymäkartan Aurinkoon. Sen jälkeen Kianto luovutti ja vietti kesiään maillaan sijaitsevissa vaatimattomissa ulkorakennuksissa. Talvet hän asui Helsingissä – maahenkinen ihminen joutui korpikuusen juurelta pois.

Turjanlinnan tyly kohtalo tuo auttamatta mieleen toisen kirjailijan kokemukset. Jack London oli Kiantoa pari vuotta nuorempi. Kirjallisen menestyksen jälkeen hän suunnitteli ja rakennutti mahtavan ”Sudenluola” –nimisen kivestä ja hirrestä tehdyn rakennuksen Kalifornian syrjäseudulle. Juuri kun rakennus oli valmis avattavaksi, se paloi poroksi. Vuosine aherrus ja suunnittelu ja onnen odotus särkyi hetkessä. Tässä tapauksessa ”syntipukit” olivat Saturnus ja Mars, joiden transiitti oli menossa Londonin askendentilla. Yhteistä kummankin syntymäkartalla on Saturnuksen neliö Plutoon. Londonin kartalla on suurristi: Jupiter/Saturnus/Uranus/Pluto. Pari vuotta nuoremmalla Kiannolla tämä ei ole ihan vielä valmis.

Nimistöä

Uranus-nousu näyttää siis melko hyvältä, mutta varmuuttahan tällainen spekulaatio ei anna. Usein viitteitä ihmisen nousumerkistä ja nousevasta planeetasta näkyy myös triviaaleissa pikkuasioissa. Sellainen on mm. oma nimi. Ilmari on Kalevalaisen perinteen seppä, taivaantakoja, mutta pienemmässä mittakaavassa myös eräänlainen keksijä ja maailman muokkaaja. Hän se takoo Sammon ja kultaisen neidon ja yrittääpä vielä takoa uuden Auringon ja Kuun. Keksijä on astrologiassa myös Uranus. Calamnius-nimi on latinaa ja palautuu siihen että suku oli lähtöisin Kalajoelta, ja joki on latinaksi ”amnis” ja ”Cala” on vain Kala-väännös.

Mutta muuten Kiannon suosikkinimet ovat härkämäisiä, ne palautuvat myyttisiin tai kuvitteellisiin juuriin kuten juuri oma valittu sukunimi tai Turjan-linna, samoin kuin Kiannon käyttämä merkki tai logo,Tursaansydän. Sen sijaan Kianto antoi lapsilleen mitä omaperäisempiä nimiä, mm.: Salmi Talvikki Cecilia, Orvokki Helmi Simpukka, Otso Tähtivalo, Veijo Virmo Imatro, Viena Karma, Sirkka Salama Kesäheinä Saarenruusu Pikku-Hilkka, Jormo Gabriel Sotavalta, Sorjo Uolevi Sotaprinssi, Raida Tsikko Tellervo, Marjatta Iltatähti, Raija-Liisa Rakeli.

Ja nousumerkin ja nousuplaneetan vihjeitä voi tulla muutakin kautta. Voi kysyä: mistä ihminen luontaisesti pitää, missä viihtyy, minkälaisessa luonnonelementissä on kotonaan? Kianto olisi voinut valita eteläisemmän asuinpaikan, mutta vaistot veivät pohjoiseen. Kiannon valintoihin kuuluivat lumi ja jää, porohurjastelu, kylmät elementit, jotka kertovat usein Uranuksen vaikutuksesta kartalla. Joskin hän pystyi myös samastumaan vahvasti kevääseen, jolloin hän oli syntynyt. ”Olen syntynyt keväällä jäiden sulaessa, tulvaveden noustessa kotisaunani kynnykselle ja vanhan jokimyllyn hurjasti pyöriessä – siitä sieluuni syöpyi ikuisen maakeväimen kaiho, siitä vihantavirpisen Pohjolan kesän totinen toivo...” (Maan sielu). Toukokuussa jäät lähtivät ryskyen Kainuun järvistä ja joista.

Takaisin kotiin

Kianto kuoli juuri ennen 96-vuotissyntymäpäiväänsä. Kuollessa tr-Pluto li tullut IC:lle, kartan pohjalle ja oli konjunktiossa radixin Jupiterin kanssa; tr-Uranus oli myös 4.huoneessa Vaa’assa, samoin tr-Jupiter 4.huoneessa, mutta Skorpionissa. Hitaat transiittiplaneetat keskittyivät 4.huoneeseen, vain tr-Neptunus kulki 5.huoneessa. Kuolema tuli niin että oikeastaan kolme planeettaa oli suunnilleen samassa kohtaa kuin syntyessä: Aurinko Härässä, Kuu Kauriissa ja Mars Kaksosissa. Niin Iki-Kianto kuin hän olikin, Pluto-paluu jäi sentään kokematta...

Kiannon ”loppusijoituspaikka” oli oman tahdon mukaisesti Kiantajärven Niettus-saari, jossa on hauta ja haudalla on hänen laatimansa lyhyt kirjoitus:

Hic post mortem requiescat in pace Literator Fennicus, Poeta Magister
Ilmari Kianto
Tähän minut haudataan.
Katson Wanhaan pappilaan,
sieltä aallot armaat pauhaa
lapsuuteni hellää rauhaa.
Turjanlinna tuossa on
sodan jälkeen onneton.
Minä kuljen onnen mailla
- en oo enää mitään vailla!

Kartan kokonaisuus

Kun todisteita kartan oikeallisuudesta on kertynyt, on aika katsoa kokonaisuutta. Erityisesti planeettojen sijainti huoneissa ja akseleilla on kiintopisteenä. Ovatko planeetat oikeissa huoneissa suhteessa ihmisen elämään?

Uranus nousee, se on tärkein vihje. Kianto on siis määriteltävä hyvin vapaudenkaipuiseksi ihmiseksi, jossa on aimo annos korostunutta individualismia ja henkilökohtaista liikkumisen, mielipiteiden, suoraan puhumisen ja sosiaalisten kysymysten vapaudentarvetta. Hän käyttää iskeviä tehokeinoja, hänessä on itsekkyyttä, minätunteen korostusta, leikkisyyttä, huumoria ja suuren roolin näyttelemisen tarvetta (Leijona nousee). Uranus tekee hänestä kansanvalistajan, oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisten epäkohtien käsittelijän. Hän luottaa järkeen, edistykseen ja ihmisen kehitysideaan ja haluaa vapauttaa ihmiset ja oman ympäristönsä nurkkakuntaisuudesta, taikauskosta ja henkisestä pimeydestä (vrt. Promethus-myytin sanomaan).

p>Jupiter on annetun ajan mukaan IC:llä Neitsyessä. Jupiter sielullis-henkisten perinteiden huoneessa viittaa sukulinjaan: suvussa on ollut pitkä sarja pappeja, uskonnon edustajia, jotka ehdollistavat varhaista kasvua. Kianto oppi Jupiterin kautta heti näkemään elämänsä osana sosiaalista taistelua ja mielipiteiden muokkausta, politiikkaa ja intohimoja herättäviä moraalisia ja sosiaalisia kysymyksiä. Ulkoisesti 4.huone vastaa asumuksesta: Jupiter Neitsyessä 4.huoneessa kertoo että sekä perhettä saattaa olla runsaasti että asumus on avara ja suuri. Turjanlinna oli juuri sitä, huomiotaherättävä asumus huomiotaherättävälle ihmiselle.

Kuu on Kauriissa ja 6.huoneessa. Äiti-linja tulee Kuun kautta. Äitikuvassa poika näkee Äidin ja sitä kautta yleensä Naisen arkkityypin ahkerana, järjestelykykyisenä ja tuotteliaana olentona. Hänen suhteensa naiseuteen ei ole tunnepitoinen vaan asiallinen ja realistinen. Naiset Kiannon elämässä olivat alistettuja hänen erinomaisuudelleen. Luovuudelleen, taiteilija-boheemi-anarkisti –minän elämäntyylille.

Saturnus on 8.huoneessa ja Vesimiehessä. Kiannon taloudellinen turvallisuus oli vaihteleva, mutta yleensä ottaen hän oli aina veloissa kustantajalle ja muillekin tahoille. Hän pyrki omavaraisuuteen, viljeli, piti kotieläimiä, kalasti ja eli osittain luontaistaloudessa, mutta suuriin talohankkeisiin meni paljon rahaa. Lisäksi Saturnuksen neliöistä Aurinkoon ja Plutoon voi aavistella tragedioita: omaisuutta tuhoutuu ja Turjanlinnan tuhoutuinen kaksi kertaa tulipaloissa olivat juuri sellaisia kohtaloniskuja.

Merkurius/Neptunus –konjunktio on Oinaan lopussa ja 11.huoneen kärjellä. Spekulatiivinen, luovasti innoittunut planeettapari 11.huoneessa lisää tarvetta omaehtoiseen, omaperäiseen ja muodoista vapaaseen mielen käyttöön. Useilla taiteilijoilla 11.huone korostaa kykyä lähestyä taiteen ja mielikuvituksen kautta sitä, mikä on mahdollista, mutta ei ole realisoitunut vielä. Lisäksi Kiannolla oli tietysti taitelija-boheemi –ystäviä, ystäväpiiriä, innoittunutta seuraa, Kohtuullisen Hutikan Veljeskunnassa ja muuallakin.

Aurinko/Pluto –konjunktio Härässä on myös 11.huoneessa. Juureva planeettapari, jossa on paljon sitkeyttä, elinvoimaa, passiivista taistelutahtoa ja ylipäätään syviä kiinnittymiä luontoon ja maahan, mutta 11.huoneessa toiminta-alue on laajoissa sosiaalisissa asioissa ja kehityslinjoissa. Kianto tahtoi osallistua aikansa suuriin poliittis-uskonnollisiin trendeihin ja antoikin oman panoksensa kirjojensa ja kannanottojensa kautta. Tässä konjunktiossa on voimaa, raskautta ja perusteellisuutta. Kianto epäilemättä vihasi ja rakasti tunteiden ääripäillä tiettyjä asioita ja arvoja ja tahtoi kouriintuntuvia muutoksia yhteiskunnan tilaan. Hänellä oli viha-rakkaussuhde Suomen kansaan, jota hän halusi kovistella irti menneisyyden kahleista ja opettaa uutta, laajempaa, henkisesti valoisampaa ja auktoriteettiuskosta vapaata näkemystään.

Myös Venus/Mars Kaksosissa on 11.huoneessa. Tässä näkyy Kiannon eroottinen herkkyys, miksei myös epäkypsyys ja pinnallisuus. Sihteereitä siis tarvittiin, mutta 11.huoneessa se osoittaa myös ihmisläheisyyttä, seuraelämän tarvetta, kykyä sekoittua seuraan kuin seuraan. Kianto oli tunnettu seuramies, joka luonteensa särmikkyydestä huolimatta osasi tulla toimeen monenlaisten ihmisten kanssa ja häntä pidettiin hyvänä vastaantulijana ja jutunkertojana.

Kuunvaihe kartalla on 20., eli hän oli osa sosiaalista perintöä, pitkiä ajattelun, tietämisen, poliittisen aktiivisuuden linjoja. Isän perintö oli virallista, hyväksyttyä uskonnollisuutta, oma panos korosti sen vastakohtaa, yksilöllistä vapautumista perinteistä, uusien aatteiden ja näkemysten sisäänottoa, moraalista vapautta tehdä valintoja itse. Tämä kuunvaihe voi korostaa poliittis-ideologista toimintaa, akateemisuutta tai joskus myyttis-historiallisten perinteiden arvostusta.

Sisäplaneettojen järjestys Kiannon kartalla on Merkurius//Aurinko//Venus. Kaikki ovat omassa merkissään joten eheyden vastakohtana on psyyken keskeisten toimintojen erillisyys toisistaan. Mutta vielä tärkeämpää on nähdä että kukin saa parin: Merkurius nousee toki ensin, mutta sen kumppanina on Neptunus, joka nostaa mielen ja älyn kylmät toiminnat korkeammalle mielikuvituksen ja vapaan assosioinnin piiriin. Aurinko on toinen jäsen, vankka minäkuva, jota Pluto edelleen vahvistaa lujasti. Lopuksi tulee Venus, mutta sillä on parina Mars ja tulos on intohimoa ja luovaa kipinöintiä. Merkurius-Aurinko-Venus perusmuodossaan on kaikkein itsenäisin, omavaltaisin ja itsekeskeisin järjestys. Mutta muunnokset ovat Kiannon kartalla rajuja koska väliintunkeutuvia planeettoja on kolme. Merkurius/Neptunus esti häntä olemasta kovin laskelmoivan, Aurinko/Pluto toi itsepintaisuutta ja oman elämän hallinnan tarvetta kyllä lisää ja Venus/Mars toimi viimein hieman minuuden periferiassa antaen lopulta tilaa sukkelaan uusiutuvalle rakkauden janolle ja kiinnostuksena ”sihteereihin”.

TODELLISUUDEN TORJUNTA - NÄKÖKOHTIA MAAILMANKUVAN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄÄN

Kirjoitus on yleisluontoinen, mutta rajautuu lähinnä totuuden etsimisen ja todellisuuden rajamaastoon. Koetan seuraavassa tarkastella miten ja miksi todellisuus - jonka tunteminen pitäisi olla ikäänkuin sisäsyntyinen velvollisuus meille - ei saavuta meitä, ei kelpaa meille. Tarkastelen näitä asioita myös etupäässä vain yleisinä kollektiivisina ilmiöinä.

Elämällä ja villakoiralla on jotain samaa: niillä on ydin, joka peittyy epäoleelliseen triviaan. Ydintä voi vain lähestyä, perille pääsystä ei näytä olevan varmaa toivoa. Tämä siitäkin huolimatta että ihmisen henkinen kapasiteetti, aivot, äly ja havaintojen mekanismit ja havaintoja avustava tekniikka kasvavat kuinka mittaamattomasti. Näistä perusasioista lähtien voidaan olettaa että jokaista löydettyä ulottuvuutta vastaa uusi löytämätön ulottuvuus, joka antaa aluksi itsestään jotain outoja, vaikeasti tulkittavia merkkejä - kuten parapsykologian tutkimat alueet. Voidaan ajatella että parapsykologian ja rajatieteen tutkima todellisuus viittaa johonkin toiseen ulottuvuuteen tai toiseen todellisuuden kerrokseen. Para-alue koko kirjavuudessaan voidaan viattomasti ottaa "vihjeenä toisesta dimensiosta"; astrologiasta ufoihin, akupunktuurista zeniin on nähtävissä merkkejä toisesta (tai useasta), meidän havaintomekanismien ja mielen kykyjen takaisesta todellisuudesta tai toisin järjestäytyneestä todellisuudesta.

Rajoitteemme ymmärtää koko todellisuutta näyttää sekä masentaneen että kiihottaneen ihmiskuntaa. Se on masentanut siksi, että todellisuus tuntuu olevan niin kaukainen ja ymmärrystämme pakeneva asia, ja toisaalta se on kiihottanut etsimistä, niin että on tullut kiire väittää että ihminen kykyineen pääsee perille maailmankaikkeuden salaisuuksista lähimmän tulevaisuuden kuluessa. Tätä uskoa lietsovat erilaiset äärirationalistiset suuntaukset ja filosofian haarat alkaen erityisesti valistuksen ajan (1720-1780) ihmiskeskeisestä humanismista ja siitä hyvän kasvualustan saaneesta luonnontieteestä. Mutta yhtälailla meidän oma alueemme, rajamaasto, on täynnä ryhmiä ja suuntauksia, jotka omalla tavallaan väittävät päässeensä perille ja helisyttelevät maailmankaikkeuden porttien avaimia taskussaan. Todellisuutta torjutaan aina näennäisellä todellisuuden hyväksynnällä kääräisemällä se johonkin ohikiitävän tiedon, uskomuksen tai asenteellisen vakaumuksen pakettiin. Kun paketti on valmis, alkaa taistelu muita paketoijia vastaan.

Tieteellä on se etu, että se väittää korjaavansa aina maailmankuvaansa saadun uuden tiedon perusteella. Usko taas takertuu "ikuisiin Jumalan lakeihin", joilla ei itse asiassa ole mitään yhteyttä maailman lakeihin. Mutta rajoite koskee tiedettäkin, sillä jos jokin uusi ilmiö tai poikkeama on kyllin rajusti poikkeava, se ei pääse odotusmuurin läpi, eikä sitä edes aleta tutkia. Tiede kyllä korjaa maailmankuvaansa, mutta sen ennakko-oletukset ovat tieteen muodollisuuden vuoksi erittäin herkästi lukkiutuvia ja joskus absurdin rajoittuneita - kuten vuorokauden rajoittaminen virka-aikaan kahdeksasta neljään. Tämä merkitsee yksinkertaisesti sitä että korjaukset tulevat liian myöhään tai eivät ollenkaan uudistuksia ajaneiden todellisuudessa. Vielä vakavampi puute voi olla siinä, että tiede voi rekisteröidä vain tietoa, joka on hyväksytty kollektiivisen ja tilastollisen todellisuuden osaksi. Se edellyttää että todellisuus on luonteeltaan yhdenmukaista, eikä tykkänään muunlaista, kuten esimerkiksi yksilöiden reaktioihin vastaavaa (interaktiivista) tai moniulotteista. Molemmat olettamukset särkevät nykyisen tiedollisen mallin kyllin totaalisesti.

Monenlaisia vastakohtaisia ryhmiä voidaan nähdä todellisuutta lähestymässä. Voidaan ajatella että on olemassa myös tällainen kahtiajako: 1) On niitä, jotka uskovat pikaisiin tuloksiin todellisuuden löytämisessä ja hyväksikäytössä (rationalistit, tieteisuskovaiset, yhteiskuntasuunnittelijat jne.), joille todellisuus näyttää olevan aina tarpeeksi rajattu ja ymmärretty, että sen pohjalla voi ryhtyä ohjailemaan koko ihmiskuntaa "järkevien periaatteiden mukaan". Nämä periaatteet historia äkkiä osoittaa oman aikansa rajoittuneiksi tuotteiksi. 2) Toista ryhmää voi kuvailla mystikoiksi tai pehmopäiksi (woolly minded men - J.B.Priestley), joilla on usein sisäinen varmuus, että todellisuuden rajat ovat keinotekoisia ja että on huolimatta lisääntyvästä tiedosta ja rationaalisen mielen saavutuksista, todellisuuden rajoja tai mahdollisuuksia ei koskaan saavuteta totaalisesti (rajatieteilijät, marginaalisen tiedon ja uskon kannattajat, New Age -ryhmät jne.).

Mutta asiaan. Aluksi naivistinen lähtökohta: emme hyväksy asioita tai ilmiöitä todellisuuteemme, jos ne poikkeavat liian jyrkästi totutuista kokemisen malleista. Peter Ouspensky käytti esimerkkiä: ajatelkaamme todellisuutta ulottuvuuksina ja geometrisina kuvioina. Jos todellisuus on kuin yksitasoinen jana: ------- ja sitä alkaa poikkileikata alhaalta ylös menevä jana ---|--- , yksitasoisen maailman asukkaat ovat ihmeissään: tälläistä ei voi olla. Jos kaksiulotteiseen maailmankuvaan tulee kolmiulotteinen objekti tai kolmiulotteiseen neliulotteinen objekti, torjunta on välitöntä ja pelko suuri - näin ei voi olla. Kolmioiden maailma, johon lentää kuutio, on mahdottomuus - kolmioiden kannalta. Tästä seuraa usein toistettu teesi: ihmisen kokemisen, havaitsemisen ja käsitteellisen aparaatin totutut rajat otetaan vakavasti ja niitä pidetään itse todellisuuden rajoina. Mutta todellisuutta ei voi rajata a priori (ennen kokemusta). Ihmiskunnalla ei ole hallussaan kaikkea kokemusta tai tietoa, koska ne purkautuvat vasta "ajan myötä". Aika taas on monin kerroin vaikeasti ymmärrettävä yleiskäsite.

Todellisuus on aina suuri tuntematon, arvoitus ja mysteeri. Joka kieltää sen, on pähkähullu. Tätä tukee simppeli historiallinen tosiasia: kaikki menneisyyden maailmanmallit ovat muuttuneet, ulkoinen todellisuuden hallinta on kasvanut valtavasti, mutta elämän peruskysymykset ovat tänään yhtä avoinna kuin tuhansia vuosia sitten. Jos Sokrates kulkisi Helsingin kesäkaduilla ja terassseilla peruskysymyksiä savolaisittain haastellen, monellakaan ei olisi sen kummoisempia vastauksia tai näennäisvastauksia tarjolla kuin -400-luvun Ateenassa. Edistystä esim. jumalan todellisuuden toteennäytössä ei ole tapahtunut edistystä, siinä missä erityistieteet ja tiedonalat ovat menneet roimasti eteenpäin. Ihminen tuntuu olevan takertuja, jokainen saavutus tiedon ja ymmärryksen virrassa on oljenkorsi, johon sälytetään enemmän luottoa kuin tikku ansaitsee ja pimeydessäkin halutaan nähdä väkisin tiedon valoa - se loistaa sittenkin.

EGON JA YHTEISÖN PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄ

Näiden alustavien huomioiden jälkeen voidaan siirtyä asiaan. Teen JAON KAHTEEN: rajoitukset nähdä ja kokea todellisuutta ovat 1) yksilöllisiä 2) kollektiivisia. Käytän seuraavassa vapaasti yksilön todellisuuden torjuntakäsitteitä psykoanalyysin perinteen mukaan. Käsitteet ovat psykoanalyytikko Karen Horneyltä: 1) KIELTO  2) RATIONALISOINTI  (ÄLYLLISTÄMINEN)  3) VASTAREAKTIO  4) REPRESSIO (TUKAHDUTTAMINEN)  5) REGRESSIO (TAANTUMA) 6) SUBLIMAATIO (JALOSTUS). Kaikki nämä mekanismit voidaan sijoittaa yleisen TORJUNNAN alle. Siirrän näitä keinoja älyvapaasti koskemaan kollektiivista todellisuuden torjuntaa. Siis:

Karkein puolustusmekanismi on yksinkertainen KIELTO. Se onnistuu yksilön ja kollektiivin tasolla vain, jos kiellettävä asia on niin räikeästi odotusten vastainen, että sen poistaminen tietoisuudesta ei tuota vaikeuksia. Esimerkiksi nykyisin ei vielä tuota vaikeuksia kieltää kollektiivin tasolla mahdollisuutta, että ufot vierailevat maapallolla. Asia on kyllin traumaattinen, jolloin se kielletään älyllisin keinoin, mutta sensijaan alitajunta askartelee sen parissa jatkuvasti taiteen ja viihteen avulla (vrt. ufoelokuvat, tieteistarinat, nykyihmisen subjektiiviset kokemukset).

Tärkein torjuntakeino tässä kulttuurissa ja ajassa on kuitenkin ÄLYLLISTÄMINEN koska tiede on tärkein auktoriteetti sen jälkeen kun jumala on kuollut ja kuopattu. Rationaalisten prosessien kautta todellisuutta supistetaan, rajataan ja osoitetaan selkeät mahdollisuuden ja mahdottomuuden väliset rajat - joita ei todellisuudessa tietenkään ole. Tämä vähentää pelkoa, ihminen luottaa todellisuuden hallintaan koska se on palautettavissa ns. luonnonlakeihin. Luonnonlakeja ymmärtävät taas spesialistit, tieteilijät ja teknologit ja he nousevat aikamme piilevän pappishierarkian huipulle.

Luonnonlaki kun on kerran löydetty, harvoin kysytään mitä se merkitsee. Newtonin viimeisteltyä painovoiman ja osoitettua, että planeetat ja muut fyysiset kappaleet vetävät toisiaan tietyssä suhteessa massaan ja liikkeeseen toisiaan, kukaan ei ole juuri kysynyt miksi kappaleet vetävät toisiaan ylipäätään. Miksi tietyt yksilöt vetävät toisiaan puoleensa? Mutta gravitaation laki on olemassa, ja sen varaan voi perustaa avaruusteknologiaa - kysymykset todellisuuden perimmäisestä luonteesta voi unohtaa koska avaruusmatkailussa on kyllin ihmettelemistä ja ihastelemista - hellanlettas, meidän poika kuussa! Kyse ei ole pelkästä älyyn luottamisesta, vaan siitä että älyllisyydestäkin valitaan juuri tekninen puoli, johon odotukset suurimmin kohdistuvat. Horkheimerin ja kumppaneiden muotoilema tekninen tiedon intressi syö muut.

Vääristymä alkaa siitä että tiede rajaa jokaisena aikakautena todellisuuden koskemaan niitä alueita, joilta ns. varmaa tietoa on saatavissa. Ongelmana on: ihminen ei tiedä mikä on varmaa tietoa, mikä ei. Tiedämme jotain, mitä tiedämme, mutta emme tiedä kuinka suuri osa on tietojemme ulkopuolella, mikä pitäisi tietää. Siksi: todellisuuskuva on ahdas pakkopaita, viime kädessä kulttuurinen "topo-sopimus" (TodellisuusPoliittinen Sopimus). Kultturin tietoa ja uskomuksia ehdollistavat metajärjestelmät ovat puolestaan vaikeasti avautuvia, usein myyttisiä ulottuvuuksia kantavia kokonaisuuksia. Periaate kuitenkin näyttää olevan että jos mahdottomuus uhkaa, se torjutaan nykyisin tieteisohjuksilla (uhka ilmasta - ufot) tai tieteistorpedoilla (pöpö vedestä - atlantis). On huolestuttavaa mielen hygienian kannalta se, että älyllistämisen ääripäätä, ns. skeptikkoja, pidetään erityisen pätevinä tutkimaan ja arvioimaan elämän rajamaastoa. Valitsemansa uskomuksen mukaan (anomalioita ei ole olemassa) he ovat kaikkein kehnoimmat siihen.

VASTAREAKTIO merkitsee ihmisen psyykessä käyttäytymistä, jolloin yksilö saatuaan epämieluisan kokemuksen (aktio), vastaa siihen vaistomaisesti kehittämällä vastakohdan, vastaväitteen, kenties vihamielisen teon tms. (re-aktio). Vastareaktioon ryhtyminen vähentää yksilön adrenaliinia, ahdistusta ja paineita. Kulttuurin vastareaktiona ovat selvästi tunnepitoiset reaktiot uusia, haastavia tai kumoavia asioita ja ilmiöitä kohtaan. Vaikka parapsykologiset kokeet tuottivat koko joukon laboratoriatuloksia alkaen J.B. Rhinen työstä 1930-luvulta lähtien, kovapintaisimmat tiedemiehet reagoivat tänäänkin parapsykologiaan kuten okkultismiin: se on jotain hämärää, epäilyttävää - ja vaarallista. Ehkä paras esimerkki on "virallisen tahon" suhtautuminen astrologiaan. Monet ovat ihmetelleet, miksi se yhä herättää aina erittäin voimakkaita tunnepitoisia reaktioita. Monet kulttuurin establismentin jäsenten vastaukset marginaalisiin kysymyksiin (esim. onko mahdollista että on kuolemanjälkeistä elämää?) ovat vain alkeellisia reaktioita, joiden päälle sitaistaan kaavamaiset tieteelliset argumentit (paketti ja narut -syndrooma). Vastareaktio aiheuttaa myös aktiivista toimintaa kuten tiedon vääristelyä ja disinformaation levittämistä, jotta yleinen mielipide saadaan uusia todellisuuteen tunkeilijoita vastaan.

Tämä onnistuukin näennäisesti erinomaisen hyvin, mutta vähänkin pidemmällä tähtäimellä autenttista todellisuutta ei voi sulkea pois millään propagandalla; se nousee pintaan kuin vastikään hukkunut ruumis.

REPRESSIO (tukahduttaminen) merkitsee yksilön tasolla epämieluisan tiedon tai kokemuksen "painamista alas", väkinäistä olla-muistamatta, unohda-kaikki-se-roska. Pitkäaikainen repressio kerää alitajuntaan muhivan pesäkkeen. Kollektiivinen repressio on esimerkiksi tiedon salailua, tiedon manipuloimista niin, että sitä ei näy julkisuudessa.

Enemmistö ja sen viralliset edustajat, laitokset ja yksilöt, voivat vyöryttää esiin mahtavan repression jos jokin uhkaa todellisuuskuvaa. Esimerkki: tiedotusvälineet rientävät "asiantuntijan" luo koska on kuultu oudosta ilmiöistä: onko totta? Ei ole, kuittaa asiantuntija. Hauska heitto tästä: Jyväskylän hautakiviveistämön poltergeist (1954) tuli myös poliisien tietoon, oli näkymättömän heittäjän kivien nakkelua, muita selittämättömiä ilmöitä jms. Poliisista todettiin että ilmiön saivat aikaan humalaiset mellastajat ja että "tilanne oli polisiin hallussa". Myös teoriassa repression kautta kansalaisille vakuutetaan, että mitään uutta ei ole, eikä ole tulossa. Toisin sanoen: yhteiskunnan ja kulttuurin pitää varjella rajojaan poistamalla jo teoriassa tunkeilijat. Ihmisiä tyynnytellään: jatkakaa normaalia elämää, vaaraa ei ole. Mutta vaara muutoksille on aina oikeasti olemassa. On tilastollisesti niin ja niin vähän epätodennäköistä että joku asteroidi törmäisi maan pinnalle, mutta todennäköisyys on. Mahdollisuus voittaa 7 oikein lotossa on 1/15 milj. ,mutta lähes joka viikko sen joku voittaa. Jos jotain outoa sattuu, alkaa välitön tieteen, tiedotusvälineiden ja asiantuntijoiden rummutus tiedon poistamiseksi, vääristämiseksi ja mitätöimiseksi. Joskus tietoa vain pimitetään ja näin syntyy villejä huhuja (vrt. ufo-tapauksissa poliisien, sotilasviranomaisten, tiedustelupalvelujen osuus).

PROJEKTIO merkitsee itsessä tunnettujen tiedostamattomien yllykkeiden ja motiivien siirtämistä toiseen ihmiseen, josta ei pidä. Tämä on samaa kuin syntipukin etsintä. Ensin torjutaan itsessä, sitten syyllistetään sopiva uhri. Kollektiivisesti tämä toteutuu vastaryhmien vuorovaikutuksessa: skeptikot pitävät parapsykologiaa ja muuta raja-aluetta edustavia maailmankuvaansa uskonvaraisesti puolustavina, mutta ovat selvästi itse sellaisia. Uskovaisten tai tieteisuskovaisten asenteita ei mikään uusi todellisuuden kokemus muuta koska idee fixe pitää mieltä panttivankina. Rajauskovaiset syyttävät skeptikkoja dogmaattisiksi ja ovat usein itse sellaisia ja edustavat kapeasti omaa pientä nurkkaustaan jne. Projektion mekanismi aiheuttaa vihamielisyyden kierrätystä leiristä toiseen ja ehkäisee hedelmällisen yhteistyön syntymistä esimerkiksi juuri raja-alueella. Jungin mukaan kaikki ihmiset projisoivat alitajuista mielensä sisältöä. Sekin on merkki että omassa itsessä koettu todellisuus on torjuttu ja siirretty muualle. Asia on normaalisti sekä tarpeellinen että harmiton, mutta saa vakavia muotoja heti kun on kyse koko yhteisön ja kulttuurin vastavoimien yhteenotoista.

Muilla torjuntakeinoilla kuten regressiolla tai sublimaatiolla ei ole niinkään merkitystä aiheemme kannalta. Tosin voi ajatella että suuret yhteisötkin voivat taantua aiemmalle kehitystasolle kuten natsi-Saksa Hitlerin johtama palasi 30-luvun Saksasta arjalaiseen rodulliseen keinomenneisyyteen, loi sille oman "tieteellisen" rotuoppinsa jne. Nykyään myyttiä todellisuudesta rakentavat tieteisuskovaiset, joiden ihmiskuva on kotoisin valistuksen ajan alkeellisista mekaanisista (L'homme machine) ajatuksista ja tämä malli saa aina kannatusta, koska se on kyllin helppo ymmärtää. Sitä tukee nykyiset tietotekniset ja virtuaalitodellisuuteen tähtäävät trendit. Mutta positiivinen lantin puoli: onko mikään yhteisö, yhteiskunta, kansakunta koskaan sublimoinut perustarpeitaan jonkun ylevän motiivin tai ihanteen ajamana, esim. uhrautunut toisen kansan puolesta? Jätän kysymyksen avoimeksi idealistisille historian tulkinnoille - jos niitä on tulossa. Kansansisäistä sublimointia voi tapahtua kuten Suomen talvisodassa, jossa sisällissodan traumasta kärsivä ja eripurainen kansa eheytyi - näin kertoi fanaattisesti Neuvostoliittoa vihannut kansakoulun opettajani.

JA MITÄ TÄSTÄ SEURAA?

Kesysti sanoen on olemassa vuorovaikutusta perityn todellisuusmallin (establismentti) ja mahdollisen todellisuusmallin (raja-alue) kesken. Peritty malli vakiinnuttaa ja luo sosiaalisen elämän instituutiot tiettyjen todellisuutta koskevien perusmyyttien varaan. Ne ovat usein täysin tiedostamattomia ja sisäisesti vartioituja sakraalin pyhityksen kohteita. Siitä huolimatta jotkut yksilöt luopuvat helpommin perityistä ja sosiaalisesti vahvistetuista malleista - ja jos ovat aktiivisia - voivat muuttua mahdollisen todellisuuden puolestapuhujiksi. Mahdolliset mallit uusivat todelisuuden kokemisen perusmyyttejä ja vaativat jatkuvaa rajankäyntiä uloimpien arvojen ja tietämyksen kanssa. Rajummin sanoen on olemassa jatkuva sotatila, asemasota, jossa establismentti (yhteiskunnan keskeisten instituutioiden ja käytänteiden kokonaisuus) puolustaa omia bunkkereitaan mahdollisen todellisuuden hyökkääjiä vastaan ja on valmis vähättelemään, kieltämään, torjumaan, joskus jopa tuhoamaan vastapuolen voimia jos on tarpeen.

Se että puolustetaan sosiaalista todellisuutta uusia malleja ja niihin sisältyvää uutta todellisuuskuvaa vastaan, on myös käytännöllinen asia. Establismentilla (tiede, opetuslaitos, kirkko, hallinto, sotalaitos jne.) on kaikki syyt torjua vieraan todellisuuden edustajat. Jos uusi todellisuuskuva leviäisi, se merkitsisi establismentin edustajien aseman ja auktoriteetin kyseenalaistamista. Se tietäisi myös valtavia taloudellisten ja sosiaalisten etujen menetyksiä. Taloudelliset intressit ovat monin tavoin voimakkaasti kieroutumassa mukana. Konkreettista sosiaalista ja taloudellista uhkaa torjutaan alistamalla ja pitämällä pimennossa vieraan todellisuuskuvan sisältämät asiat ja edustajat. Siihen kuuluu raja-alueen hyvin tuntemia asioita: pilkkaa, pilkkanityksiä (huuhaa - muistakaamme miten "impressionistit" tai "fauvistit" olivat aluksi pilkkanimiä uusille taidesuuntauksille), informaation vääristelyä, asenteellista sormella osoittelua, naurettavaksi osoittelua jne. Yhteiskunta osin rahoittaa tämän alistus -ja pilkkakäytännön verorahoilla.

Tähän liittyen: jos yhtäkkiä paljastuu uusi todellisuus tai todellisuuskäsitystämme voimakkaasti muuttava tosiasia tai ihmistä ja luontoa koskeva laki, se tulee vuorenvarmasti torjutuksi. Kaikki totuudet ovat aluksi jumalanpilkkaa, sanoi George Bernard Shaw. Syyt yleiseen uutuuksien torjuntaan eivät ole aina monimutkaisia; riittää kun muistaa että ihmiset yksilöinä ja yhteisöinä ovat rakentaneet kauan ja hartaasti omaa todellisuuskuvaansa ja ankkuroineet psyykkisen, taloudellisen ja uskomuksellisen turvallisuutensa siihen. Heräämätön ihminen on aina kuin lapsi, siäsitettyjä turvatekijöitä ei saa mennä äkisti purkamaan, seuraa ahdistusta, sopeutumattomuutta, aggressiivista käyttäytymistä. Jokainen radikaali muutos todellisuuskuvassa merkitsee että ihmisen täytyy hylätä jokin turvallinen lähtökohta tai ennakko-oletus. Se taas merkitsee muuttumisen pakkoa, jonka ihminen aina aluksi torjuu. Ihminen kaipaa unta mukavien vällyjen alla. Näin tekevät myös yhteiskunnat. Koska sosiaalisen järjestelmän ylläpitämät todellisuuskuvat ovat syntyneet pitkän aikavälin tuloksena, niihin kohdistuvat muutospaineet pääsevät vain tihkuen läpi ja vaativat aikaa. Raja-alueen ongelmat eivät ole niinkään tieteellisiä vaan sosiaalisia ja massamielen kehitykseen ja kehittymättömyyteen liittyviä. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Paul Feyerabendin käsitys siitä, että tieteessäkin viime kädessä äänestetään huutamalla kun on kyse vaikeista asioita. Näin myös demokraattisessa yhteiskunnassa toimii periaate: kuka eniten huutaa, kenellä on eniten hallussaan tiedotusvaltaa ja kanavia, voittaa todellisuuskuvista käydyn kilpailun. Suomikin on piilevästi Berlusconin Italia.

Mutta kaikkein yksinkertaisin tapa olla välittämättä todellisuudesta, totuudesta, jota välittyy uusien tutkimusten, tutkimusalueiden (kuten parapsykologian) ja näkemysten kautta on se, että ei olla tietoisia siitä. Parapsykologiasta ja raja-alueen aidoista saavutuksista ollaan yhä hälyyttävän tietämättömiä. Kysymys on myös uudesta kasvatustehtävästä. "Kansan syvät rivit" ovat tutustuneet usein populaariin kirjallisuuteen ja sensaatiohakuisiin julkaisuihin raja-alueen edustajiin. Se vääristää usein kuvaa ja saa alueen näyttämään sivistyneistön kultivoiduissa mielissä naurettavalta. Oppineet itse torjuvat usein totuuden keskittymällä omiin erikoisaloihinsa ja olemalla välittämättä mitä tieteen eturintamalla ja marginaliassa tapahtuu. Tietämättömyys, kyvyttömyys ottaa asioista selvää, lukea ja omaksua tietoa ei näytä suomalaisen oppineiston kohdalla voitetulta ongelmalta. Heppoisin eväin ja olemattoman lukeneisuuden perusteella yhä annetaan lausuntoja, kirjoitetaan artikkeleita ja esitelmiä. Asiantuntijaksi tullaan periaatteessa lukemalla yksi skeptinen kirja. Tätä ruokkii tiedotusvälineiden kielteinen asenne raja-alueisiin ja niiden mahdolliseen osuuteen totuuden lisääjänä. On syntynyt kielteinen liturgia raja-alueita kohtaan siinä missä Kekkosen ajan Suomessa oli Neuvostoliitolle myönteinen ulkopoliittinen liturgia tapaamis- ja puherituaaleineen. Torjunta näkyy ja kuuluu periaatteellisina kannanottoina mutta myös pieninä vihjeinä: uutistenlukija - Arvi Lind muistaakseni - luki jonkun raja-aluetta koskevan uutispätkän - eikä malttanut olla hymyilemättä merkitsevästi... Sanomalehdissä on yhä tapana yhdistää raja-alueen pikku-uutiset naurettaviin, järkyttäviin tai kielteisiin yhteyksiin, jotta lukija saa varman vinkin miten suhtautua asiaan. Käskynjako menee suoraan hierarkisesti ylhäältä alaspäin: ensin alitajuinen yhteisöllinen puolustusreaktio, sitten tieteen auktoriteetti, sitten mediassa tapahtuva kielteinen äännähdys.

"On kaksi tapaa lipua elämän halki vaivatta: uskoa kaikki tai epäillä kaikkea; molemmat säästävät ajattelemisen vaivan" - Alfred Korzybski. Oma vaatimaton suositukseni on sitaatin myönteinen puoli. Todellisuudesta välittävän (filosofi=totuutta rakastava ihminen) ihmisen ei pidä olla äärilaidalla. Ihminen, joka uskoo mihin vain, ei ole tasapainoinen. Ihminen, joka ei usko mitään, ei ole myöskään terveesti kiinni todellisuudessa, koska ohjelmallinen skeptisismi tuhoaa vuorenvarmasti tiedostamisen herkkyyden. Molemmat ovat sairausilmiöitä. Jos huuhaauskovaiset ovat usein edellisen ryhmän ja tieteisuskovat jälkimmäisen ryhmän puhdaspiirteisiä edustajia, täytyy löytyä myös kolmas tie - kenties useampi uusi väylä. Ongelmana vain on että yhteiskuntamme valtavirtaus on loppujen lopuksi sitoutunut voimakkaasti tieteellisiin, jopa tieteisuskovaisiin arvoihin, jolloin tutkimisen voimavaroja siirretään yhä enemmän yksipuolisesti taloudellista ja teknistä hyötyä tuoviin innovaatioihin ja projekteihin. Valtio ostaa tietonsa ja asiantuntijalausuntonsa tieteeltä ja tuotantoelämän kehitys on suoraan riippuvaista tieteis-teknologisesta tasosta. Yksikään hallituksen minissteri ei voi arvioida onko jokin asiantuntijalausunto totta vai ei - se otetaan, mikä tarjotaan. Humanistiset kiinnostuksen kohteet jäävät syrjään, puhumattakaan ihmisen ja maailman perimmäisistä ongelmista. Sellainen kiinnostus leimataan helposti vanhanaikaiseksi. Rehellisempää olisi kutsua sitä "tuottamattomaksi", sillä kansantaloutta eteväkään parapsykologinen uusi tieto ei pönkitä. Toista olisi jos esim. telepatiaa voisi käyttää luotettavasti kommunikaatioon. Silloin Nokia ei voisi enää mainostaa kännyköitään: "...enemmän kuin telepatiaa". Mauttomuutta on siis kaikkialla.

Nähtäväksi jää, mitä muutoksia täytyy yhteiskunnassamme ja koko länsimaisessa kulttuurissamme tapahtua, ennenkuin kolmas tie vahvistuu ja liikenne sillä vilkastuu. Pitääkö koko materialismin selkärangan murtua vai riittääkö jokin vähäisempi maailmankuvan murros? Ovatko tiedemiehet yhden metafilosofian orjia, ja toteuttavatko he materialismin uskonoppia kaikessa työssään ja löytyykö joskus tiedettä ja tutkimusta, jonka ei tarvitse sitoutua niin lujasti länsimaisen kulttuurin ennakkoehtoihin kuin tähän asti? Maailman yhdistyminen ja kulttuurien sekoittuminen voi olla se suuri taustatekijä, joka aiheuttaa pitkällä tähtäimellä länsimaisen materialismin murroksen. Tällä hetkellä kyllä näyttää että käy toisinpäin: länsimainen ahneus leviää muihin kulttuureihin jolloin on mahdollista, että koko maailma länsimaistuu. Toisaalta New Age-ajattelun teroittama ihmisen sisäinen muutos voi olla jo sisäisesti pitkällä eikä yhteiskunta reagoi siihenkään vielä nimeksikään. Jättiläisetkin - kuten aikakausien ennakkoehdot todellisuudelle - kuolevat joskus ja ovat usein harvinaisen kömpelöitä muuttuneen todellisuuden edessä kuten mammutit ilmaston muutoksen sattuessa tai asteroidin iskeytyessä maapallon pintaan. Nämä ovat olettamuksia ja kysymyksiä, joiden ratkaisujen myötä uskon totuuden hyväksi tehtävän työn edistyvän myös raja-alueella.

ASTROLOGIA KÄNNYKKÄ-SUOMESSA: USKON JA TIEDON KURIMUS

Motto: Kaikki näkemykset, jotka eivät ole kummallisia, ovat vääriä.

KIRKKO JA ASTROLOGIA

Usko on aina kiihottanut äärimmäisiin asenteisiin. Kristinusko ei ole ollut poikkeus - pikemminkin tyyppiesimerkki. Kun keisari Konstantinus määräsi katakombeista ylösnousseen krisinuskon Rooman valtionuskonnoksi, se alkoi välittömästi ahdistella muita uskontoja ja oppeja. Kysymyksessä on ikiaikainen ihmiskunnan ongelma: kun minulla on "Totuus", minun pitää tappaa ympärilläni kaikki muut, jotka edustavat erilaista näkemystä, uskoa, oppia tai ideologiaa. Jo 300-luvulla tuli voimaan lakeja, joilla voitiin tuhota astrologisia välineitä, kirjoja ja tiedon välittämisen ja opettamisen mahdollisuuksia.

Syyt vainoon olivat varsin yksinkertaiset: astrologia oli oppi, joka koettiin kilpailijaksi kristityn jumalan kaikkivaltiuden kanssa. Jos tähdet määräsivät ihmisen elämästä ja kuolemasta, jumalan kaikkivalta oli kyseenalainen. Toinen aihe saatiin astrologian yhteydestä pakanallisuuteen ja kreikkalaisten ja roomalaisten entisiin jumaliin - joita astrologian mytologia on paljolti kiittäminen. Kuten jotkut fundamentalistit vieläkin, jyrkät käännynnäiset - kuten Augustinus - samaisti astrologian pahoihin henkiin. "Pahoiksi hengiksi" nimeäminen on kenties maailman yksinkertaisin ja vanhin tapa päästä eroon kiusallisista vastakohdista - ja samalla jakaa oma minä kahtia: hyvään, jonka hyväksyn ja pahaan, jonka torjun. Kirkon perinteessä se on samaa kuin lännenmiehen automaattinen reaktio vetää esiin colt ja ampua kiusankappale hengiltä. Krisinuskon historia sisältää kuvottavan tarkkoja esimerkkejä siitä, miten kielteiset ajatukset ja tuntemukset projisoidaan välittömästi ilman ajatuksen häivääkään "vääräuskoisiin" tai "pakanoihin". Kristinuskon naivein taktiikka on ollut, kiihottaa ihmisten pelkoa pahoihin henkiin jotta kristinusko itse voisi tulla "pelastamaan" ihmisparat. Toledon kirkolliskokouksessa (+ 400) astrologia tuomittiin väkevästi: "Joka astrologiaan tai mathesikseen uskoo, olkoon kirottu." (1)

Myöhemmät suhteet astrologian ja kirkon välillä ovat olleet kirjavat. Astrologian kukoistuskautena renessanssin aikana, monet paavit olivat perehtyneet siihen ja käyttivät sitä aktiivisesti. Käyttö ei suinkaan merkinnyt "luonteenkuvausta" kuten nykyään, vaan maagista tapaa vaikuttaa ajan luonteeseen planeettavoimien kautta. Uskonpuhdistuksen toimeenpanija, Martti Luther, tutustui myös astrologiaan koska se kuului ajan henkeen. Hän kirjoitti esipuheen erääseen astrologi Lichtenbergin oppikirjaan ja oli aluksi varsin myönteisellä kannalla astrologian suhteen. Hän katsoi, että tähtien kautta jumala voi opettaa ihmisiä kunnioittamaan itseään. Myöhemmin hänestä tuli epäilevämpi ja kriittisempi nähtyään ystävänsä Philip Melanchtonin astrologisten ennustusten osuvan usein harhaan. Mahdollisesti Lutheria pelotti myös astrologian vaikutus massoihin. Muutos näkyi myös hänen teologisessa ajattelussaan, josta Edward Westermarck on sanonut, että Lutherin vanhuuden teologia muuttui yhä enemmän "...älyperäiseksi, kunnes siihen ei lopulta sisältynyt juuri muuta kuin oikeaoppisen uskontunnustuksen eräille artikloille annettu sisäinen hyväksyminen."(2)

Kun uskonto menetti maallisen valtansa ja kirkon ja valtion ero tehtiin selväksi valistuksen aikana, uskonnon aktiivinen vaikutus henkisen elämän johdossa ja absoluuttisen totuuden jakajana häipyi taustalla. Silti esimerkiksi Suomessa, jossa valtio on taannut yhdelle kirkkokunnalle monopoliaseman, kirkko ja sen edustajat käyttävät muinaista auktoriteettiaan surutta hyväksi polkien muiden uskontoja, niiden edustajia, uususkontoja ja "hengen markkinoista" kilpailevia oppeja. Vaikka se tehdään siististi ja kohteliaasti, julistuksen henki ei ole lainkaan suvaitsevainen, vaan perustuu edelleen koomiseen ajatukseen, että maailmassa on "yksi oikea uskonto" - ja miten hyvin sattuikaan, muista uskomuksia vähättelevä oma usko on se oikea. Tätä identifikaatiota voi pitää ihmiskunnan sitkeänä lastentautina - ja tuhoavana sellaisena.

KIRKKO JA ASTROLOGIA TÄNÄÄN

Kirkon tutkimuslaitoksen johtaja Harri Heino kirjassaan Mihin Suomi uskoo (3), kirjoittaa "Astrologiaan uskotaan vaikka mitään tieteellistä näyttöä sen uskottavuudesta ei ole". Tämä on tietenkin ehdottoman mielenkiintoinen lause koska se sisältää implisiittisen olettamuksen, että tieteen tutkimusmenetelmillä jokin "uskomus" voitaisiin todeta "todeksi". Onko näin koskaan käynyt tieteen historiassa? Kirkon työllistämä tutkimuskeskus ei näytä oivaltaneen, että tieteen keinoin ei ole kristinuskon jumalasta, dogmeista kuten neitseellisestä syntymästä tai Kristuksen ihmiskunnan pelastustehtävästä saatu mitään näyttöä - eikä saada. Tieteen ja uskon roolinjako on mennyt sekaisin ja Harri Heino kirjassaan tekee mahdottomia taikatemppuja "tieteellään". Hänellä on kaksi kättä, vasen on usko ja oikea tiede. Itselleen teologina hän antaa luvan käyttää molempia kättä, uskoa jumalan kaltaiseen tyystin epätieteelliseen käsitteeseen, mutta tieteen tukemana hän kieltää mahdollisuuden muihin (usein vähemmän räikeisiin uskon muotoihin kuin jumalan olemassaoloon) uskomuksiin.

Luulisi Kirkon Tutkimuslaitoksen johtajan tietävän nykyisen tieteellisen uskonnontutkimuksen ja raamatuntutkimuksen tiimoilta, että jos sovellamme tieteen - ja varsinkin luonnontieteen - kriteerejä kristinuskoon, siitä ei jää mitään "todisteita". Tieteellinen raamatuntutkimus on osoittanut suuren joukon raamatun episodeista ja kokonaisista kirjoista olevan joko myöhempiä lisiä, legendoja, koristuksia, puhumattakaan niiden uudelleenmuokkauksista ja mahdollisista väärennöksistä. Niinpä järjen todisteita ei logiikan mukaan saa vaatia muiltakaan uskonnoilta, uskomuksilta tai opeilta. Kristinuskon perustaja - ja ainoa opin edustaja - sanoi:"Tehkää muille niinkuin toivoisitte heidän tekevän teille." Kirkon tutkimuslaitos voisi aloittaa urakkansa todistamalla kristinuskon todellisuus luonnontieteellisin menetelmin - jos se onnistuu, sen jälkeen tarjoutuu oikeus vaatia samaa muilta. Nämä roolinvaihdokset uskosta tieteeseen - ja takaisin - ovat hämmentäviä ja aiheuttavat vain syvän epäilyn, kumpi puhuu tieteen suulla, kumpi julistaa jumalan sanaa - ja mitä tekemistä näillä rooleilla on toistensa kanssa. Tieteen väärinkäyttö on tässä päivänselvä.

Lisäksi edellinen siteeraus on valhetta, kuten tässä kirjoituksessa myöhemmin osoitetaan. Tämän päivän Suomessa mediat lainaavat suruttomasti kaikenmaailman auktoriteetteja, joilla on tiedon asemasta ennakkoluuloja, asenteita ja väärää tietoa. Kun on ollut kyse astrologian tai ns. raja-alueen asioista, kaksi valtiollista henkistä auktoriteettia, tiede ja kirkko, ovat yhdistäneet voimavaransa kokien uudet tulokkaat vihollisina. Kielenkäyttö ja tyyli ovat vaihdelleet, mutta perusasenteet ovat pysyneet yhtä kielteisinä ja törkeinä. Inkvisitiolle ei saa enää helposti valtion rahoitusta, mutta ei sitä tarvitakaan jos inkvisitio toimii ihmisten mielissä ja välittyy koulujärjestelmän ja yleisten ennakkoasenteiden kautta ihmismieliin.

Usko ja tiede edustavat ihmismielen kahta ääripäätä, joilla ei ole mitään yhteistä pohjaa lähteä edes keskustelemaan mistään. Kristinuskon molemmissa pääsuunnissa, katolisuudessa ja protestanttisuudessa asian ovat tehneet selviksi näiden suuntien johtajat. Niinpä Paavali kirjoitti: "Tämän maailman viisaus on hulluutta Jumalalle." (4) Jos korvaamme sanan "viisaus" sanalla "tiede", pääsemme lähemmäksi omaa aikaamme. Luther puolestaan totesi: "Kristillisen uskomme kaikki artiklat, jotka Jumala on ilmaissut meille sanassaaan, ovat järjen kannalta täysin mahdottomia." (5) Siitä huolimatta yhteistä tieteen ja uskon fraseologiaa raja-aluetta vastaan on syntynyt. Tilanne voidaan nähdä puhtaasti saavutettujen sosiaalisten ja taloudellisten etujen puolusteluna. Molemmilla on paljon menetettävää jos ns. raja-alue, "New Age" -ilmiöt ym. vastaavat saavat jalansijaa tässä kulttuurissa, koska ne voidaan nähdä "kolmantena henkisenä tienä" puhtaan uskontunnustuksiin sitoutuneen uskon ja yhtälailla dogmaattisen tieteen välillä. Tälläisen kolmannen tien avaamat myönteiset kehitysnäkymät ovat varteenotettava tekijä nykyisesssä tieteen ja uskon jakamassa skitsoidisessa tilanteessa (6). Ne, joiden onnistuu olla uskossa ja tehdä tiedettä samalla, ovat joko jakaneet itsensä tai eivät uskalla pohtia kaksinaisuuden syvempiä syitä.

Pienikin kurkitus uskovien tiedemiesten selityksiin (7) osoittaa, että yleisin malli selvitä tilanteesta on sanoa, että vaikka ihminen tunkeutuu tieteineen mihin tahansa, ei hän tule löytämään syytä elämän perustapahtumille. Syy maailmakaikkeuden olemassaoloon ja tapahtumiseen on Jumala. Näin maailma tulee jaetuksi luonnonlakien hallitsemaan aineelliseen elämään ja spirituaaliseen Jumalan valtakuntaan, joiden välinen yhteys jää edelleen täysin epämääräiseksi. Suomessa mm. fyysikko K.V.Laurikainen on keinotekoisesti ujuttanut Jumalansa fysiikan tapahtumien tilastollisen todennäköisyyden taustalle. Tieteelliselle aikakaudelle ei ilmestykseen perustuava usko ole ajankohtainen. Useimmat tieteilijät eivät pohdi koko asiaa, vaan keskittyvät luomaan uraansa akateemisen hiekkalaatikon reunoja vältellen.

Kolmas tie olisi yrittää ymmärtää miten spirituaalisen, henkisen maailman lait vaikuttavat maalliseen elämään, miten, missä ja millä tavalla ne kohtaavat? Tätä kysymystä pohtivat monet keskiajan astrologit. Itse asiassa on mahdollista tunnistaa astrologiassa tapa lähestyä juuri tätä ongelmaa. Jos Jumala on luonut maailman, ei hän tee satunnaisia ratkaisuja, vaan ihmisen ja kosmoksen välillä on vuorovaikutusta, jota ennen kutsuttiin astrologiassa planeettahierarkioiksi tai planeettaenkeleiksi. Keskiajan astrologit, joiden joukossa oli myös teologeja, pappeja, piispoja ja muita oppineita, katsoivat, että Jumala vaikuttaa maailmaan välittäjien kautta. Astrologiassa se merkitsi hierarkista, aristotelista mallia, jossa Jumala on kaiken lähde ja ylin liikuttaja ja hänen alapuolellaan ovat muuttumattomat kiintotähdet, joiden alaisuudessa ovat kiertotähdet ja kaikkein alimpana on aineellinen elämä, kuunalinen maailmamme, jossa vain muutos on pysyvää. Tämä klassinen astrologinen maailmankuva tarjosi monelle uskovaiselle astrologille perustan, joka ei loukannut myöskään kirkon auktoriteetteja tai dogmeja.

TIEDE

Pitkälle 1600-luvulle asti astrologia ja sen edellyttämä maailmankuva oli itsestäänselvästi totta. Se oli osa yhteiskunnan ja kulttuurin uskomusmaailmaa, sillä oli juurensa ajan tieteessä, taiteessa ja kansanelämässä. Valistuksen jälkeen se on yhtä ehdottomasti epätotta, humpuukia ja arvausta - niinkuin valistuksen tietosanakirjat jo asian määrittelivät. Mistä muutoksen jyrkkyys, onko maailmankuvan murros todella oikein ymmärretty? Mitkä voimat saivat aikaan muutoksen ihmisen ajattelussa, mikä motivoi muutosvoimia? Pyyteetön halu uuteen totuuteen vai sosiaaliset ja taloudelliset tarpeet?

Tiede on kokonaisvaltainen prosessi, jossa tietyn aikakauden saavutetut tulokset kumoloituvat pikku hiljaa kasvavaksi tiedolliseksi pääomaksi. Ääritieteellisyyttä ei voi nostaa tieteen ihanteeksi. "Skeptikkojen" asemaa tieteen sisällä ääri-ilmiönä ei vielä haluta ottaa käsittelyyn ja tieteen sisäinen hygienia kärsii. Ilmeisesti on niin, että tieteilijöiden enemmistö kokee ns. skeptikoiden toiminnan ja kannanotot täysin tieteellisiksi vaikka monet paljastukset sekä ulkomailla että Suomessa osoittavat, että skeptikot edustavat huoletonta propagandistista ja ideologista tieteen lobbausta ja markkinointia - eivät tieteellisen ajattelun tervettä linjaa. Ääri-ilmiöt eivät yleensä tuota yhteiskunnassa hyviä tuloksia - emme yleensä arvosta anarkisteja emmekä terroristeja, jotka edustavat sosiaalisia ääriarvoja. Skeptisismin filosofiset juuret ovat selvästi valistuksen ajan ja jopa sitä edeltäneen mekanistisen ja materialistisen "ihminen on kone" - tyyppisen ajattelemattomuuden maaperässä. Skeptisismin ongelmana on aina sama, minkä agnostikko Julian Huxley jo 1900-luvun puolessavälissä havaitsi: "Täydellinen skeptisyys ei toimi." (8) Ihmisen täytyy aina uskoa johonkin. Tieteessä se voi merkitä ongelmallista, uskovaista suhdetta tietoon sinänsä, josta syntyy vaivihkaa tieteisusko, skientismi, joka on eräs uskon muoto. Tässäkin suhteessa valistuaika oli oireellista - ensimmäinen virallinen Järjen palvonta rituaaleineen syntyi Robespierren hirmuhallituksen aikana suuren vallankumouksen nostattamassa kiihkossa.

Näin ollen kaksi on vaaraa matkalla totuuteen: dogmaattinen uskonto ja yhtä dogmaattiseksi kääntyvä tieteisusko. Skylla ja Kharybdis odottavat kurimuksen molemmin puolin totuuden Odysseysta vahtien kumpikin syväänjuurtunteita ja itsestäänselvinä pidettyjä etujaan.

MEDIAT

Astrologiasta tehdään alituiseen kielteistä propagandaa. Koko suomalainen lehdistö, johdossa Helsingin Sanomat, julkaisee aina pikkuisia artikkeleita astrologiasta, jos ne liittävät sen johonkin kielteiseen tai mielettömään tapahtumaan. Näin se tekee myös muiden raja-alueen ilmiöiden kohdalla. Tällä yksinkertaisella menetelmällä halutaan opettaa lukijoita assosioimaan sana astrologia kielteiseen suuntaan. Valinta kuvaa tämän ajan henkeä orjallisesti seuraavan tiedotusvälineen maailmankuvaa. Medioiden maailmankuvaa kapeuttaa vielä suomalaisen kulttuurin lyhyet ja yksipuoliset perinteet, joiden rasitus on painava.

Tiedotusvälineiden varsinainen, oikea tehtävä, on välittää luotettavaa tietoa ja informaatiota siitä maailmasta, jossa kulloinkin eletään. Sen ei pidä seurata valistusajan jäänteitä omassa maailmankuvassaan. Kaikki yksipuoliset ja omalaatuiset valinnat koituvat ennen pitkää tiedotusvälineiden tappioksi. Sama mentaliteetti on vallinnut kaikissa medioissa, niin sähköisissä kuin perinteisissä. Kielteisen propagandan taustalla häämöttää tietysti yhteiskunnan ääritieteelliset auktoriteetit, jotka saavat kielteisen sanomansa läpi helposti kaikissa tiedotusvälineissä ja joiden papukaijoiksi toimittajat asettuvat arvellessaan edistävänsä tiedon vapauttavaa tehtävää. Mutta tiedotusvälineiden kuva tieteestä ja se tekemisestä on usein toivekuvien ja illuusioiden varassa. Toimittajilla ei ole aikaa eikä innostusta tutustua tieteentekemisen ongelmiin vaan suhde on latistunut passiiviseksi auktoriteetin ja tyhmän oppilaan suhteeksi - tiedemies kertoo kuinka asiat ovat ja toimittaja kirjoittaa kuuliaisesti ylös mitä kuuli, ymmärsi sitten asiasta jotain tai ei.

TUTKIMUS

Jokaisena ajankohtana on vallalla yleinen tieteellinen perusmalli, paradigma, joka määrää millaisilla menetelmillä ja välineillä tieteen totuutta tavoitellaan. Aika ajoin paradigma täytyy vaihtaa ja murroskautena on erityisen suuria ristiriitoja havaitun maailman ja sen ilmiöiden ja tieteen perusmallin antamien tutkimustulosten välillä. Yhä enemmän maailmankuva osoittaa vuotamisen merkkejä: ns. anomaliat alkavat tulla niin tavallisiksi, että tieteen perusmalli, joka ei niitä pysty selittämään, on kypsä murrokseen. Tämä Thomas Kuhnin (9) esittämä tieteen kehityksen malli on monella tapaa ajankohtainen. Rationaalinen maailmankuva ei lopultakaan ollut niin tiivis ja tyhjiinselittävä kuin vielä 1800-luvulla optimisti olettivat - ja toivoivat. Joka vuosikymmen esiintyy suurisuisia tutkijoita, jotka hyväuskoisesti selittävät, että "lopullinen selitys" on kulman takana, ehkä parin vuoden päästä... Pari vuotta kuluu äkkiä ja uudet ongelmat ovat siirtäneet lopullista selitystä taas "parin vuoden päähän". Tämä vastaa hupaisalla tavalla joidenkin uskonlahkojen maailmanlopun ennustusten siirtymistä aina parilla vuosikymmenellä eteenpäin kun lopunaikoja ei kuulukaan.

Tutkimukset astrologiasta ovat olleet suurelta osin toivottoman naiiveja(10) koska tieteen perusmalli on samanlainen. Sellaisia ovat mm. aurinkomerkkkitutkimukset tyyliin "Ovatko kaikki Oinaat punatukkaisia?" Kerätäänpä aineisto, muutama tuhat Oinasta, ja kuinka ollakaan, punapäitä ei ole tilastollisesti merkittävässä määrin Oinaiden joukossa. Johtopäätös: astrologia ei ole totta. Suosittu on ollut myös seuraava groteski tutkimusmalli: lähetä 100 henkilölle liuskan kuvaus, jota sanot hänen "henkilökohtaiseksi horoskoopikseen" ja pyydä vastaamaan oliko kuvaus sattuva. Ja sadasta ihmisestä kaksi kolmannesta saattaa olla sitä mieltä, että kuvaus osui nappiin.

Tämän tutkimuslajin heikkous on päivänselvä: kuvaus on aina niin ylimalkainen sisältäen latteita fraaseja kuten "Toisinaan olet teräväpäinen ja kriittinen, mutta saatat turhautuneena unohdella asioita"jne. Lähes jokainen yksilö voi samaistua näin ympyräpyöreisiin kuvauksiin, mutta astrologinen tulkinta ei ole fraaseja ja kliseitä täynnä oleva sivun mittainen tekele vaan useamman sivun, kenties 10 sivun kuvaus, johon ei kuka tahansa voi samaistua - edellyttäen että jonkinlainen oma identiteetti on päässyt normaalisti syntymään. Useat astrologiset tutkimukset ovat itse asiassa pseudotutkimuksia, tarkoitushakuisia ja edeltä käsin aineiston ja menetelmien puolesta niin sopivasti valittu, että mitään positiivisia tuloksia ei voi saada.

Tieteen ja astrologian suhdetta on analysoitu moneen kertaan, ei kannata aloittaa pyörän uudelleenkeksimistä fraaseilla: "Ainuttakaan tieteellistä näyttöä astrologiasta ei ole tutkimuksissa löydetty". Se ei pidä paikkaansa. Tieteelliset huhut ja vääristymät täytyy voida pikaisesti korvata tieteellisellä tiedolla.

Äärimmäisen kriittisen tutkijan, Geoffrey Deanin katsauksessa astrologisiin tutkimuksiin (1900-1976) (11) löydetään kolme merkittävää tutkimusta, joita voi pitää ainakin lupaavina. Niitä ovat Nelsonin tutkimus lyhytaaltoradioiden lähetyshäiriöistä (1946-71), toinen on Michel Gauquelinin laaja tilastollinen työ, jossa jokin avainplaneetta on tiettyjä ammattiryhmiä edustavilla yksilöillä avainsektorissa (12), kolmas on kokonainen ryhmä ns. matching-testejä, joissa astrologit arvioivat vaikkapa 10 henkilön ammattia tai psykologisia ominaisuuksia joutuen valitsemaan viidestä kartasta oikea. Varhaisempaa matching-testiä edusti Vernon Clarkin tekemät kokeet 1959-61, joissa astrologit saivat arvioitavakseen koehenkilöiden ammatteja. Jostain syystä mieltymys ammattiryhmiin on hallinnut monia astrologisia kokeita. Melko perustelemattomasti oleteteaan, että ollakseen "totta", astrologisen kartan ja ihmisen valitseman ammatin välillä täytyy olla vastaavuus. Viime vuosina planeettavaikutusten vaikutuksia ovat saaneet tilastollisesti merkittävästi esille esim. Kollestrom, joka ont kollegoineen tutkineet Marsin ja Saturnuksen vaikutuksia metallien kemiallisen rakententeen muutoksiin (13). Kukaan ei kiellä, etteikö astrologian kannalta mielekkäiden tutkimusasetelmien laatiminen ole vaikeaa. Uusia näkökulmia ja ongelman asetteluja kaivataan, mutta ennenkaikkea on välttämätöntä poistaa tieteelliseen paradigmaan kuuluvia jäänteitä mekanistis-materialistisesta tieteisuskosta.

Vaikka edellä mainituissa kokeissa on saatu positiivista näyttöä astrologian toimivuudesta, koemenetelmien luonnetta voi pitää vähintäänkin ongelmallisina sovellettuna astrologian kaltaiseen kokonaisvaltaiseen järjestelmään. Tieteentekeminen on ollut reduktiivista, jolloin jokin tekijä tai pari on otettu kokonaisuudesta erilleen ja yritetty eristää sen merkitys ja analysoida kokeiden tulokset tilastollisten merkittävyyksien tasolla. Astrologia on juuri tälläisen lähestymistavan vastakohta. Määrällisten menetelmien käyttöä ja erityisesti tilastotieteen soveltamista kaikkeen mahdolliseen on kritisoitu monella taholla. Arthur Koestler, reduktionismin vanha kriitikko, sanoi: "Ovelat idiootit ovat ottaneet vallan (tieteessä) itselleen." Matching-tyyppiset testit saivat jalansijaa laadullisina testeinä koska ne sisältävät astrologien vaatiman kartan kokonaisvaltaisuuden periaatteen. Niissä ei tutkita jotain redusoitua yhden tai kahden tekijän vaikutusta vaan ihmisen ja kartan välistä suhdetta, mikä on jo edistysaskel. Sellaisia tutkimuksia ovat tehneet mainittu Clarck sekä Dobyns ja Vidmar (14). Ruotsalainen koe persoonallisuustestien ja astrologian välillä oli myös lupaava, (15) mutta toinen vastaavanlainen ei.

Usein kokeenlaatijan tiedostetut tai tiedostamattomat ennakkokäsitykset vääristävät kokeen. Hyvä esimerkki on paljon siteerattu Shann Carlsonin 1985 tekemä kaksoissokkokoe. Carlson on amerikkalainen psykologi, joka käytti kokeessaan persoonallisuustestin (CPI- California Personality Inventory) kyselykaavaketta, jonka koehenkilöt täyttivät. Ne ja kaksi muuta kontrollitarkoituksiin käytettyä kaavaketta lähetettiin astrologeille, joiden tehtäväksi jäi laatia koehenkilöiden syntymäkartat ja valita, mikä kartta vastasi mitäkin persoonallisuustestin vastauksia. Astrologit laativat lyhyen tulkinnan koehenkilön (ja kontrollihenkilöiden) kartoista. Koehenkilöä koskeva tulkinta ja kaksi lumetulkintaa luettiin kullekin koehenkilölle. He saivat valita oikean näiden joukosta. Valitettavasti koejärjestely onnahti pahasti jo sitä ennen. Koehenkilöitä pyydettiin valitsemaan oma, oikea persoonallistestiä (CPI) vastaava tulos, mutta heillä oli suuria vaikeuksia löytää omansa. Se osoittaa, että jos vaaditaan astrologia valitsemaan oikea persoonallistestin vastine henkilölle, olisi hyvä, että persoonallisuustestin validiteetti olisi käynyt selväksi. Näin ei tapahtunut, ja kokeen kielteiset tulokset astrologialle eivät kerro sen enempää kuin sen, että ihmisten on yhtä vaikea valita itseä koskeva persoonallisuuskuvaus psykologisten mittareiden mukaan kuin astrologian mukaan. Pienempi puute koejärjestelyissä oli vielä se, että astrologit eivät saaneet tietää edes koehenkilöiden sukupuolta (16).

Miksi ei sitten ole järjestetty enemmän kokeita, miksi astrologit eivät ole saaneet aikaan näyttöjä? Dennis Elwell (17) vastaa tähän sanoen, että astrologin täytyy elää ja toimia ammatissaaan tiiviisti. Ei häneltä voi odottaa resursseja eikä rahaa järjestää monimutkaisia koetilanteita, ostaa välineitä, palkata avustajia, tiloja ja muuta tarvittavaa. Julkinen rahoitus astrologisiin tutkimuksiin on tietysti ollut minimaalista ja miltei olematonta. Suomessa eletään tässä suhteessa vuotta 0. Mikä olisi tilanne jos astrologisiin tutkimuksiin sijoitettaisiin 100 miljoonaa markkaa, alkaisiko löytyä jotain uutta?

Moni maallikko ei ymmärrä, että tieteen tekeminen on myös rahasta kiinni. Jos jokin suosittu tutkimusalue saa jatkuvasti runsaasti rahoitusta, se alue todennäköisesti poikii lupaavia tuloksia ja mahdollisuudet jatkotutkimuksiin avautuvat helposti. Astrologia ja muut raja-alueen ilmiöt eivät kuulu minkään valtion (lue: meidän verorahojen) tukeman tutkimuksen piiriin. Tutkimus täytyy itse rahoittaa tai löytää sponsori, joka on miljoona kertaa vaikeampaa kuin löytää joku rahoittamaan hiihtäjän uraputkea.

Jos lähdemme tilanteesta 1800-luvun tieteessä, kehitys on kääntynyt astrologialle suotuisammaksi. Tiedemiehiä, jotka myöntävät astrologian totuusarvon on aina ollut ja on yhä olemassa: Hans Eysenck on eräs heistä, tähtitieteilijöistä Percy Seymour. Molemmat ovat myös perehtyneet aiheeseen jo perusteellisesti verrattuna niihin, jotka mollausmielessä esiintyvät julkisuudessa tai laittavat liikkeelle kliseiden kokoelmia ja tieteellisiä huhuja. Lisäksi on koko joukko vaiteliaita tieteentekijöitä, jotka ovat perehtyneet asiaan yksityisesti, mutta jotka eivät halua tulla julkisuuteen keskustelemaan asiasta peläten leipänsä ja tieteellisen asemansa puolesta.

TEKNIIKKA

Astrologinen eläinrata ei ole sama kuin tähtitieteilijöiden käyttämä, mutta se ei tee siitä "väärää" eläinrataa. Astrologit ovat kautta aikojen tienneet kevätpäiväntasauksen siirtymästä, prekessiosta, taaksepäin. Monet astrologit olivat ennen myös astronomeja ja matemaatikkoja ja tietoisia tähtitaivaan ilmiöistä - kuten nytkin. Ns. sidereaalinen eläinrata poikkeaa nykyisin osapuilleen yhden merkin (30°) verran trooppisesta eläinradasta. Trooppinen eläinrata perustuu Auringon vuotuiskiertoon, jonka nollapiste on aina Auringon saapuminen eläinradan eteläiseltä puolelta pohjoiselle, joka kohta on 0° Oinasta. Siitä laskien jokainen merkki käsittää 30° suuruisen viipaleen avaruutta. Merkkien symboliikka palautuu myyttisiin teemoihin. Merkkien nimitykset ovat samat kuin antiikin aikana vaikka merkit ja tähtikuviot eivät enää ole samalla kohtaa taivasta. Tämä aiheuttaa vieläkin sekaannusta. Siitä huolimatta astrologeilta ei kannata tulla kysymään: ettekö te tiedä, että eläinradan alkukohta on nykyisin Kalojen merkissä? Yhtä hyvin astrologi voisi kysyä astronomilta: miksi te mittaatte planeettojen ja tähtien asemaa taivaanekvaattorilla tuntikulmissa? Vastaus tietenkin on, että se on hyödyllisempi mittaustapa kuin muut mahdolliset. Samoin trooppinen eläinrata on hyödyllinen ja käyttökelpoinen astrologisiin tarkoituksiin. Vanhimmat 12-merkkiä sisältävät eläinradat ovat historiankirjoituksen mukaan noin vuodelta -400, mutta asiasta kiistellään jatkuvasti. Erityisen pulmallista on selvittää, missä vaiheessa ylipäätään tultiin tietoiseksi, että oli olemassa kaksi eläinrataa, trooppinen ja sideerinen.

Koska astrologialla ja astronomialla on pitkä yhteinen taival takanaan, ne ovat vaikuttaneet suoraan toisiinsa. Vasta 1600-luvulla alkanut luonnontieteen kehitys leikkasi erilleen nämä siamilaiset kaksoset ja synnytti myös omalaatuista vihamielisyyttä astronomien leirissä, joka asiantila jatkuu yhä ja esiintyy vakiintuneina reaktioina ja reflekseinä - todellisena esimerkkinä koulutuksen tuomasta standardisoitumisesta - aina kun asiasta puhutaan. Reaktioiden ja refleksien olemassaolosta on saatu viime vuosinakin runsaasti kokemuksellistä näyttöä - eli vihanpito jatkuu ja refleksi on urautunut osaksi "sivistystä". Mitä se kertoo tieteestä? Ainakin sen, että se on ihmisten luomaa ja ylläpitämää toimintaa, jossa asenteet, ennakkoluulot ja kyselemättömät perinnemallit siirtyvät sukupolvelta toiselle ja tieteen kyky tutkia omaa varjopuoltaan, on unohdettu autaasti. Tiedemaailmaa voi pitää omana pienoisyhteisönä, jossa on myös omat häiriönsä ja patologiset ongelmansa. Uusia näkökulmia vastaan suunnattu emotionaalinen vihamielisyys on eräs oire tästä.

ASTROLOGIAN LUONTEESTA

Dane Rudhyar, 1900-luvun astrologian uudelleenmuoilija, lausuu monissa kirjoissaan(18) sen totuuden, että astrologinen kieli on kuvausta ihmisen muodollisesta olemuksesta, ei sisällöllisestä, kouriintuntuvasta olemisesta ja tekojen tuloksista. Astrologinen kuvaus ei tänä päivänä pyrikään ennustamaan "kohtaloa" vaan kuvaa kartan, horoskoopin, antamalla symbolisella tasolla ihmisen "muotoa", tiettyjen arkkityyppisten merkki- huone- ja planeettaarkkityyppien kautta. Ihmisen elämää säätelee biologinen perimä ja sosiaaliset ja ympäristölliset tekijät, jotka eivät kartalta voi näkyä. Toinen vaihtoehto katsoa asiaa on se, että kaikki edellämainittu sisältyy erottamattomasti jokaiseen kartan tekijään (19). Kartta ei kerro, onko kyse mustasta, valkoisesta vai keltaisesta ihmisestä, ei edes sitä, onko se ihmisen vai kissan kartta. Ei myöskään ole sama asia tulkita miehen ja naisen karttaa. Tulkitsijan on tiedettävä millä tasolla kartan osoittama alkuhetki liikkuu. Kartasta ei "näy" ihmisen fyysisiä ominaisuuksia, ei pituutta, ei kengännumeroa eikä älykkyysosamäärää. Kartta on täynnä symboleita, joita ei voi kääntää yksiselitteisesti ihmisen konkreettisen elämän kielelle. Siirtyminen horoskooppi-sanasta "kartta" -sanaan on jo vihje; kartta on abstrakti kuva maastosta, ei itse maasto. Määrällisesti orientoitunut luonnontiede ei tietenkään ole oikea taho kertomaan mitä laadullisessa maailmassa tapahtuu. Jos valitsee yhden näkökulman: kaiken täytyy olla määrällistä ja siten mitattavaa, menettää muut näkökulmat. Konkreettista elämää ehdollistavat monet mainitut taustatekijät. Mutta mikä on sitten tämä arkkkityyppinen olemus? Se voidaan määritellä minimaalisesti kuten Jung: "Arkkityyppi on peritty psyyken toimintapa." (20) Peritty ei tarkoita että arkkityypin sisältö on biologisesti perittyä. Richard Tarnas sanoo astrologian arkkityyppisestä luonteesta näin: "Astrologiset yhteensattumat viittaavat fyysisen universuminen järjestäytyneen tiettyjen muodollisten arkkityyppien mukaan, jotka eivät ole pelkästään mekaanisia vaan ovat persoonallisesti koettavia, eläviä ja inhimillisesti mielekkäitä. Ja siksi maailmankaikkeus ei ole kone vaan sielutettu kokonaisuus, anima mundi." (21) Jokainen astrologi tulkitsee karttaa omien idiosynkrasioiden ja hankitun kokemuksen ja lukeneisuuden perusteella. Siten tulkinnat eivät ole identtisiä eikä ole tarkoituskaan olla. Päinvastoin kuin keskiajan astrologit, jotka uskoivat deterministiseen maailman malliin, nykyajan astrologia kallistuu enemmän sille kannalle, että ihminen itse luo kohtalonsa, konstruoi elämänsä annetuista aineksista. Kartta kuvaa sitä prosessia, jolla tämä konstruktio tehdään.

ASTROLOGIA KOKEMUKSENA

Jokainen elämää ja omaa ihmisyyttä selittävä tai jäsentävä näkemys, oppi tai usko on myös henkilökohtainen kokemus, joka merkitsee itselle paljon, mutta ei välttämättä kenellekään toiselle. Astrologia on pitkä kehitystie ja se sopii vain aikuiselle ihmiselle, joka on kiinnostunut itsestään ja omasta kehityksestään. Tulokset hän kirjaa omaan psyykeensä ja käytännön elämäänsä, eikä ole velvollinen niitä mainostamaan tai julkistamaan. Astrologian kokemusperäinen vakuuttavuus on asia sinänsä. Useimmat kotimaisista ja ulkomaisista tunnetuista astrologeista ovat aloittaneet uransa epäilijöinä tai suorastaan kieltäjinä. Astrologian sisäistämisen jälkeen harva on pettyneenä poistunut ja jättänyt koko asian (22). Astrologi saa päivittäin vahvistusta järjestelmänsä toimivuudesta - kuten Galileo sanoi kardinaaleja vastaan: Eppue - si muovo - se pyörii sittenkin ja toimii vastaväitteistä huolimatta. Astrologiaa aloitettaessa ensimmäinen koekaniini on oma minä. Omaa karttaa ja saavutettua ymmärrystä minästä täytyy vertailla. Jos nämä eivät sovi yhteen, henkilö voi todeta, että astrologia ei purrut - ei ainakaan hänen tapauksessaan. Silloinkaan hän ei voi kiistää, etteikö se todentuisi jonkun toisen kohdalla. Alkuvaiheen jälkeen kokemusperäistä aineistoa tarjoavat sukulaiset, ystävät, elämänkumppanit ja yhä laajeneva piiri muita ihmisiä. Näin suhde ihmisyksilöiden ja heitä symboloivien karttojen välillä säilyy. Oman minän kokemukset ovat tieteen kannalta subjektiivisia, omakohtaisia ja alttiita omille painotuksille, värityksille ja vääristymille. Näin on ja täytyy olla. Siitä huolimatta useimmat astrologiasta kiinnostuneet pystyvät välittämään toisille ihmisille henkilökohtaisia kokemuksiaan astrologisen kielen kautta ja tulevat ymmärretyiksi. Se on merkki siitä, että subjektiivisuus on vain suhteellista.

JA NIIN

Ajattelipa mitä tahansa astrologiasta, on myönnettävä, että sillä on ollut ja on yhä, erityinen asema myös länsimaisessa kulttuurissa. Se ei liity uskomusperinteeseen kuten Intiassa tai muinaisissa Meso-Amerikan kulttuureissa vaan on sopeutunut nykyvaiheessaan lähinnä psykologiseksi itsetuntemuksen välineeksi. Toisaalta sen piirissä muhivat monet muut suuntaukset eikä kokonaan ole hävinnyt sen sakraalinen luonne maailman järjestyksen, kosmoksen peilinä. Astrologia voidaan nähdä "...patriarkkana suurenmoisten ideoiden perheessä, joka on jatkuvasti muokannut ja ruokkinut ihmiskuntaa." (23) Henkilökohtainen vakuuttavuus on aina ollut merkittävä tekijä astrologiassa. Sen vuoksi siitä kiinnostuneiden joukko on aina ollut nimekästä. Monia maailman mahtavia, poliitikkoja, taiteilijoita, kulttuurivaikuttajia ja ajattelijoita astrologia on koskettanut ja puhutellut. Ei ole samantekevää, että Goethe aloittaa elämäkertansa oman horoskooppinsa kuvailulla (24) tai että Zachris Topelius (25) maadoittaa oman olemassaolonsa hetkeen, jolloin hän näki päivänvalon ja aloitti elämänsä "tähtien turvattina". Astrologiaan "uskoneiden" lista on kyllin vaikuttava kenelle tahansa, joka haluaa tietää, liikkuuko hyvässä seurassa. Platonista Henry Milleriin voi seurata eri aikojen suurten ajattelijoiden, tutkijoiden, taiteilijoiden ja käytännön ihmisten myönteisiä kannanottoja astrologiasta. Elämän synnyssä on aina kosmiset (26) mittasuhteensa. Jos tiede tai usko peittää tämän näkymästä, niillä on oma lehmä ojassa - eikä niistä ole Tuntemattoman Totuuden ystäviksi.

Kun kreikkalaisen taruston argonautit purjehtivat etsimään kultaista taljaa, he joutuivat matkallaan kapeaan salmeen, jonka toisella puolella heitä uhkasi meret kitaansa nielaiseva Skylla ja toisella puolella kuusipäinen hirviö Kharybdis. Taru kuvaa sattuvasti nykyajan totuudenetsijän, purjehtijan, tilaa: äärirationalistinen tiede uhkaa toisella laidalla ja dogmaattinen usko toisella reunalla. Tästä huolimatta purjehduksen on määrä jatkua eteenpäin.

Viitteet

1) Raimo A Nikula: Astrologian historia, RAN, 1993. 2) Edward Westermarck: Kristinusko ja moraali. Otava, 1984. 3) Harri Heino: Mihin Suomi uskoo, Otava, 1990 4) siteerattu Westermarck 5) siteerattu Westermarck 6) Ks. Matti Luoma: Länsimaisen ihmisen kaksi uskontoa: kristinusko ja rationalismi. 7) John Glover Monsma (Ed.): The Evidence. Ei kustantajaa, painopaikkaa, vuotta... 8) Julian Huxley: Religion without Revelation. Mentor Book, 1961. 9) Thomas Kuhn: The Structure os Scientific Revolution. 10) Percy Seymour: Turning to the Music of Planets. Arkana, 1993 11) Dean & Mathers: Recent Advances in Natal Astrology. 12) Nikula, Raimo A: Maan ja taivaan väliltä otsikolla Tapaus Gauquelin - vielä kerran. RAN, 1997. 13) Nick Kollerstrom: The Metal - Planet Relationship. Borderland Sciences, 1993. 14) Dean & Mathers: Op.cit. 15) Maj Björk & Marie Sjöberg: Astrologi - Psykologi. Personlingheten ut ur vidare perspektiv? Lunds universitetsbibliotek, 1983. 16) Shann Carlson: Double-Blind Test of Astrology. Nature vol. 318, no. 6045, 1985. 17) Elwell, Dennis: Astrological Journal 3/1988. 18) Rudhyar, Dane: The Practice of Astrology. Shambhala, 1978. 19) Ks. Thorvald Dethlefsen: Kohtalo on haaste. Karisto, 1986. 20) Richard I. Evans: Jung on Elementary Psychology. RKP, 1976. 21) Richard Tarnas: Western Man at the Threshold. Astrological Journal July/August 1991, vol XXXIII, no four. 22) David Hamblin, englantilainen astrologi on harvoja tunnettuja "käännynnäisiä". Hän totesi näytön astrologisesta todistettavuudesta olevan riittämättömän ja lopetti astrologisen toimintansa. 23) Robert Parry: Astrology's Complete Book of Self-Defense.Quantum, 1990. 24) J.W.Goethe: Tarua ja totta. 25) Z.Topelius: Välskärin kertomukset.

KIRJOITANPA OPINNÄYTTEEN ASTROLOGIAN MIELETTÖMYYDESTÄ...

- Tavallisimmat kuopat ja kaivajat
    Se miten astrologiaa vastaan argumentoidaan, on hyvä peilikuva siitä, millaiseksi maailmamme kuvitellaan olevan ja millaiseksi sen uskotaan tieteen todistaneen. Kuten aina, argumentteja on sekä hyviä että huonoja, joitakin on pyörinyt kautta historian, osa on uudempaa perua. Tässä voin vain raapaista pintaa ja valveutunut lukija osannee etsiä lisää tietoa niin halutessaan.

  1. Tietämättömyydestä johtuvat argumentit
  2. Oletus että oppineisuuden "korkeimmilla tasoilla", yliopistoissa ja korkeakouluissa, on ilman muuta parempaa tietoutta kuin missään muualla, on helposti kumottavissa kun katsoo astrologisia opinnäytteitä. Niissä voidaan olettaa että "horoskoopit" tai "horoskooppimerkit" ovat sama asia kuin astrologia. Siitä seuraa että on ns. aurinkomerkkiastrologia samastetaan todelliseen astrologiaan ja tehdään johtopäätöksiä aurinkomerkkiväittämien yhteensopimattomuudesta jonkun konkreettisen tosiasian kanssa (kuten esim. onko Oinaissa enemmän punatukkaisia kuin muissa merkeissä) ja havaitaan että astrologian väitteet eivät vastaa todellisuutta. Näitä yksinkertaisimpia, tietämättömyydestä johtuvia argumentteja näkee yhä runsaasti huolimatta muutaman vuosisatojen mittaisesta erotuksesta aurinkomerkkien ja todellisen astrologian välillä. Niinikään astrologian rooli ennustamisen välineenä roikkuu yhä monissa vastaväitteissä vaikka astrologian itsensä määrittely ei sellaista sisällä. Tietämättömyys johtuu heikosta tutustumisesta astrologiaan ja riittämättömästä lukeneisuudesta. Usein tulee tunne siitä että tieteilijät ja tieteen fanittajat eivät tietämättömyydessään yritäkään kumota astrologiaa vaan torpedoivat omia mielensä projektioita siitä, mitä kuvittelevat astrologian olevan.

  3. Vetoaminen auktoriteetteihin
  4. Kaikkein räikein ja typerryttävin esimerkki tästä on yhä The Humanist –lehdessä ilmestynyt julkilausuma vuodelta 1975, jossa 186 tiedemiestä antoi julistuksen astrologiaa vastaan. Kuten Paul Feyerabend ja muutkin ajattelevat ihmiset ovat osoittaneet, lausunnon antajat eivät tienneet astrologiasta mitään eivätkä olleet siitä mitenkään kiinnostuneet, mutta heidän naiiviuttaan käytettiin hyväksi (mikä ei tee heistä yhtään sen viattomampia - päinvastoin) propagandistisiin tarkoituksiin. Periaate tieteessä on kuitenkin tyly: vaikka olisit neljän erityistieteen tohtori ja sinulla olisi useita Nobelin palkintoja plakkarissa, jos et ole tutustunut asiaan, josta väität jotain, tehnyt itsellesi selväksi mistä on kyse, argumentoinut kaiken käsillä olevan materiaalin pohjalta, miten se on totta/epätotta, et ole sanonut astrologiasta mitään. Jos taas olet duunari ja raapustat veikkauskupongin marginaaliin käänteentekevän teoreeman, joka on todistettavissa tieteen keinoin, olet ihan oikea tieteilijä.

  5. Retorinen naurettavaksi tekeminen
  6. Tämä on erinomaisen tavallinen "tieteellinen metodi" ja sitä käyttävät erityisesti sekä tieteen popularisoijat, joilla ei ole oikeastaan minkäänlaista vastuuta sanomisistaan että myös sanomalehtiin kirjoittelevat tekstinikkarit, jotka yrittävät parhaansa mukaan "edustaa tiedettä" tietämättä siitä muuta kuin sen itsensä julistamat ihanteelliset odotukset ja kuinka ne odotukset täytetään. Tämä on tieteelle itselleenkin vaarallinen porukka, joka häärii yleisön makua nuollen ja sen ennakko-oletuksia kilvan tyydyttäen. Richard Dawkins on kunnostautunut tässäkin heittämällä jatkuvasti poikamaisen kypsymättömiä herjoja kuten että astrologia on "totuuden vihollinen" jne. Tähän kuuluu myös erityisesti ns. skepsis-liikkeestä tuttu ilmiö eli persoonalliset hyökkäykset astrologeja tai astrologian tutkijoita (vrt. Michel Gauquelin) vastaan. Siltä suunnalta tulee jatkuvasti perustelemattomia syytöksiä, joissa joku on muka todistanut että " se ja se astrologian (parapsykologian) tutkija" on väärentänyt tutkimuksiaan. Näiden syytöksien tarkempi tarkastelu kääntyy helposti itseä vastaan: näyttää siltä että Skepsis-liikkeen omat tieteellisen argumentit ovat a) puhtaasti teoreettisia ruuvin kiristyksiä tai b) propagandistisia herjauksia.

  7. Ennakko-oletusten ujuttaminen argumenttiin
  8. Tieteen piirissä esim. Richard Dawkins on surullisen kuuluisa tämän metodin edustaja. Dawkins on mm. Sanonut ja monet jäljittelijät hänen perässään että synnytyslääkärin peukalon (tai lakanan) painovoiman vaikutus syntyvään lapseen on suurempi kuin kaukaisten planeettojen painovoima – hah, eikö ole naurettavaa? Mutta naurettavaa tässä on se, että ennakko-oletuksena on astrologian ja painovoiman välinen kausaalinen yhteys. Ei ole mitään syytä olettaa että painovoima tai edes mikään tunnettu fysikaalinen voima tai energia sinänsä olisi astrologian toimivuuden selittävä tekijä.

  9. Väärät viitekehykset
  10. Tavallinen on myös argumentti, joka sekoittaa astrologian oman viitekehyksen johonkin toiseen. Tämä tapahtuu esim. silloin kun penätään astrologian ja biologian yhteyttä tyyliin. "Miksi syntymähetki olisi niin tärkeä, miksei hedelmöityksen hetki, jolloin ihmisen alku biologisesti on määriteltävissä?". Jos unohdetaan se vaikeus, joka tulee hedelmöityksen hetken määrittelemissä ajallisesti, on tämä tyypillinen erehdys siitä, mitä astrologia itsellään ymmärtää. Astrologisesti ihmisen kehitys alkaa silloin kun valmis sikiö (jolla on takanaan jo yhdeksän kuukautta biologista kehitystä) tulee ulos äidin kohdusta, alkaa hengittämään ja osallistumaan ympäristönsä ja sitä kautta koko maailmankaikkeuden (kosmoksen) elämään. Astrologia keskittyy ihmisyksilöihin, joilla on tiettyjä persoonallisuuden painotuksia, joista kehittyy sosiaalisia taitoja ja erityisiä kykyjä olla tekemisissä toisten ihmisten ja ulkomaailman kanssa. Tämä vuorovaikutukseen perustuva kehitys alkaa syntymästä. Se biologinen ihminen perintötekijöineen on tämän astrologisen raamin "sisällä".

  11. Todistamisen taakan väärä sijoitus
  12. Astrologialta siis vaaditaan että siitä "saadaan selkoa" tavallisin luonnontieteellisin menetelmin, selitysmallin pitäisi olla 1) perinteinen kausaalinen mekanismi (painovoima, magnetismi tms.) ja toisaalta 2) astrologian pitäisi olla selitettävissä biologisena ilmiönä lähtien hedelmöityksen hetkestä. Jos yritetään tapausta 1, todistamisen taakka voidaan tehdä helposti kenenkään tavoittamattomaksi, ja toisaalta onnistuneena, se ei todistaisi käyttökelpoiseksi tapausta 2. Mikään todiste tapauksessa 2 ei riittäisi todistamaan tapausta 1, joka vaatisi aivan mahdottomia todistuksia.

    Tieteessä on totuttu tällaisiin päättelyketjuihin, tottumus on toinen luonto myös tässä ja urautuneet ajattelumallit, paradigmat istuvat lujasti liimattuina tiedeyhteisön ja yksilöiden mielissä. Kaiken selittäminen sillä mikä on tällä hetkellä käsillä, on myös erehdys – ehkä pahin kaikista koska ihminen lankeaa siihen systemaattisesti oppimatta menneisyyden erehdyksistään mitään. Olen kutsunut tätä "nykyhetken sovinismiksi", joka perustuu ihmislajin pyrkimyksiin sulkeutua oman päänsä, mielensä ja aivojensa tuotteidensa sisälle. Monen mielestä tiede kun on ihmislajin suurin saavutus, sitä varjellaan sekä oikein että väärin keinoin ja idealisoidaan naurettavuuksiin asti. Puhdas tieteellinen ihmistyyppihän on historiaa ja erityisesti ihmisen historiaa ymmärtämätön kotelossa eläjä.

  13. Astrologian paikoillaanpolkeminen
  14. Myös tämä väite on mitä tavallisin. Astrologia ei "kehity" kuten tieteet. Astrologia tutkii ja tulkitsee ihmisyyden juuria, kosmoksen ja ihmisyksilön yhteenkietoutuneisuutta. Ihmisyys on suhteellisen muuttumaton käsite, ulkoisesti on tapahtunut paljon, sisäisesti hyvin vähän. Ihmisiä motivoi edelleen primitiiviset yllykkeet: ulkoista sisäiset tarpeesi, kilpaile, kahmi rahaa, tyrki pois muita tieltäsi, hanki esineitä, takerru valtaan, rahaan ja omaan egoosi. Voi syystä kysyä mitä eroa on muutaman tuhannen vuoden aikavälillä ihmisen olemuksen kehityksessä? Jos aikoo tavoittaa ihmisestä jotain arkkityyppistä, perustavaa, ei sitä tutkivan "tieteen" voi olettaa muuttuvan vuodesta toiseen tai poikivan helmoistaan jatkuvasti uuisa metodeja ja teknisiä ratkaisuja kuten "kunnon tieteen". Koko kehityksen idea tieteessä perustuu - ei niinkään tutkimusalojen parempaan ymmärrykseen koko ihmisenä olemisen probleemoista vaan se perustuu jatkuvaan asioiden ulkoistamiseen, konkretisoimiseen, syyn ja seurauksen yksinkertaisten (filosofisesti vaikeasti perustelevien) "lakien" soveltamiseen yhä kapeammalla erikoistumisen alueilla. Tämä kiihtyvä virta, joka tuo ulkoisia muutoksia, tieteen poikiessa teknisiä sovelluksia, jotka muuttavat ihmisten elämää, se on useimman ihmisen mielestä "kehittymistä". Mutta on jo aika kysyä, pitäisikö ihmiskunnan kehittyä tällä tavalla - ja vain tällä tavalla - vai onko aika tehdä jotain muuta kuten "syventyä", kasvaa takaisin kiinni olemuksen juuriin ja elämän perusverkostoon. Ihmiskunnan tulevat kriisit, joita on jo nurkan takana, osoittavat sisäisen muutoksen välttämättömyyden.

    Mitä ei tänään ole näkyvissä, sitä ei ole eikä tulevaisuudesta ole väliä. Mutta tulevaisuudella on väliä, se on täällä jo tänään, mutta vasta potentiaalisissa muodoissaan. Kun tieteen kehitys pisteestä A tuntemattomaan pisteeseen B on kuitenkin väistämätöntä, on todennäköistä että astrologian kaltainen kokonaisvaltainen maailman ja ihmisen tunnistusmenetelmä loksahtaa johonkin uuteen tieteelliseen näkemykseen paremmin kuin nykyiseen. Ja vielä pahempaa tieteen kannalta voi olla – paitsi luonnollinen kehityksen hyväksyminen – on se että tieteen asema maailmassa ja ihmisten mielissä kokee tulevaisuudessa muutoksen, arvonalennuksen kun ihmisen muut todellisuuden tunnistustavat alkavat saada huomiota ja tunnustusta osakseen. Silloin ihmiset eivät välttämättä etsi tieteestä "kaiken selittäjää" tai tuomaria, jonka eteen kaikki todellisuutta koskevat kiistat tuodaan. Näissä rooleissa tiede ei koskaan ole onnistunut, mutta se ei estä ihmisten massaenemmistöä voimalla samastumaan tieteelliseen credoon.

    Ei kaikki tiede ole totta eikä kaikki tosi ole tiedettä. Ken Wilberin termeillä empiirinen tiede pakottaa kaiken tiedon yhteen tasoon, "tasamaan tietoa". Mitä muita tasoja pitää ottaa huomioon, on syrjäytetty. Mutta viime kädessä tämän päivän varmuudet ovat huomispäivän pilapuheita.

    Raimo Nikula, 01.03.2020

    C.G. Jungin kirjeitä astrologisista kysymyksistä

    Andre Barbault, kokenut ranskalainen astrologi, lähetti 70-luvulla ollessaan Center International d’Astrologie –järjestön varapuheenjohtaja C.G. Jungille kysymyksiä koskien Jungin suhdetta astrologiaan.

    1) Millaisen näette astrologian ja psykologian välisen suhteen?

    2) Millainen on mielestänne tämä suhde; onko se fysikaalinen, kausaalinen vai synkroninen?

    3) Miten suhtaudutte siihen astrologien oletukseen että syntymässä yksilöt saavat psyykkisiä kenttiä kun taas psykoanalyytikot katsovat neuroosien syntyvän varhaisten lapsuusvuosien kokemuksista?

    4) Astrologiassa puhutaan laadullisesta ajasta maailmankaikkeudessa. Hyväksyttekö te sen merkityksen psyyken kannalta (planeettasyklien ja transiittien ongelma)

    5) Oletteko huomannut analyysin aikana että tyypilliset potilaan kehitysvaiheet eteenpäin tai taantumat taaksepäin vastaisivat tiettyjä astrologisia kuvioita esim. transiittien muodossa?

    6) Mitä haluaisitte arvostella astrologiassa?

    7) Millaisia uudelleenarviointeja pitäisitte astrologiassa toivottavina?

    Jungin vastaukset 26.5.1954 kirjeessä:

    Ennen kaikkea tahtoisin pyytää anteeksi että vastaan kirjeeseenne 19.3.1954 näin paljon myöhässä; vastaukseni on viivästynyt siksi että olen sairastellut ja ollut lomalla. Ikäni ei myöskään anna minun hoitaa velvollisuuksiani siten kuin toivoisin.

    Tässä vastaukseni kysymyksiinne.

    1) Astrologian ja psykologian välinen suhde: On omia hämmästyttäviä esimerkkejä analogioista astrologisten tähtikuvioiden ja psyykkisten tapahtumien tai horoskoopin ja luonteenlaadun välillä. Tiettyyn määrään asti voi jopa ennakoida esim. planeettojen ylikulkujen psyykkisiä vaikutuksia. Melko suurella todennäköisyydellä voi odottaa että jokin tietty psyykkinen tilanne vastaa analogisesti astrologista kuviota. Astrologian koostuu symbolisista kuvioista vain kuten kollektiivinen piilotajuntakin, josta psykologian on kiinnostunut. Planeetat ovat ”jumalia”, voimia ja symboleja alitajunnassa.

    2) Astrologian modus operandi [1]. Minusta näyttää siltä, että ennen kaikkea kyse on paralleelista, ”sympatiasta”, jota kutsutaan synkronisiteetiksi: eli ei-kausaaliseksi yhteensattumaksi, johon eivät kausaaliset tuntomerkit, kuten ei myöskään esim. ennaltatietämisessä ennakkoaavistuksissa, psykokinesiassa (PK) eikä siinä mitä telepatiaksi kutsutaan. Siinä määrin kuin kausaliteetti tilastollinen totuus on, poikkeamat siitä, ei-kausaaliset tapahtumat, kuuluvat synkronistisiin (ei synkronisiin) [2] tapahtumiin. Niillä on yhteys laadulliseen aikaan.

    3) Käsitykseni astrologian oletuksesta syntymässä saaduista psyykkisistä kentistä ja psykoanalyysin selityksistä neuroosien synnystä ensimmäisten lapsuusvuosien kokemuksista: Erityinen (patogeeninen) ensimmäisten elämänkokemusten vaikutus koskee yhtäältä ulkomaailman vaikutusta ja toisaalta psyykkisiä taipumuksia eli perimää, mikä oletettavasti näkyy horoskoopista. Näyttää siltä kuin horoskooppi vastaisi määrättyä hetkeä Jumalan - eli sielullisen arkkityypin - puheessa.

    4) Laadullinen aika: Olen käyttänyt tätä termiä aiemmin, mutta korvasin sen synkronisiteetin idealla, mikä on analogia sympatialle tai vastaavuudelle antiikin Kreikassa tai von Leibnitzin ennakkoonasetetun harmonian [3]käsitteelle. Aika ei ole mitään. Se on vain modus cogitandi, joka auttaa erottamaan asioita ilmiöiden virrasta ja tapahtumista siinä määrin kuin avaruus (tila) on vain ruumiin tilan määrittelyä. Jos ajassa ei tapahdu mitään eikä avaruudessa ole objektia, ei ole aikaa eikä avaruutta. Aika tulee aina ja yksinomaan tapahtumien kautta ”laadullistetuksi” niin kuin avaruus objektin viemän tilan kautta. ”Laadullinen aika” on tautologia ja ei sano mitään kun taas synkronisiteetti (ei synkronisuus) ilmaisee tapahtumista paralleelin ja analogian kautta ilman kausaalisuutta. ”Laadullinen aika” on sen sijaan hypoteesi, joka selittää tapahtumisen paralleelin syy-seuraus –käsitteen kautta. Siinä määrin kuin laadullinen aika on ilmiöiden virtaa ja lisäksi yhtä paljon ei-mitään niin kuin avaruus, se on vain tautologia; asioiden virtaus ja tapahtumat ovat virtaamisen syy jne.

    Synkronisitettti kieltää kausaalisen selityksen maallisten tapahtumien ja tähtikuvioiden välillä (poikkeuksena auringon protonien vaihtelut ja niiden mahdolliset vaikutukset maallisiin tapahtumiin). Synkronisiteetti kieltää kausaalisuuden ESP tapauksissa kuten ennaltatietämisessä, sillä on käsittämätöntä, että voisi havaita olemattoman, ei vielä olevan syyn seurausta. Se mitä astrologian avuilla voi todeta on (maallisten) tapahtumien ja syntymätähtien välinen analogia, mutta ei syytä ja seurasta tapahtumasarjassa suhteessa toiseen tapahtumasarjaan (sama tähtikuvio voi merkitä toiselle ihmiselle katastrofia, jollekin toiselle taas vilustumista…) Siitä huolimatta astrologian probleemi ei ole aivan yksinkertainen. On nämä auringon protonien vaihtelut konjunktioissa, oppositioissa ja neliöissä yhtäältä ja toisaalta kolmioissa ja kuutioissa, ja on näiden vaikutukset radioaaltoihin ja paljon muuta [4] . En ole oikeutettu arvioimaan paljonko merkitystä näille mahdollisuuksille olisi annettava. Joka tapauksessa astrologian asema intuitiivisten menetelmien joukossa on ainutlaatuinen, ja on syitä yhtäällä epäillä kausaaliteoriaa ja toisaalla synkronisitettihypoteesia sen suhteen.

    5) Olen usein huomannut että jokin selvästi erottuva psyykkinen kausi tai vastaava tapahtuma seuraa planeetan ylikulkua (ennen kaikkea Saturnuksen ja Uranuksen) häiriöissä).[5]

    6) Pääasiallisin kritiikkini astrologiaa kohtaan: Minun pitää sanoa itselleni jotain pinnallisesti tutusta aiheesta jotain, mutta sanoisin että astrologi ei aina käsitä merkkejä vain mahdollisuuksina. Tulkinta on usein liian kirjaimellista ja liian vähän symbolista ja myös liian henkilökohtaista. Eläinrata ja planeetat eivät luo persoonallisia piirteitä vaan persoonattomia ja objektiivisia ominaisuuksia annettuina lähtökohtina. Myöskin huoneiden tulkinnassa erilaisia tasoja tulisi ottaa huomioon.

    7) On selvää että astrologialla on paljon tarjottavaa psykologialle, mutta mitä psykologialla on tarjottavana vanhemmalle sisarelleen [6], ei ole yhtä ilmeistä. Siinä määrin kuin pystyn arvioimaan, olisi astrologialle edullista jos se tekisi psykologian kanssa tiliä, huomioisi ennen kaikkea persoonallisuuden ja alitajunnan psykologian. Olen melko varma että monet pitäisivät astrologian symbolikielen menetelmän oppimisesta. Molemmissa, psykologiassa ja astrologiassa, tulkitaan yhtälailla arkkityyppejä (jumalia) ja niiden vastakohtaisia suhteita. Ennen muuta alitajunnan psykologia käsittelee arkkityypistä symboliikkaa.

    Toivon että olen vastannut kysymyksiinne. Je vous presenté Monsieur, l’ expression de mes sentimente distingués.

    C.G.Jung.

    Aikaisemmin, v. 1946 Jung vastasi Intialaisen astrologin B.V. Ramanin kirjeeseen koskien astrologian merkitystä hänelle.

    Prof B.V. Raman, Bangalore, Intia.

    Hyvä professori Raman,

    En ole saanut Astrological Magazine -lehteä [7] , mutta vastaan kirjeeseenne saman tien.

    Halusitte tietää käsityksistäni astrologiasta: yli 30 vuoden ajan olen ollut kiinnostunut tästä ihmismielen alueesta. Psykologina kiinnostuin ennen kaikkea kysymyksestä miten tietyt luonnekompleksit selittyisivät horoskoopin avulla. Vaikeissa diagnostisissa tapauksissa teen horoskoopin saadakseni toisenlaisen, uuden näkökulman. Monissa tapauksissa astrologinen tieto sisälsi selityksen tietyille tosiseikoille, joita en olisi muuten ymmärtänyt. Sellaisista kokemuksista vedin johtopäätöksen että astrologia on psykologille erityisen mielenkiintoista. Se koskettaa erästä sielullista kokemuksellista tosiseikkaa, jota kutsun ”projektioksi” – toisin sanoen näemme tähdissä sielullisen sisältömme. Alun perin ymmärsimme että sielulliset sisältömme todella tulivat tähdistä kun taas nyt oivallamme että ne ovat vain synkronistisessa suhteessa tähtiin. Myönnän että tällainen projektio on hyvin harvinaista ja valaisee ihmismielen rakennetta mielenkiintoisella tavalla.

    Mitä kaipaan astrologisessa kirjallisuudessa on ennen kaikkea tilastollinen metodi, jonka avulla tietyt perustosiseikat voisivat tulla tieteellisesti perustelluiksi.

    Toivon että kirjeeni vastasi kysymyksiinne.

    Kunnioittavasti Teidän,

    C.G.Jung.

    Lähde: C.G.Jung: Briefe II 1946-1955. Walter Verlagen AG 1972.

    1. Modus operandi - toimintamalli

    2. Ennaltasetettu harmonia - Leibnitzin filosofian keskeinen käsite, jonka mukaan maailmankaikkeus on jumalan asettamana ikuisessa harmoniassa. Siksi maailmamme on "paras kaikista maailmoista" (sic).

    3. Esiteltyään synkronisiteetin käsitteen, Jung joutui vuosikausia muistuttamaan ettei kyse ole "synkronista".

    4.Vaikutukset radioaaltoihin viittaavat R.H. Nelsonin 50-luvulla tehtyihin kokeisiin radioaaltojen lähetyksissä esiintyvistä häiriöistä ja niiden suhteesta planeettojen välisiin heliosentrisiin aspekteihin.

    5. Saturnuksen ja Uranuksen häiriöissä tarkoittaa näiden planeettojen tekemiä kovia aspekteja transiitteina eli ylikulkuina.

    6. Vanhemmalle sisarelleen eli astrologialle. Jung korosti psykologiansa suhdetta sitä edeltäviin ihmismielen saavutuksiin päinvastoin kuin nykyaika, joka lähinnä halveksii menneisyyttä ja jonka mielestä kaikki vakavasti otettava alkoi yhdessä tieteen nousun kanssa.

    7. Astrological Magazine ilmestyi Intiassa V.B.Ramanin päätoimittaessa sitä vuodesta 1936 aina kuolemaansa asti v. 1998 - 62 vuotta! Se on vedalaisen astrologian vankka tukipilari ja ilmestyy edelleen kuukausittain - myös digitaalisena.

    Raimo Nikula, 20.02.2020

    Poliittinen syysmyrsky Aalto-maljakossa

    Kulunut syksy (2019)ravisteli vain lievästi puita, mutta pöllytti hieman tavallista enemmän poliittista tasamaata. Jotain uutta tapahtui, voi kauhistus! Pääministeri erosi, uusi hallitus muodostettiin entisen pääministerin ohjauksessa ja ministeripaikkoja vekslattiin. Ottaen huomioon viime vuosikymmenten tasaisen tappavan sisäpolitiikan, tässä oli jotain erikoista. Onko poliittinen kenttä jotenkin uusiutumassa? Poliittinen ilmapuntari nousee uusille luvuille?

    Politiikka on päivästä-toiseen-utopian siirtelyä tulevaisuuteen valtion puitteissa. Uusia pelureita tulee, vanhat menettävät kiinnostavuuttaan. Perussuomalaiset on suurin puolue, mutta se on kroonisesti paitsiossa. Demarit ja kepulaiset ovat edelleen hallitusvetureina, mutta niiden suosio on pohjalla. Kansa tykkää perussuomalaisten puhdas sinivalko -ajattelusta koska kaikkialla muuallakin omaa etua suojeleva ja vahvista piirre on vielä voimissaan. Mitä siitä että samalla on salaa tunnustettu että emme ole kovin suvaitsevaisia, hyväksyviä emmekä moniarvoisuuden aitoja kannattajia. Mutta tämäkin "aitosuomalaisuus" menee ohi vaikka nyt ei voi moni kuvitella miten se tapahtuu. Mutta se tapahtuu.

    Mutta astrologiaa kiinnostavat sekä valtiolliset tapahtumat että valtion sisällä toimivat pelurit, poliitikot. Valitettavaa vain on että juuri kenestäkään poliitikosta ei ole tarkkoja syntymäaikoja ja kädet ovat sidotut. Lisää rajoituksia tulee siitä että kaikkea ei netissä voi julkaista joten kieli on keskellä suuta. Ketään ei saa loukata eikä alakautta koukata. Täytyy siis puhua kauttarantain pehmeästi.

    Poliittisiin häviäjiin kuuluu Antti Rinne, jolle Keskustan tuore puh.joht. Katri Kulmuni ehdotti "omien johtopäätösten vetämistä" postilakon tiimoilta. Olisiko ollut Kulmunilla mielessä mahdollisuus että Rinteen syrjäyttäminen toisi hänellekin ministerin salkun - ja tulihan se, vieläpä valtionvarainministerin painava rahasalkku. Rinteen kartan kellonajasta ei ole tietoa, useita mahdollisuuksia on aina auki. Alla arvauskartta, jossa Aurinko nousee Skorpionissa. Mitä tahansa Rinteen kartasta sanotaan, on selvä että T-risti kartalla on kova: Mars vastakkain Saturnus ja molemmat neliössä Aurinkoon ja Neptunukseen. Tämä on kiinteissä merkeissä, joissa on toki lujuutta, sitkeyttä ja luotettavuutta. Mutta Neptunus on mukana ja se tuntui olleen mukana postilakon selvittelyssä, jossa oli sekaisin mennyttä kommunikaatiota ja epäselvyyttä. Epäselvyydet ovat Neptunuksen paraatilaji. Lisäksi Auringon kanssa ja osana tuota kovaa T-ristiä, se lisää mahdollisuutta että sietokyvylläkin on rajansa ja samoin ruumiin/psyyken paineenkestokyvyllä. Mies on luja, mutta ei loppuun asti.

    Myrskyn silmässä oli myös kunta- ja omistajaohjausministeri (keksikää vielä kömpelömpi nimi!) Sirpa Paatero, jolle Rinne näytti ulko-oven paikkaa, mutta otti korvaukseksi hänet takaisin uuteen Marinin hallitukseen toiselle paikalle.

    Hänenkään kellonajasta ei ole hajua. Yllä Saturnus-nousuinen kartta, jossa painoa on 7.huoneessa. Kartalla on Aurinko/Pluto -konjunktio ja parhaillaan Pluton transiitti tukee Aurinkoa Kauriista käsin. Siten vielä on nostetta valtakuvioissa, mutta Pluton tuki menee ohi ja sen seuraava transiitti tulee 2023 jolloin se on oppositiossa Marsiin. Sitä ennen Saturnus ja Jupiter tekevät saman opposition joten kovin siloiselta hänen uransa ei vaikuta edes vuoden 2020 aikana. Mutta se ei ole ihme sillä ylipäätään sisäpolitiikan tilanne on edelleen muutosherkkä. Siitä lisää myöhemmin.

    Keskustan nuori puheenjohtaja Katri Kulmunin nousumerkki vaikuttaa pystynokkaiselta Ravulta, mutta mene ja tiedä. Se tietäisi yöaikaa vähän yli puolenyön. Mutta vaikka näin ei olisikaan, karttaa voi katsoa yleisestä näkökulmasta. Neitsyttä on hänenkin kartallaan (yllä). Neitsyeen paino merkitsee asiapitoista paneutumista, työteliäisyyttä, ahkeruutta, yksityiskohtien hallintaa ja paperien kasautumista työpöydälle. Neitsyissä on tietysti monia suomalaisten arvostamia hyveitä. Eikä ihme sillä Neitsyt-nousuisia on eniten suomalaisista. Auringon kanssa on energinen Mars ja työtehoa siis riittää. Mutta neliöitä tulee Saturnukselta, joka korostaa muodollisuutta, varovaisuutta ja laskelmoivuutta. Varsinkin Venuksen neliö Saturnukseen voi merkitä lisääntyvää sisäistä yksinäisyyttä. Kuu on Kauriissa, olipa kellonaika mikä tahansa. Se on myös Antti Rinteen Kuumerkki. Kauris on tärkeä merkki poliittisille ja sosiaalisille kiipijöille, jotka mittauttavat ihmisarvonsa usein valtion tai kuntien virallisissa organisaatioissa. Heillä on usein vaativa Yliminä, Superego, joka sanelee elämänsuuntaa ja ohjaa sitä usein paikoille, jossa voi olla vastuussa yhteiskunnalle, muille ihmisille omista päätöksistään ja valinnoistaan. Heidän sisällään vaistot (Kuu) ovat tiukasti hallinnassa ja rationaalinen järki ja periaatteet sanelevat pitkälti elämän sisältöä.

    Superegonsa hallitsemat naiset ovat usein "isin tyttöjä", jotka samaistessaan isään, saavat häneltä matkaevääksi kunnianhimonsa ja pyrkimyksen ylöspäin yhteiskunnan tikapuilla. Kartan ulkokehällä transiitit 10.12. jolloin uusi hallitus vannoi virkavalansa. Jupiterin transiitteja kannattaa aina seurata. Jupiter nostaa, antaa Red Bull -siivet. Kulmunin kartalla Jupiterin tulo Kauriiseen on hyvä asia sillä se alkaa tehdä seuraavana vuonna kolmioita Neitsyt-stelliumin planeettoihin. Menestystä on siten ainakin vuosi tarjolla. Mahdollisesti lähiaikojen transiittien (Pluto, Saturnus, Jupiter) kohteena voi olla myös Kuu, mutta kellonajan puutteeen vuoksi Kuun asema syntymäkartalla jää avoimeksi.

    Voittaja syksyn poliittisessa kamppaluksessa oli Sanna Marin (arvauskartta yllä), Rinteen suosikki oman puolueensa sisällä. Marin on myös 80-luvun puolen lapsia, jotka ovat nyt nousemassa poliittisen rakennelman huipulle. Marinin kartalla Aurinko on yhdessä vakavuutta ja auktoriteettia suovan Saturnuksen kanssa Skorpionin merkissä. Sekin jo vihjaa siihen, että hän on sisimmässään myös SuperEgon hallitsema ihminen, jota ajaa eteenpäin halu täyttää ulkoapäin asetettu mitta ja täydellisyyden ja kunnollisuuden vaatimukset. Skorpionin merkki on aina kiinnostunut vallasta ja vallankäytöstä, asioiden ohjaamisesta joko avoimesti tai piilevin keinoin. Parhaimmillaan hän on selväjärkinen organisoija sekä käytännön että ideoiden tasolla. Mutta hän tuskin pitää yllätyksistä. Jäykkyyttä ja pitäytymistä kirjaimellisiin tulkintoihin voi ilmetä. Marinin kartalla on mm. Marsin kolmio Jupiteriin, joka lisää rohkeutta ja varmuutta, se viittaa suorapuheisuuteen ja kykyyn innostua uusista, aina laajemmista tavoitteita.

    On hyvä huomata, että Skorpioni on Rinteen ja Marinin yhteinen Aurinkomerkki. Myös Kuumerkki on molemmilla sama ja Kulmunillakin se on sama, Kauris. Kolme Kauris-Kuuta kertoo näiden vuoden 2019 poliittisen draaman sankareilla osoittaa että Kauris on nyt ajankohtainen merkki, onhan siellä Pluto, Saturnus ja Jupiter menossa transiittina. Näiden kolmen antama painoarvo Kauriille on näinä aikoina mahtava ja se säilyy voimassa myös lähes koko ensi vuoden. Kolme hidasta planeettaa Kauriissa tekee vuodesta 2020 poliittisesti raskaan, mutta jos kaikki menee putkeen, tuloksia myös syntyy. Tavallaan jatkuvuutta on: edellisen pääministerin Kuun asema siirtyy seuraavalle. Kannattaa myös muistaa että nyt maan johdossa on kaksi henkilö, joilla on Auringon ja Saturnuksen konjunktio: presidentti Niinistöllä ja pääministeri Marinilla.

    Marinin kartan bonuksena on hänen Aurinkonsa sijainti Suomen valtion DS:llä, kulmalla, jonne heijastuvat valtion suhteet muihin valtioihin, ulkopoliittiset asiat. Niihin hän jättänee myös oman jälkensä.

    Nyt kun katsoo 10-12. transiitteja ajalle, jolloin Marinin hallitus vannoin virkavalan (kartta alla), huomaa että nopeasti liikkuva transiitti-Kuu on Suomen 4.12.17 kartan Askendentilla Härän lopussa. Osuma on vieläpä varsin tarkka.

    Mutta onko vuosi 2020 vakaa poliittinen vuosi vai jotain muuta, on arvioitavissa vain Suomen valtion kartan kautta. Suomen kartasta on kaksi versiota, 4.12. jolloin itsenäisyysjulistus luettiin (Svinhufvud)ja itsenäisyydestä äänestäminen 6.12. jolloin virallinen päätös syntyi äänestyksen tuloksena. Eroa on tosin kaksi vrk, mutta planeettojen asemissa se ei suuria eroja saa aikaan. Kuu liikkuu eniten, 4.12. se on Leijonassa yhdessä Saturnuksen kanssa, ja 6.12. se on Neitsyessä yhdessä Marsin kanssa. Molemmilla päivämäärillä on puolustajansa.

    Uuden hallituksen kartta näyttää perin Kauris-painotteiselta: Jupiter, Keskitaivas (tavoitteet), Venus, Saturnus ja Pluto ovat kaikki tässä merkissä. Hallitus on hyvin hallitseva hallitus. Ainakin se haluaa ehdottomasti saada tavoitteensa ja ohjelmansa läpi. Tavoitteellisuutta, määrätietoisuutta, vakavaa asiallisuutta on hallituksen toimissa, mutta toki myös yksipuolisuutta ja huumorintajuttomuutta, joka merkkiä vaivaa myös ihmisten tasolla. Kommunikointikin sujuu koska Merkurius on valtion DS:llä tiedottamassa asioistaan yleisölle ja ulospäin maailmalle. Kovia aspekteja ei oikeastaan ole lainkaan planeettojen kesken. Yhteenhitsautuminen voi olla hyvä juttu, joskin valtanokittelusta tuskin päästään eroon.

    Jos katsoo tuota kaksoiskarttaa, jossa Suomi on sisällä, transiitit ulkokehällä, huomaa myös että kovia transiitteja valtion kartan tekijöihin ei tule muilta kuin Marsilta (neliöt valtion Saturnukseen ja Kuuhun ja Uranukseen) ja Jupiterilta, joka tekee opposition valtion Plutoon (usein kuvastaa voimakasta naapuria, Venäjää).

    Ja miten nuo hallituksen Mars -neliöt näkyvät jatkossa? Siihen riittää tueksi hyvin pelkkä yksi transiitti: Neptunus on Kaloissa ja muodostaa opposition valtion Marsiin Neitsyessä. Neptunus (negatiivisesti: toimimattomuus, sekava tilanne, passiivisuus, väärät tiedot, epärehellisyys, irtisanomisia), siten sekoittaa työmarkkinoita (Mars 6.huone/Neitsyt - teen työtä, kuulun liittoon), lakkoja ja muuta häiriötä on jo nyt luvassa ja lisääkin voi tulla ensi vuoden kuluessa. Tavallaan tilanne kuvaa passiivista tapaa saada oma tahto läpi työmarkkinoilla. Luonnollisesti hallitus joutuu mukaan jos koko yhteiskuntaa hetkauttavat lakot panevat normaalit tuotannon ja talouden koneet hiljaisiksi. Tässä on tiedossa vaikeuksia vuoden 2020 aikana ja Marsinin hallituksen kyky pitää yhteiskunnallisia voimia tasapainossa ja koossa, tullaan punnitsemaan.

    Ja miksi Rinteen oma hallitus tuupertui puolen vuoden jälkeen? Kannattaa katsoa Rinteen hallituksen perustamiskarttaa 6.6.2019, klo 14:00.

    Kartta näyttää ongelman suoraan: Mars on vastakkain Saturnusta ja Kuu on vastakkain Plutoa. Löysemmin ajatellen neljä planeettaa on mukana oppositioasetelmassa. Lisäksi Aurinko on oppositiossa Jupiteriin - siinä viides. Se ei lupaa hyvää yhteistyölle. Mars lisäksi peräytyy eli kulkee maasta katsoen taaksepäin. Voi ajatella että tällaisissa kuvioissa ei kannata rakentaa mitään koska pian se on purettava. Auringon neliö Neptunukseen myös lisää hallituksen tahdon hajaantumista. Politiikassakin on hyvä ottaa huomioon ajan laatu. Se on astrologisen ymmärryksen perusta.

    Alla vielä Suomen valtion (4.12.17) kartta, jossa tarinan kolmen päähenkilön Kuun asemat on merkitty. Kaikki Kauriissa, kaikki lähellä Suomen keskitaivasta ja 10.huoneessa tai sen tuntumassa (riippuu kellonajasta), jossa ollaan kansakunnan kaapin päällä, sosiaalisen hierarkian huipulla. Huipulle pääseminen huikaisee, mutta sieltä voi myös pudota.

    Myös auringonpimennyksiä poliittisessa astrologiassa seurataan. Ne voivat olla heijastuksia enemmän tai vähemmän yllättävistä uusista käänteistä, jolloin nousee esiin arvaamaton uusi tilanne tai jokin asiantila nopeasti muuttuu. Talven tulo tietää auringonpimennystä tapaninpäivänä 26.12.2019 (kartta alla). Tämä pimennys osuu sekin Kauriiseen 4.06 astetta. Se osuu samalla Suomen valtion 9.huoneeseen (laajat kansainväliset kysymykset ja yhteistyö, globaalit näkymät ) ja oppositioon Suomen Pluton kanssa. Pluto Suomen valtion kartalla on 3.huoneessa ja Ravussa, se kuvaa hyvin voimakasta ja vaarallista naapuria, Venäjää, jonka vaikutus Suomen ulkopolitiikkaan on ollut monta kertaa ratkaisevassa asemassa. Tällä kertaa pimennyksessä on mukana kolmantena pyöränä Jupiter, joka tuo siihen lisää dynamiikkaa ja kenties dramatiikkaa.

    On tapana katsoa taaksepäin samanlaisia ennakkotapauksia. Viimeksi samassa paikassa tapahtui auringonpimennys 25.12.2000, 19 vuotta sitten. Mitenkään raju tai dramaattinen ajankohta se ei ollut. Muutoksia oli jo tullut aiemmin, Tarja Halosen valinta presidentiksi 16.1.2000 oli merkkipaalu. Samaan aikaan perustuslain uudistukset vähensivät presidentin oikeuksia ja lisäsivät pääministerin ja hallituksen valtaa. Lipposen hallitus oli vakaa ja pysyi vallassa neljä vuotta. Suomi oli liittynyt aiemmin euroalueeseen. Talous kukoisti, olihan Nokia vielä voimissaan. Laskukausi alkoi myöhemmin. Pimennyksen "vaikutus" jatkui vielä pitkälle 2001 puolelle. Helmikuussa 2001 paljastui Lahden kisojen aikana laaja hiihdon doping-skandaali, joka tahrasi Suomen talviurheilun puhtauden maineen vuosikausiksi eteenpäin. Nämä menneet tapahtumat ovat vain viitteiä pimennyksen tavasta tuoda ilmiöitä esiin. Jokainen uusi pimennys on aina omanlaisensa, mutta oleellista on tuo oppositio Plutoon. Saamme siis jonkinlaisia muistutuksia siitä millaista on elää suuren ja vahvan naapurimaan kyljessä. Pluton oppositiot voivat korostaa myös tavallista kovempaa valtapeliä puolueiden välillä.

    Tunnettujen ihmisten syntymäaikojen saaminen on varsin satunnaista. Arvauskarttoja voi käyttää mutta silloin nousumerkki ja huoneet ovat todennäköisesti väärin. Samoin jos käyttää keskipäivä-karttaa, joka on yleinen käytäntö. Mutta aspektirakenteet ovat silti käytettävissä vaikka aika on väärin. Kuun asema voi heittää useita asteita silloinkin. Näistä kolmesta poliitikosta voi todeta että Rinne voisi olla joko Vaaka - tai Skorpioni-nousu. Vaaka on tietysti juristille sopiva nousumerkki. Katri Kulmuni on vaikea tapaus arvaajille. Kaikki nousumerkit Ravusta Vaakaan ovat mahdollisia. Sanna Marin saattaa olla Skorpioni-nousu (kuten kartassa), Jousimiehen loppu-nousuinen tai Kauris-nousuinen, joka heittää planeetat tykkänään toisiin huoneisiin kuin jutun kartassa. Mutta arvaukset ovat useimmiten antavat vääriä tuloksia, teki niitä sitten kuka tahansa. Ulkonäöstä ja esiintymisestä saadut vihjeet ovat usein ristiriitaisia ja elämäntapahtumien mukaan rekktifioinnit ovat astrologin valintojen ja mielivallan armoilla. Erään astrologisen pienryhmän jäsenten enemmistö kannatti Skorpioni-nousua. Myös Kauris sai kannatusta (Marin on melko pienikoinen, ruumiin rakenne on melko kuivakka jne. mutta toisaalta kasvojen muodossa on enemmän Skorpionia).

    Lisäys tähän v. 2020: Kuten noista hajanaisista huomioista voi päätellä, vuoden 2019 loppupuolella astrologia ei auttanut näkemään että nuo raskaat Kauris-transiitit (Jupiter/Saturnus/Pluto) merkitsivät korona-pandemian tuloa myös Suomeen. Itse ajattelin että transiitit heijastuvat normaalin poliittisen elämän kautta (Kauris), mutta itse asiassa ne tiesivät sitä että valtion oli monin tavoin varauduttava viruksen leviämisen torjuntaan ja että rajoitusten vuoksi moni yhteiskunnan normaali toiminto oli pysähdyksissä (Saturnus/Pluto). Odotin että poliittisesti vuosi 2020 olisi tavallista painavampi ja raskaampi muutosvuosi, mutta toisin kävi, pääosan esitti covid-19, pieni, mutta kaikkialle ehtivä kaveri. Suomi ja kaikki valtiot kärsivät rajuja taloudellisia tappioita, mutta hyviäkin puolia esiintyi: "taloudellisen kasvun" pakkohokema väistyi hetkeksi, ilmasto puhdistui, ihmiset joutuivat kääntymään sisäänpäin (hei, sielläkin on vähän elämää...), luontoonkin hakeuduttiin entistä useammin. EI niin pahaa ettei jotain hyvää -periaate.

    Raimo Nikula, 12.12.2019 ja loppukaneetti 28.8.2020


    Jupiterin ja Saturnuksen 20-vuotisen kiertojakso alkaa 2020

    Palaan vielä kerran tärkeään Jupiterin ja Saturnuksen kiertoon, jossa on uusi alku tulossa parhaillaan. Astrologiassa suurten linjojen maailman muutoksia tarkkaillaan hitaiden planeettojen siirtyminä merkistä toiseen ja niiden välisiä aspekteja, kulmasuhteita tarkkaillen. On myös pienempiä syklejä, joiden merkitys maailmantilanteessa voi olla huomattava. Sellainen on Jupiterin ja Saturnuksen 20-vuotinen kiertojakso, jonka kuluessa ne tekevät keskinäisen yhtymän. Jo arabit 1000-luvulla kiinnittivät suurta huomiota tähän sykliin ja erityisesti siihen, että käytyään läpi 20 sykliä (noin 240 vuotta – pientä vaihtelua on), Jupiter/Saturnus –yhtymä muuttaa elementtiä. Myös Johannes Kepler kiinnostui tästä suurkonjunktiosta ja sen elementtien muutoksista.

    Vasta vuodesta 2020 lähtien Jupiterin ja Saturnuksen yhtymät muuttuvat pysyvästi ilman merkkeihin, Vesimieheen, Vaakaan ja Kaksosiin. Tämä elementin muutos, eli arabiastrologien terminä Suuri Mutaatio, merkitsi aikoinaan suuria yhteiskunnallisia muutoksia, hallitusvallan, hallitsijasuvun, taloudellisen ja poliittisen elämän rakenteiden muodonmuutoksia. Tämä on käytännössä näkynyt mm. siinä että valtioissa joissa on selkeä kahtiajako Liberaalit-Konservatiivit, hallitusvastuu siirtyy vuorotellen toiselta toiselle. USA on sellainen maa, jossa demokraatit ja republikaanit vuorottelevat melko säännöllisesti kongressin ja senaatin enemmistöpuolueena ja presidenttikin vaihtuu neljän vuoden välein. Ylipäätään Jupiterin kasvujohteisuus, laajentumishalu, optimismi kohtaa Saturnuksen realismin, joka asettaa rajat ja vaatii ilmassa värähtelevien sosiaalisten pyrkimysten, visioiden ja ideaalien asettumista uusiin muotteihin tai raameihin (Saturnus). Näin syntyy Jupiter/Saturnus -konjunktion merkitys. Uusi visio voi olla epämääräinen aluksi, mutta se tarkentuu kun sitä määritellään, asetetaan kunkin yhteiskunnan perinteisiin ja voimavaroihin.

    Suuri Mutaatio ei ala fanfaareilla eikä se ilmenny heti konkreettisina tuloksina. Kaikki syklit alkavat jostain, ne vaikuttavat vähitellen muuttaen asenneilmastoa ja ihmisten ajattelua. Viimeinen mutaatio tapahtui vuonna 1842 (1802 Neitsyt, sitten poikkeus 1821 Oinas), jolloin Jupiter/Saturnus – yhtymät siirtyivät maamerkkeihin. Vuoden 1842 konjunktio tapahtui Kauriissa, seuraava konjunktio 1881 Neitsyessä, sen jälkeen se on ollut Kauriissa (1900), Neitsyessä (1920-21), Härässä (1940-41 ja 2000) ja Kauriissa 1960-61 ja poikkeuksen muodostaa 1980-81 konjunktio Vaa’assa – ilman merkissä.

    On muistettava että Jupiterin ja Saturnuksen konjunktio voi tapahtua kolmekin kertaa koska planeetat peräytyvät maasta katsoen optisen illuusion kautta osan vuotta ja tekevät sahaavaa liikettä eteen- ja taaksepäin. Joskus riittää yksi tarkka konjunktio, joskus niitä tulee kolme, ja ne voivat osua kahteen peräkkäiseen vuoteen.

    Kaikkien neljän elementin läpikäyminen kestää 800 vuotta ja koko eläinradan läpi liikkuminen ja paluu alkuun kestää 2400 vuotta (3 x 800). Koko sykli käsittää useita eripituisia toisiinsa kytkeytyviä syklejä, jotka kestävät 20, 200, 800 ja 2400 vuotta.

    Nyt ollaan juuri 20 vuoden syklin lopussa, joka alkoi yhtymällä Härässä vuonna 2000, ja toisaalta olemme 200 vuoden maan elementin syklin lopussa, joka alkoi 1800-luvulla. Olemme siirtymässä uuteen ilman merkkien kiertoon, mutta tämä prosessi ei ole aivan yksinkertainen muutos.

    Maan elementin kiertokulku käsitti 11. ja 12. vuosisadat (1007-1206)
    Ilman elementin kiertokulku käsitti 1200- ja 1400-luvut (1186-1405)
    Veden elementin kiertokulku käsitti 1500- ja 1500-luvut (1365-1643)
    Tulen elementin kiertokulku käsitti 1600- ja 1700-luvut (1603-1821)
    Maan elementin kiertokulku käsitti 1800- ja 1900-luvut (1802- poikkeus 1821, sitten aina vuoteen 2000)
    Ilman elementin kiertokulku 21. ja 22. vuosisata (poikkeus 1981, sitten 2020 -2199)

    Yllä Jupiter/Saturnus-konjunktiot 1842-2020 asetettuina eläinradalle. Itse asiassa Jupiterin ja Saturnuksen syklit muodostavat sarjan pienempiä ja suurempia kiertojaksoja. Pienin on tuo 20 vuoden välein toistuva konjunktio. Simppeli juttu, kaksi planeettaa tapaa toisensa ja ovat eläinradalla samassa asemassa. Kun konjunktiot vaihtavat elementtiä, tapahtuu mutaatio, ja se merkitsee yhden aikakauden loppua ja uuden alkamista, joista jokainen kestää noin 200 vuotta. Mutaatiot seuraavat eläinradan ympärillä olevia elementtejä, siirtymällä tulesta maasta ilmasta veteen jatkuvassa jaksottelussa.

    Mielenkiintoinen seikka mielestäni on myös uuden syklin aloituskohta 0 astetta Vesimiestä. Se on merkin alkuhuuto, herätys ja uuden tietoisuuden nousun symboli. Kun katsoo Jupiter/Saturnus -syklien aloituksia Richard Nollen kotisivuilta (https://www.astropro.com/features/tables/geo/ju-sa/ju000sa.html), jonne hän on koonnut 3000 vuoden kiertojaksot, huomaa että vain kerran aiemmin historiassa Jupiter/Saturnus sykli alkoi merkin 0 asteessa. Tämä tapahtui v. 333, jolloin konjunktio sattui 0.57 Vaakaa. Mutta nyt on kuin kehityksen sormi osoittaisi painokkaasti Vesimiehen alkuun - maailman on uudistuttava radikaalisti. Isot talkoot edessä, työmiehiä etsitään. Jotkut ovat samastaneet uuden Jupiterin ja Saturnuksen konjunktion samalla Vesimiehen ajan alkulaukaukseksi. Ei pidä myöskään olla naiivi Vesimiehen merkin suhteen. Sen varjo on fanaattisen, epäinhimillisen teknomaailman luomisen vimma, joka voi sekin olla suuri kehitystä vääristävä oire ihmiskunnan historiassa. Maailmasta löytyy jo satoja miljoonia ihmisen ja koneen sulauttamisen autuuteen uskovia ihmisiä.

    Miksi Jupiter ja Saturnus ovat niin tärkeitä yhdessä? Molemmat on luokiteltavissa sosiaalisiksi planeettasymboleiksi. Niillä on yksilöllinen sanomansa, mutta erityisen tärkeä on niiden rooli ihmisen luomien sosiaalisten järjestelmien luojina ja ylläpitäjinä. Jupiter edustaa yhteisöjen ja valtioiden johtajia myyttisiä ja isänmaahan ja sen menneisyyteen kytkeytyviä perusajatuksia, aatteita, keskeisiä periaatteita, käytännössä myös tapaa tehdä politiikkaa, hallita maata ja kansaa. Jupiter julistaa Totuutta, Oikeutta, Kansan tahtoa. Se on poliittinen vaikuttaja. Jupiterin tehtyään työnsä aatteiden julistajana ja kansan herättäjänä ja puhein ja kirjoituksin kansaan vaikuttajana, sen siementämät ideat ottaa Saturnus käsittelyyn ja tekee niistä konkreettisia valtiollisia systeemejä, lakeja, normeja ja käytänteitä, joita kaikkien on noudatettava. Jupiter kannustaa jatkuvaan kasvuun ja menestykseen, mutta voi ylittäessään rajansa, muuttua fanaattiseksi ja edistysuskoiseksi ahneudeksi ja oman uskon - tai tiedon - sokaisemaksi voimaksi. "Aivan kuten vesi virtaa alamäkeen, ihmiselläkin on taipumus kuten koko luonnossa valita helpoin tie. Se ei kuitenkaan vie henkilökohtaiseen kasvuun… Saturnuksen lämpöä ja kovaa painetta tarvitaan kehitykseen ...". Saturnuksen tehtävä von luoda betonirealistinen pohja, jolle pystytetään Jupiterin innoittamien periaatteiden mukaiset sosiaaliset rakenteet. Jupiter innoittaa kansoja ja niiden johtajia luomaan visioita "paremmasta maailmasta ja tulevaisuudesta ja oman maan tulevasta menestyksestä". Saturnus tulee ja testaa ja arvioi miten visiot toteutuvat. Ja jos ne eivät ole reaalisella pohjalla, Saturnus antaa kritiikin, palautteen ja vaatii korjauksia linjaan - ja rankaisee myös rajojen ja mahdollisuuksien ylityksistä. Jos valtio uskoo jatkuvaan tuotannon kasvuun ja vaurauden lisääntymiseen ilman ongelmia, se on Jupiterin vallassa. Jos valtion johtajat pitävät yllä tiukkaa talous- ym. kuria ja nostavat ihanteeksi ahkeran ja säästäväisen elämäntyylin ilman pullikointia esivaltaa vastaan, on Saturnus saanut yliotteen. Saturnus on paineiden, stressin, testaamisen ja turvallisuuden mittari, sanoo John Townley kirjassaan Astrological Life Cycles.

    Vuoden 2021 jälkeen uusi asennemaailma asettuu vallitsevaksi – vähitellen, ei kertarysäyksellä. Ja koska merkki, jossa Jupiter ja Saturnus kohtaavat on juuri Vesimies eikä mikään muu, on arvioitava että valtioiden ja niiden johtajien on löydettävä yhteinen pohja, josta käsin koko maailma sitoutuu riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin ilmaston lämpenemisen estämiseksi. Mutta koska se vaatii rankkoja toimia, teollisuuden päästöjä on supistettava rajusti, tuotantotapoja, erityisesti energian tuotantotapoja lämmitysjärjestelmiä ja autokantaa on uusittava jotta päästään fossiilisten polttoaineiden päästöistä. Kulutustottumuksia, ruokakulttuuria, vaatteiden materiaaleja ym. on muutettava radikaalisti. Hiilineutraalisuus (hiilinielujen on oltava tasapainossa ilmakehään purkautuvien hiilimäärien kanssa), johon Suomi pyrkii vuoteen 2035 mennessä, on vaativa tavoite. Siihen ei päästä nykyisillä toimenpiteillä ja suunnitelmilla. Pessimistit sanovat että olemme jo myöhässä eikä suuria katastrofeja voi enää välttää. Ilmastomuutoksen pahin kärki saattaa tulla vasta 2030-2050-luvuilla. Viisaat teknologiaan ja kapitalismin markkinavoimiin luottaneet isät ja äidit ovat luoneet lapsilleen ja lastenlapsilleen synkän varjomaailman.

    Jupiterin ja Saturnuksen uusi sykli alkaen 21.12.2020 on vuoden taivaallinen joululahja, painava paketti kaikille maailman ihmisille, niin hyville kuin pahoille, niin pienille kuin suurille. Konjunktio tapahtuu Vesimiehen alussa, 0,29 astetta, joka sekin kielii siitä, että jotain aivan uutta on synnytettävä yhteiskuntajärjestelmien ja valtioiden yhteistyöllä. Jokaisen merkin alussa annetaan sysäys, joka sävyttää koko kehitystä. Vesimies merkkilaatuna antaa kykyä kokonaisvaltaiseen näkemykseen, joka usein perustuu tieteellis-tekniselle perustalle. Mutta asenteellisesti Vesimies viittaa kykyyn arvioida laajoja taustavaikutuksia luonnon, yhteiskuntien kehityksen ja ihmisen evoluution tasolla. Vesimies edustaa kykyä ajatella suuria kokonaisuuksia, sillä on laaja visio, globaali toimintakenttä ja kykyä ottaa etäisyyttä välittömiin paineisiin ja tarpeisiin. Se antaa toivoa siitä että maailmaa yhdistävä perusajatus ja päämäärä löytyvät tässä maapallon kriittisessä tilanteessa. Massojen asenteiden ja elintapojen täytyy muuttua, on kenties tehtävä se pahin mahdollinen, mitä ihmiset voivat kuvitella: pitää luopua jostain, on elettävä harkiten ja kulutusta ympäristöä säästävään suuntaan ohjaten ja jopa supistaen. Ja mikä maa se joka nousee ensimmäisenä esiin ja ilmoittaa sen ilosanoman että ilmastomuutoksen torjumiseksi on vähennettävä tuotantoa, kauppaa ja kulutusta? Bidenin USA? Xin Kiina, piskuinen Suomi? Ei tule tapahtumaan - ei missään helposti eikä nopeasti. Länsimainen ihminen tottui liiaksi mukavaan ja yltäkylläiseen elämäänsä ja laitteiden tuomaan narkoosiin ja nyt on asia ajateltava tykkänään toiselta suunnalta.

    Länsimaisen kulttuurin käsikirjoituksessa on keskeisenä teemana tai dogmina ikuinen taloudellinen kasvu. Ihmiskunta etenee lineaarista viivaa eteenpäin, kehitysajatus on ollut loukkaamaton jalustalle asetettu tabu. Yhden kirjaimen muuttaminen tässä juonessa, on monen mielestä katastrofi. Mutta silti, kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että mikään pieni piiperrys ei enää auta; tarvitaan järeitä, lainvoimaisia muutoksia, jotka ulottuvat yhteiskunnan rakenteista yksilöiden ja perheiden arkiseen elämään. Kaikkien maiden on sitouduttava näihin rankkoihin uudistusohjelmiin. Ja tietysti ihmisen sisäisyyteen ja psykologiaan perehtyneet ovat aina sanoneet että ongelman ytimessä on inhimillinen kuolemansynti nimeltä ahneus. Yksinkertaisesti sanoen, ihminen on saattanut maapallon tuhon partaalle hamutessaan kaikkea hyvää itselleen välittämättä seurauksista. Greta Thunbergin suulla valveutuneet nuoret huutavat ilmastokokouksessa: You have destroyed our future. How dare you! Kyllä ihminen on kehdannut. Ahneuden, itsekkyyden ja välinpitämättömyyden epäpyhälle kolminaisuudelle ei ole ollut rajoja. Nyt niitä tulee huolimatta Trumpin tai Bolsanaron kaltaisista johajista tai kiinalaisen valtio-ohjatun kapitalismin noususta. Miten vaikea on ollut tajuta että niin kuin jokin yksilö voi tehdä virheitä elämässään, voi ihmiskunta tehdä myös täysin vääriä ratkaisuja ja valintoja. Onneksi maailma pääsi eroon Trumpista, joka symboloi Jupiterin irtipäässyttä varjoa, ja nyt Joe Biden, paljon elämässään kärsinyt johtaja saa saturnisen roolin kantaakseen. Mutta silti USA:n osuus maailman raaka-aineiden suurkuluttajana ja päästöjen aiheuttajana tuskin laskee huomattavasti Joe Bidenin kaudella.

    Stephen Arroyo kirjassaan New Insights in Modern Astrology, esittänyt että "Syklin ensimmäiset kymmenen vuotta ovat intensiivisempiä, ja eräänlainen purkautuminen tapahtuu, joka johtaa Jupiter Saturnus -opposition (10 vuoden kuluttua konjunktiosta) huippuun. Syklin viimeiset kymmenen vuotta näyttävät usein hidastavan koko jakson aikaisemmissa vaiheissa esiintyvää intensiteettiä, vauhtia ja yleistä suuntaa." Hän jatkaa ideaansa: "Ensimmäisten kymmenen vuoden aikana ihmiset pyrkivät enemmän aloittamaan, suunnittelemaan, kokeilemaan, ja tapahtuu monia nopeita muutoksia sekä suurin osa suurimmista kriiseistä. Sitten toisen kymmenen vuoden aikana ihmiset näyttävät usein olevan uupuneita ja tarvitsevat pohdinta- ja sulattelukautta, koska muutosvauhti on ollut liian nopea ylläpitää jatkuvasti."

    Kun katsastaa historiallisia Jupiter/Saturnus syklien ajoitusta, huomaan, että vaikka Arroyon kahtiajako voi yleisellä tasolla pitää paikkansa, on käytännössä ollut niin, että 20 vuoden jakson kriittisimmät vuodet osuvat 1-2 vuotta uuden syklin alkamisen jälkeen tai 5-8 vuotta alun jälkeen. Sotia, kansainvälisiä kriisejä, merkittävien poliittisten murrosten alkuja näyttää karkealla sihdillä ajateltuna osuvan tällä tavalla. Suuret sodat eivät näytä alkavan Jupiter/Saturnus syklin välittömään alkuun. Tosin 1940-41 oli konjunktio Härässä II maailmansodan alkupäässä. Kenties nähdään 9-10 vuoden kuluttua miten uusi sykli ja sen tuomat uudet aloitteet ovat päässeen kasvamaan. Kahden planeetan konjunktiota voi verrata - kuten Dane Rudhyar usein teki - siemenen itämiseen kun uusi elämä tekee tuloaan. Opposition voi rinnastaa kukkimiseen - jotain valmista, todistettavasti näkyvää ja kaunista on syntynyt - jos kaikki menee hyvin, mutta takeita ei ole. Selvää on että syklit eivät sanele kaikkea vaan 20 vuoden jaksoon mahtuu lisäksi hitaiden planeettojen keskinäisiä, pitkäkestoisia aspekteja, jotka antavat omat sysäyksensä kehitykseen.

    Alla on joitakin - pääosin kotimaisia - poliittisia merkkihenkilöitä eri aikakausilta, jotka ovat syntyneet lähellä Jupiterin ja Saturnuksen konjunktiota. Kaikilla on ollut kansallista tai maailmallista merkitystä trendien luojina, politiikan vaikuttajina, ajattelun tai luovan ilmaisun uudistajina.

    Galileo Galilei, 1564, tähtitieteilijä, joka pohjusti siirtymistä nykyiseen faktoilla rajattuun maailmankuvaan ja empiiriseen tieteeseen, konjunktio Ravussa kahden asteen tarkkuudella.
    William Shakespeare, 1564, laasti ihmiselämää tunteva ja perimmäisiä teemoja käsittelevä näytelmäkirjailija, Jupiter Leijonassa ja Saturnus Ravussa, konjunktio kolmen asteen tarkkuudella. Hänen vaikutuksensa elää yhä voimakkaana kirjallisuudessa, näyttämöllä ja elokuvissa.
    Isaac Newton, 1643, fyysikko, joka muotoili fysiikan mekaaniset peruslait, Jupiter/Saturnus -konjunktio Kaloissa, viiden asteen tarkkuudella. Shakespeare ja Galileo olivat syntyneet samana vuonna vähän eli kahden kuukauden erolla toisiinsa.
    Thomas Jefferson, 1743, USA:n 3. presidentti, perustuslain muotoilija, Jupiter Leijonassa ja Saturnus Neitsyessä, konjunktio viiden asteen tarkkuudella.
    Fjodor Dostojevski, 1821, kirjailija, joka teokset sisältävät kestäviä oivalluksia ihmisen psykologisesta, moraalisesta ja uskonnollisesta tarpeista ja ongelmista, Jupiter/Saturnus -konjunktio yhden asteen tarkkuudella Oinaassa.
    Mary Baker Eddy, kristillisen tieteen perustja ja hengellisen parannuksen apostoli, Jupiter/Saturnus -konjunktio Oinaassa parinasteen tarkkuudella.
    P.E. Svinhufvud, 1861Suomen 3. presidentti, "Ukko-Pekka", Jupiter/Saturnus -konjunktio Neitsyessä neljän asteen tarkkuudella.
    Rudolf Steiner, 1861, hengentieteilijä, antroposofian perustaja, pedagogi ym. Jupiter Leijonassa ja Saturnus Neitsyessä - konjunktio oli juuri muodostumassa.
    Santeri Alkio 1862,maalaisliittolainen nuorisoseuralliikkeen kantahahmo, toimittaja ja poliitikko. Sama konjunktio, alle kolmen asteen tarkkuudella Neitsyessä.
    Väinö Tanner, 1881, itsenäisyydenajan alkupuolen suurin demarivaikuttaja, Jupiter/Saturnus -konjunktio Oinaan lopussa viiden asteen tarkkuudella.
    Urho Kekkonen, 1900, pitkään hallinnut presidentti ja "maan Isä", v. 1900 , Jupiter/Saturnus -konjunktio lähestyi Jousimiehessä 1900, mutta tarkentui vasta 1901 Kauriissa.
    K.A.Fagerholm, 1901, Kekkosen pahin kilpailija, pitkän linjan demaripoliitikko, Jupiter/Saturnus -konjunktio Kauriissa 4 asteen tarkkuudella.
    Joonas Kokkonen, 1901, säveltäjä, Jupiter/Saturnus -konjunktio oli venynyt Neitsyestä Vaakaan, eroa oli kuusi astetta.
    Pertti Salolainen, 1940, nykyisen eduskunnan pitkäaikaisin edustaja (vuodesta1970–1996 ja 2007–2019), ministeri ja puhemies. Jupiter/Saturnus -konjunktio Härässä on tarkin mitä löytyy: 3 minuuttia eli 20. osa asteesta.
    Bob Dylan, 1941, folkrock-muusikko ja säveltäjä, Nobel-palkittu sanoittaja, Jupiter/Saturnus -konjunktio Härässä 9,5 asteen tarkkuudella.
    Paavo Lipponen, 1941, pääministeri ja pitköäaikainen demarivaikuttaja, Jupiter/Saturnus -konjunktio Härässä seitsem John Lennon, 1940, trendiä luova muusikko ja säveltäjä, Jupiter/Saturnus -konjunktio Härässä puolen asteen tarkkuudella.
    Paavo Lipponen, 1941, pääministeri ja pitköäaikainen demarivaikuttaja, Jupiter/Saturnus -konjunktio Härässä seitsemän asteen tarkkuudella.
    Juha Sipilä, 1961, pääministeri, Jupiter Vesimiehen puolella ja Saturnus Kauriissa - konjunktio kuuden asteen tarkkuudella.
    Prinsssa Diana, 1961 prinssi Charlesin puoliso ja kuningassuvun onneton jäsen, Jupiter Vesimiehessä ja Saturnus Kauriissa- konjunktio seitsemän asteen tarkkuudella. Barack Obama, 1961, USA:n ensimmäinen mustaihoinen presidentti, Jupiter Vesimiehessä ja Saturnus Kauriissa- konjunktio kuuden asteen tarkkuudella.
    Joitakin taiteilijoita 1961: Kjell Westö, Ville Virtanen, Kati Outinen.

    Jos palataan uskonnollisten uudistajien ja vaikuttajien maailmaan, varhaisin Jupiter/Saturnus -konjunktio saattoi olla Gautauma Buddhan kartalla. Edellyttäen että hän oli syntynyt kuten syntymälegenda kertoo vuonna 563 e.a.a ja toukokuun täydenkuun päivänä. Se osuu päivämäärälle 11.5.563 e.a.a. Tuona vuonna Jupiterin ja Saturnuksen uusi sykli oli alkamassa Oinaan merkin lopussa.

    Oikeistopopulistisia poliittisia johtajia 2019-20- katsaus - Huom. karttoja on tarkennettu ADB:n tietojen mukaan

    Viime vuosina maailman politiikkaan on vaikuttanut suuresti pakolaisvirtojen vyöry Eurooppaan. Se alkoi vuosia sitten ja kiihtyi vuosina 2012-2016. Suomeen suurin tungos oli v. 2015. Yhä Afrikasta yritetään Välimeren yli Euroopan lihapatojen äärelle ja Lähi-idän sotaisa tilanne synnyttää sekin pakolaisia, samoin Keski-Afrikan epävakaa poliittinen tilanne. Asetelma on yksinkertainen: Afrikassa ei ole tulevaisuutta, ei edes henki ole turvassa, Euroopassa on kaikkea sitä, mikä Afrikasta ja Lähi-Idästä puuttuu. Siispä sinne.

    Miten suhtautua vierasperäisten ihmisjoukkojen maahanmuuttoon? Eurooppa jakautuu moneen leiriin: liberaaleinta linjaa vetävät Ruotsi ja Sveitsi, Saksakin on ollut maltillinen, mutta suurin osa Euroopan maista on kiristänyt ehtoja maahanmuuttajille. Unkarissa ja muualla on pystytetty raja-aitoja joiden yli eivät turvapaikan hakijat pääse. Kaikkialla on noussut maahanmuuttokriittisiä puolueita ja niiden edustajat ovat päässeet maidensa parlamentteihin päättämään asioista ja vaikuttamaan yleisiin mielipiteisiin. Suomi ei ole poikkeus, meilläkin on Perussuomalaiset, joka on tosin jakaantui kahtia. Media pyörittelee tätä maahanmuuttokysymystä päivästä toiseen. Ihmisten sisäisyyteen asia on myös vaikuttanut, oma maa ja sen kallisarvoiset arvot, tavat, uskonto, yhteiskuntajärjestys ja tavoitteet on koettu olevan uhattuina. Jotkut kansallismieliset ryhmät lietsovat aktiivisesti maahanmuuttajia kohtaan kielteisiä asenteita. Myös väkivaltaa on nähty.

    Koko poliittinen virtaus on kuluneiden viiden vuoden aikana muuntunut oikeistolaiseksi, konservatiiviseksi ja maahanmuuttovastaiseksi. Tilanne ei ole kummempi USA:ssa, jossa Donald Trumpin hallinto on avoimesti vihamielinen meksikolaisten ja muiden epäilyttävien vierasmaalaisten siirtolaisuutta kohtaan. ”Amerikka ensin” – sloganilla on ollut käyttöä. Ottaen huomioon että Trumpin kausi jatkuu vuoteen 2021, toivoa ei ole että Amerikassa mikään muuttuisi parempaan suuntaan, ellei satu ihme ja suuri väestö herää huomaamaan mitä on tekeillä. Mutta massojen heräämistä tapahtuu ani harvoin, pikemmin massamedian aikana joukkojen hypnotisointi onnistuu aina vain paremmin ja helpommin vaikka kuinka alhaisin keinoin ja twiittauksin.

    Mutta millaisten ihmisten käsissä Eurooppa nyt kun vuosi 10.02.2020 on jo kohta puolessavälissä? Oikeistopopulistinen virtaus on pyyhkäissyt Euroopan yli ja jättänyt jälkeensä pienempiä ja suurempia puolueita, joista osa on päässyt jo pitkälle yrittäen sopeutua oman maansa valtapolitiikkaan. Tässä pieni potpurri, katsaus muutamien maiden johtavien maahanmuuttoa vastustavien puolueiden johtajien astrologisiin ominaispiirteisiin. Ja tämän teen karkein vedoin. Useimmista ei tietenkään ole kellonaikoja joten kurkistelu tapahtuu ilman suurempia persoonallisia ulottuvaisuuksia.

    Kansallismielisten puolueiden johtajien arkkityyppi on Jean-Marie Le Pen, joka nostatti ideologisen sodan liberaalia kansainvälistä virtausta vastaan Ranskassa. Mies, joka loukkasi niin arabi-siirtolaisia kuin juutalaisia yhtä kevyesti, ja joka halusi olla vain ranskalainen ranskalaisten hallitsemassa Ranskassa. Nationalisti, rasisti ja äärikonservatiivi, joka koitui omalle puolueelle taakalle ja niinpä hänet heivattiin ulos ja tilalle nousi hänen tyttärensä Marine Le Pen, joka alkoi ottaa etäisyyttä isäänsä niin henkilönä kuin poliitikkona. Huomaa kartalla Härkä-nousu, Jupiter, ideologioiden synnyttäjänä on myös Härässä. Toinen huomionarvoinen asia on Saturnuksen eristyneisyys lännessä ja 8.huoneessa. Saturnus toimii usein konservatiivisten arvojen vartijana ja ”separaattorina”, se jauhaa asioita ja arvoja ja erottelee jyvät akanoista omien valintojensa mukaisesti ja pitää vieraat vaikutteet jyrkästi erillään itsestä. Ennakkoluuloja vierasvaikutteita vastaan symboloi myös Ravun merkki, jossa on Merkurius/Pluto – konjunktio vihjaten äärimmäiseen mielen ja kielen jyrkkyyteen. Kuu on kotimerkissään Ravussa – omaa maa Mansikka, mutta maa mustikka. Huomaa myös vähäisten kovien aspektien määrä: vain Kuun neliö Marsiin on huomattava aggressioiden synnyttäjä – pohjana tunneperäinen turvallisuuden haku. Tätä miestä ei tee liberaaliksi edes Venus/Aurinko kuusiossa Marsiin ja Neptunukseen ja Aurinko/Venus Mars/Neptunuksen keskipisteessä…Planeetat ovat keskittyneet alkuhuoneisiin 2-3-4 sekä 12.huoneeseen. Huomaa, tämän miehen kartta on tarkka perustuen kellonaikaan.

    Ruotsissa on myös äärioikeiston liikehdintää. On poliittista ja kansallismielistä ajattelua, on yhteiskuntarauhaa aktiivisesti häiritsemään pyrkivää liikehdintää, autojen polttelua ja on maahanmuuttajiin kohdistuvaa vihamielisyyttä. Hiljattain pidetyissä vaaleissa Jimmie Åkessonin johtama Ruotsi Demokraatit menestyivät hyvin ja nostivat kannatuslukujaan roimasti. Åkesson on ulkoisesti sliipattu keskiluokkaisen oloinen, korkeakouluopinnot keskeyttänyt kaveri, mutta hänen ideologiansa on siistiytymiselkeiden jälkeenkin äärilaitaa suhteessa maahanmuuttajiin ja Ruotsin kansankotia uhkaaviin arvoihin ja asioihin. Yllä arvaukseni tässä miehestä, mutta se on vain arvauskartta. Palaamme Härkään kuten monen muunkin kohdalla. Härässä on Aurinko, Merkurius, Kheiron ja Mars. Venus on juuri tulossa Härkään. Venus/Mars on neliössä ideologiseen Jupiteriin – paljon tunnetta ja subjektiivisia arvoja oman maan ja kansallisuuden puolustamiseksi löytyy. Saturnuksella ei ole kovia aspekteja, vain kolmiot Merkurius/Kheironiin. Uranuksella (usein teknokraattisen eliitin symboli yhteiskunnallisesti) on löysä oppositio Aurinkoon ja Merkurius/Kheironiin. Pluto on yllättävää kyllä poissa kuvioista. Plutolla on usein sananvaltaa kartalla kun ihmisellä on äärimmäisiä mielipiteitä ja asenteita ja hinkua vallan huipulle. Mahdollisesti Kuu on oppositiossa Jupiteriin, joka sopisi kansallismieliselle poliitikolle hyvin. Omasta mielestäni tämä kartta ei kerro kyvystä vakuuttaa äärioikeistolaista suuntausta. Mahdollisesti Åkessonin liian pehmeät piirteet tipauttavat hänet puolueen johdosta muutaman vuoden jälkeen.

    Myös Norjassa on Ruotsin ja Suomen tapaan ollut kansallismielisyyden nousua. Norjaa on kuvattu öljytuloilla lepääväksi pikku maaksi, joka nauttii maailman vauraimman maan maineestaan. Ehkä tapaus Breivikin tapaus osoitti että tässäkin paratiisissa on omat käärmeensä, jotka ovat piiloutuneet hyvinvoinnin julkisivun taakse. Norjan kansallismielisen Hyre-puolueen johtaja on Erna Solberg josta leivottiiin v. 2013 pääministeri. Hän ei ole äärioikeistolainen, mutta on silti kiristänyt tuntuvasti maahanmuuttopolitiikkaa. Lisäksi hän kieltäytyi v. 2004 antamasta turvapaikkaa Norjasta israelilaiselle ydinvoimasalaisuuksia paljastaneelle Mordechai Vanunulle. Kielto perustui mitättömälle muotoseikalle ja sen takana on Solbergin epäluulo vierasvaikutteita kohtaan. Solberg on tukevatekoinen ja hieman – jos sallitaan sanoa – junttimaisen oloinen nainen. Poliittisen profiilinsa perusteella häntä on ruvettu kutsumaan "Jern-Erna" – rauta-Erna rautarouva Thatcherin esimerkin mukaan.

    Solbergin kartalla (yllä) on eräs tärkeä kovan valtapolitiikan merkki: Aurinko Kaloissa tuo yleensä pehmeyttä ja taipuisuutta, mutta oppositio Plutoon poistaa ne tehokkaasti ja työntää esiin vastakohtaansa, kovapintaisuutta, tahtovaa, manipuloivaa, murskaavaa otetta. Nämä ovat rautakangen luokille vääntäjiä. Saada muut taipumaan tahtoonsa tuottaa tyydytystä ja haasteiden pitää olla suuria. Joskus seuraa dramaattisia tekoja, käännöksiä, joskus suurenmoisia voittoja, toisinaan uhkaa loppuun palaminen tai murtuminen paineiden alla. Auringon kanssa on vielä Merkurius ja Kheiron ja kaikki ovat vastakkain Plutoon. Mars tukee kolmiolla Aurinkoa, joten siitäkin tulee lisää pontta esiintymiseen. Koska hän on –61 vuosiluokkaa, hänellä on Jupiter/Saturnus konjunktio Kauriissa, joka sopii hallinnollisia tai poliittisia virkoja havitteleville ihmisille. Kellonajasta ei ole tietoa, useampi vaihtoehto on tarjolla. Aurinko on Kaloissa, mutta myös nousu voi olla siellä. Toinen: Aurinko MC:llä ja Rapu nousussa.

    Myös Itävallassa vaihtui poliittinen johto hiljattain joulukuussa. Liittokansleriksi nousi poliittinen kultapoika, vasta kolmekymppinen Sebastian Kurz. Hänkin edustaa kansallismielistä konservatismia (ÖVP –Itävallan Kansanpuolue) ja on hyvin maahanmuuttokriittinen poliitikko täynnä nuoruuden intoa muuttaa ”kaikki paremmaksi” ja ”Itävalta suureksi.” Itävallalla on toki suuri poliittinen menneisyys Itävalta-Unkari valtioliiton aikoina, mutta ei pitkiin aikoihin se ole päässyt otsikoihin. Kurz on nopea poliittinen vinttikoira; hän oli jo 27-vuotiaana ulkoministeri. Kurzin politiikka on johtanut mm. kriittisesti hallituksesta kirjoittavien lehtien tiedonsaannin vaikeutumiseen ja poliisia on kehotettu reagoimaan herkästi ulkomaalaisten tekemiin rikoksiin. Hän on laskenut liikkeelle Euroopan yhteiseksi motoksi tarkoitetun ”Suojeleva Eurooppa”, joka tarkoittaa lisääntynyttä halua suojella Euroopan maita maahanmuuttovirroilta. Itävalta kuuluu niihin maihin, jotka ovat torjuneet maahanmuuttajien pois rajoiltaan. Lisää kiristäviä toimenpiteitä lienee tulossa. Kartalla ei ole Härkää lainkaan. Kuu on joka tapauksessa oppositiossa Saturnukseen. Saturnuksen separointi, erottelu toimii vaistojen tasolla: hyväksytty – ei-hyväksytty –leima voi tulla helposti esiin. Maamerkkejä on, Kaurista ja Neitsyttä löytyy runsaasti. Mars on Kauriissa, joka kuvio toistuu muillakin johtajilla. Kurzin Aurinko on kuusiossa Plutoon (valta kiinnostaa, innostaa) neliössä Saturnukseen (arvokonservatismi, halu rajoittaa vierasvaikutteita) ja kolmiossa Neptunukseen (kyky antaa itsestä kaikille miellyttävä imago). Sitä auttaa kansikuvapojun ulkonäkö. Kurzin oikea kellonaika (27.8.1986, 04:30, Wien) ilmaantui vähän aikaa sitten AstroDataBankin listoille ja nousumerkki on odotetusti Leijona.

    Yllä Unkarin pääministerin, Viktor Orbanin kartta (pyöreä kellonaika 14:00 kuulemma "äidiltä" - mies näyttää kyllä raskastekoiselta Skorpioni-nousuiselta eikä Vaaka-nousuiselta...). Orbanin Unkari on ehkä rankimmin kuin mikään muu maa asettanut stopin maahanmuutolle. Rajoja vartioidaan ja piikkilanka-aitaa on vedetty. Fidesz (uskollisuus) -puolueen johtajana hän ollut myös pääministerinä pariin otteeseen, viimeksi vuodesta 2010 lähtien. Häntä voi pitää äärioikeistolaisena. Hänen pääministerikaudellaan demokraattisia oikeuksia on kavennettu. Media ei saa julkaista mitä haluaa, kaikkea valvotaan ja ei-demokraattisesti valitut elimet saavat käyttää valtaa suitsiakseen kehitystä haluttuun suuntaan. Unkari on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen kansainvälisiltä ihmisoikeusjärjestöiltä, EU:lta ja Amnesty Internationalilta. Ihmisten vapaus alkaa olla ahtaalla.

    Yllä oleva kartta kertoo että Aurinko on neliössä Plutoon. Valtapyrkimykset ovat voimakkaita ja ajoittain potkivat aisan yli. Härässä on Merkurius ja Venus. Kaikki Härässä olevat planeetat voidaan tulkita tässä yhteydessä vahvistavan ihmisen luonnollisia kansallisia tunteita ja asenteita. Kaikki, mikä on omaa, oma valtio, oma maa, oman maan luonto ja historia, ovat rakkaita ja kallisarvoisia, ainoita ”oikeita”. Kaikkeen muuhun on syytä suhtautua varovasti, kriittisesti tai torjuvasti. Orbanin Härkä-planeetat ovat vastakkain Neptunukseen – siitä kansallista idealismia. Koviin keinoihin ja rajoitusten suosimiseen viittaa puolestaan Marsin oppositio Saturnukseen. Siitä voi tulla myös oma kompastuskivi koska alaspainetuilla kollektiivisilla tarpeilla on taipumus ponnahtaa jossain vaiheessa ylös jolloin Orbanin asema saattaa olla uhattuna. Kartan kokonaiskukvio korostaa kiinteitä merkkejä ja kokonaiskuvio on T-risti, jossa on Merkurius/Venus oppositiossa Neptunukseen ja neliössä Saturnukseen ja Marsiin. Siinä näkyy voimakas halu kontrolloida tilanteita, asettaa tiukat rajat, pitää kiinni omasta ja vieläpä sumplia EU:n tarjoamia etuisuuksia sekä omalle kansalle että itselleen ja suvulleen. Suvaitsevaisuus tai lämmin inhimillisyys eivät tässä kuviossa pääse kukoistamaan.

    Siirtolaistulvia on joutunut ottamaan vastaanottamaan erityisesti Italia. Välimeren yli pyrkiviä afrikkalaisia on virrannut Italiaan kymmeniä tuhansia huolimatta riskaabelista meren ylityksestä ylikuormitetuissa laivoissa ja veneissä. Italiassa kansallismielinen ja maahanmuuttovastainen puolue on La Lega (Liiga), joka sai kolmasosan äänistä viime vaaleissa. Puoleen johdossa on Matteo Salvini. Hän on toiminut sisäministerinä ja nyt myös varapääministerinä. Hän edustaa anti-globalisaatiota, kansallisvaltion voimistamista ja on erittäin jyrkkä EU:n virallisen linjan arvostelija. Kuten Trump, hän on esittänyt hyvin protektionistisia käsityksiä taloudessa. Hän on vetänyt maahanmuuttokriittistä linjaa vaatien esimerkiksi etnisten kauppojen sulkemista klo 21. Hän poistaisi kaiken laittoman maahantulon Italiaan. Salvini on poistanut vierasperäisten lasten ilmaisen kouluruokailun. Hänen tarkoituksenaan on poistaa siirtolaisuuden tuoman taloudellisen taakan Italian harteilta. Kuten useilla muillakin oikeistopopulististen liikkeiden johtajilla, hänelläkin on linkki Putinin Venäjään. Pahimmillaan Venäjä voisi sanoa kuten aikoinaan Lyndon Johnson monille poliitikoille: "I got your balls in my pocket". Venäjä pääsee sekaantumaan Euroopan maiden oloihin rahanahneiden ja korruptoituneiden kansallismielisten oikeistojohtajien kautta.

    Salvinin kartalla (yllä) nähdään nyt Härässä vain yksi tekijä, mutta se on aina tärkeä Kuu. Kuu Härässä on vahva kiinnike omaan, tuttuun luonnonympäristöön, kansallisuuteen, kieleen ja menneisyyteen. Kuu toimii tunteenomaisena kiinnipitävänä lnkkinä omaan maahan, sen perinteisiin ja historiaan - ja sen etuihin. Salvinin Aurinko on Kaloissa, vieressä on Venus, joka ei poista ihmisestä särmikkyyttä. Vain Merkurius on oppositiossa Plutoon (vrt. edellisiä). Salvinin Mars on Kauriissa, joka on joillakin muillakin tässä esitellyillä johtajilla. Se sopii poliittiseen toimintaan, jossa tavoitellaan pragmaattisia tuloksia ja luodaan yksinkertaisia, suoraviivaisia toimintamalleja, jotka vetoavat kansaan. Mars on kuusiossa Aurinkoon ja mahdollisesti kolmiossa Kuuhun. Se antaa siten itseluottamusta ja voimantunnetta miehelle. Marsin neliö Uranukseen taas kertoo halusta turvautua nopeisiin ja äkkiarvaamattomiin keinoihin. Mars on vahvasti aspektoitu. Ja Salvinin kartalla toistuu myös Auringon neliö Saturnukseen: rajaa, rajoita, estä, ehkäise, suojele, varmista. Oheisen kartan tiedot ovat Astrotheme -sivustolta - ei 100% varmaa.

    Douglas Carswellin otan tähän joukkoon vaikka hän ei ole eikä ole ollut minkään puolueen johtaja. Sen sijaan hän oli Englannin parlamentin jäsen edustaen äärikonservatiivista ja maahanmuuttovastaista UK Independece Partya. Hän olikin puolueen ainoa edustaja ja joutui luopumaan paikastaan. Ensin hän oli konservatiivi, sitten UKIP:n jäsen, sitten hän siirtyi edustajaksi ilman puoluetta. Muutoksia, muutoksia. Hän luopui vuoden 2017 vaaleissa paikastaan eikä halunnut ruveta ehdokkaaksi. Carswell oli EU:n vastainen ja toimi Englannin erottamiseksi unionista. Häntä on kuvattu mieheksi, joka hyväksikäytti puoleensa johtajien mainetta vaikka toimi usein heitä vastaan ja kaivoi maata heidän altaan. Lisäksi hänellä on ollut ongelmia verotuksen kanssa. Eittämättä ristiriitainen mies, vähän kaikkia vastaan, mutta itsen puolesta.

    Kartta näyttää jokseenkin tutulta; Jussi Halla-aho (26.4.1971) on syntynyt viikkoa aikaisemmin. Isot kuviot ovat molemmilla samat. Härässä Aurinko ja Saturnus ja Mars jälleen Kauriissa – molemmilla. Marsin neliö Merkuriukseen ei ole epätavallinen niillä, joilla on erityisen kriittinen suhde johonkin yhteiskunnan osa-alueeseen tai yleiseen poliittiseen linjaan. Jossain on mätää, ja minä paljastan sen.

    Hollanti tunnetaan liberaalina maana, jossa etnisillä ryhmillä on ollut vankka jalansija. Rodullinen vähemmistökin on vankka, sillä mm. entisestä alusmaasta, Indonesiasta on tullut siirtolaisia runsaasti. Mutta sielläkin oikeistolais-konservatiivinen virtaus on voimistunut. Tämä suunnan huipulla on nyt poliitikko nimetä Geert Wilders. Hän perusti Vapaus-puolueen v. 2006 ja on sen johtaja edelleen. Wilders haluaa rajoittaa rajusti maahanmuuttoa ja erityisesti hänen silmätikkunaan ovat islamin uskoiset siirtolaiset (Hollannissa heitä on n. 6% väestöstä). Wilders on ajanut Euroopan äärioikeistolaisten puolueiden yhteistyötä. Hän on ollut käräjillä syytettynä vihapuheiden pidosta. Hänet yritettiin murhata kerran ja hän kulkee edelleen henkivartijoiden kanssa.

    Kartalla nähdään Aurinko konjunktiossa Plutoon (ja Uranukseen). Se on muillakin esitellyillä tämä Aurinko/Pluto pääaspekti. Mies on hieman outo, onpa mielestäni oudon näköinenkin (https://fi.wikipedia.org/wiki/Geert_Wilders). Tuttua on Kuu/Jupiter –aspekti, joka nostaa usein poliittisia intohimoja (Hitler, sama Kauriissa). Mutta ainoa kova aspekti koko kartalla on Saturnuksen ja Neptunuksen neliö – tuntee ehkä pelkoja sisimmässään ja heijastaa niitä ulospäin islaminuskoisiin kuten moni muukin.

    Balkanin maat ovat myös joutuneet näkemään miten pakolaisvirrat kulkevat niiden kautta. Slovenia on muuan muassa ollut reitin varrella ja maahanmuuttajien kanssa on ollut monenlaisia ongelmia.Slovenian pääministerinä on Janesz Janza, joka aloitti uransa vastaanhangoittelijana, mutta on muuttunut vuosikymmenien myötä yhä oikeistolaisemmaksi. Hän on tunnettu poliitikkona, joka haukkuu naapurivaltiot ja niiden johtajat lyttyyn, esiintyy hyvin epäkunnioittavasti ja alatyylisesti. Häntä on syytetty äärinationalismista, emotionaalisesta tyylistä, jota hän viljelee järjen kustannuksella. Hän on populisti ja kansankiihottaja. Janesz ei haluaisi vierasmaalaisia siirtolaisia maahansa, ei läheltä eikä kaukaa. Janesz muistetaan Suomessa taannoisen Patria-asekauppojen yhteydessä. Hän taisi vetää kaupasta miljoonat kotiinpäin.

    Ja kuten kartasta näkyy, Neitsyitä riittää näiden oikeistopopulistien joukossa. Janeszin Aurinko on tyypilliseen tapaan neliössä Saturnukseen (erotteluvimma, hierarkioiden tärkeys), mutta Merkurius ja Venus ovat liittoutuneet Pluton kanssa, joka työntää ulos suusta törkeyksiä. Vihaa synnyttää Marsin neliö Plutoon. Ja Mars on tietysti Härässä, maaahanmuuttovastaisuuden ja oikeistopopulismin toisessa perusmerkissä. Vastamerkissä, Skorpionissa, on vuosiluokan –58 tunnusmerkki, Jupiter konjunktio Neptunus Skorpionissa ja niiden kuusio Plutoon. Oikeistopopulistien kartoilla on turha tulkita hyväntahtoista Jupiter/Neptunus -konjunktiota pehmeästi. Nämä poliitikot tarkoittavat hyvää omasta mielestään, omalle maalleen ja kansalleen, mutta suljettuaan oviaan, ne torjuvat toiseutta ja lisäävät syrjintää, diskriminaatiota ja juurettomuutta.

    Puolallakaan ei ole kovin hyvä maine nyky-Euroopassa ja EU:ssa. Maa on ruvennut pullikoimaan EU:n linjaa vastaan monessa asiassa. Puolan nykyinen presidentti on Andrejz Duda (kartta alla). Hän on ulkopoliittisesti lähentynyt USA:ta ja Trumpia, jonka toivoo rakentavan Puolan maaperälle USA:n tukikohtia suojaksi Venäjän vaikutusta vastaan. Sisäpoliittisesti Duda on kiristänyt sananvapauden rajoja ja on viimeksi vaatinut tuomareiden siirtymistä eläkkeelle 65-vuotiaina. Hän vieraili hiljattain Suomessa ja läksytti puheessaan EU:ta ja sanoi sen antaneen Puolalle hyvin vähän. Hallitsevan Laki ja oikeus (PiS) -puolueen kasvattina Duda on Unkarin tavoin rajoittanut turvapaikan hakijoiden tuloa maahansa. Puolan mukaan kysymys on jäsenmaan sisäisen turvallisuuden asiasta. Siihen ei pidä puuttua. Laki ja oikeus –puolueen nimikin kertoo että kyse on samasta liikkeestä kuin Perussuomalaisuus – paluu pyhänä pidettyyn maan lakiin. Dudan oikea aika on nyt myös AstroDataBankissa (17.5.1972, 20:54. Krakova).Nousumerkki on Jousimies.

    Huomaa kolme oikeistopopulismin edustajaa: Douglas Carswell (Englanti) 3.5.1971, Jussi Halla-aho (Suomi), 26.4.1971 ja Andrzej Duda, 16.5.1972. Kaikilla kolmella on samoja hitaiden planeettojen kuvioita kartoillaan ja kaikki ovat Härkiä (Aurinkomerkki). Mainittakoon että puolan Laki ja Oikeus –puolueen johtaja on edelleen Jaroslav Kaczynski, joka on v. 2010 lento-onnettomuudessa kuolleen presidentin Lech Kaczynskin identtinen kaksoisveli. Jaroslav Kaczynskin kellonaika tiedetään. Hän on nouseva Härkä ja Aurinko on Kaksosissa. Hänellä on pieniä erikoisuuksia. Mm.häntä ei saa kuvata sivultapäin ettei hänen kaksoisleukansa paljastu.

    Myös Saksassa on uudelleenvirinnyttä oikeistopopulismia ja jälkiä uusfasistisista ideologioista. Hitler ei ihan kokonaan kuollutkaan. Saksa on ottanut auliisti vastaan turvapaikanhakijoita, siellä on vahva turkkilainen vähemmistö ja monet Lähi-idän pakolaiset löysivät tiensä sinne. Alexander Eberhardt Gauland (kartta alla) on nyt 77-vuotias veteraanipoliitikko, CDU:n jäsen, juristi ja lehtimies, joka tuohtui erityisesti Merkelin Saksan annettua Kreikalle suuria pelastuslainoja, joiden takaisinmaksusta ei ole tietoa. Hän perusti v. 2017 puolueen, Saksalaisen vaihtoehtopuolueen (Alternativ für Deutschland, AfD) , jonka puheenjohtajana hän toimii, Hänen aiempi poliittinen uransa vei hänet mm. Frankfurt am Mainin pormestariksi. Hänellä oli virka myös liittovaltion luonnonvarojen, ympäristön, luonnosuojelun, rakentamisen ja ydinturvallisuuden virastossa Bonnissa. Gauland on osa oikeistopopulistista liikettä Euroopassa. Hän katsoi Merkelin CDU:n liukuneen kauaksi poispäin alkuperäisistä ihanteistaan. Syksyn 2018 liittopäivävaaleissa Gaulandin puolue sai 13% äänistä. Se on nousujohteessa ja se edustaa tavanomaisia populistisia vaatimuksia maahanmuuton rajoittamisesta ja oman maan etujen suojelemisesta. Rasistiset ilmaisut ovat puolueessa tavallisia.

    Gaulandin kartalta löytyy odotetusti Härkää, Jupiter/Saturnus/Uranus on siellä kuten kaikilla –41 vuosiluokan ihmisillä (mm. Pertti Salolainen - Kokoomus). Tuttu on myös Mars Kauriissa -sijainti. Venuksella on löysiä neliöitä Härkä-kolmikkoon ja Gauland on tunnettu särmikkäistä tokaisuistaan, mm. natsit olivat ”vain linnunpaska Saksan yli tuhatvuotisessa menestyksekkäässä historiassa”. Gauland on myös vaatinut II maailmansodan saksalaisten sotilaiden tekojen uudelleenarviointia. Selvästi hän ajaa puolueineen takaa Saksan liian liberalistisen politiikan syrjäyttämistä aidommalla saksalais-kansallisella arvopohjalla.

    Tuskin tarvitsee mainita että Donald Trumpin asema USA:n presidenttinä on oikeastaan oikeistovirtauksen suurin saavutus tähän asti. Trump on osoittautunut huonoksi poliitikoksi ja hänen taloudellinen menestyksensä on ainakin osittain, ellei kokonaan kupla. Hän on vain luvannut suojella Amerikkaa ja tekee sen kauppapoliittisin keinoin asettamalla järjettömiä tulleja muiden maiden tuotteille. Hän kieltäytyy osallistumasta ilmastomuutosta hillitsevien sopimusten vahvistamiseen ja siten jouduttaa väistämätöntä ilmastonmuutosta. Ehkä joku päivä Trump tulee määritellyksi ”2000-luvun alun vaarallisimmaksi rikolliseksi”. Mutta nyt hän voi jatkaa presidenttinä huolimatta kaikista rasistisista, seksistisistä ja muiden maiden johtajiin ja politiikkaan kohdistuneista alatyylisistä kommenteista. Hänen luutansa lakaisee omaa hallintoa, jokainen kritisoija saa kenkää.

    Ja katsokaamme kirsikkaa kakun päällä: Jussi Halla-aho, suomalainen, kotikutoinen oikeistopopulisti ja maahanmuuttokriittinen poliitikko. Hänen karttansa on ollut esillä joissakin aikaisemmissa Genitura-kirjoituksissani. Vuoden 1971 satoa, Jupiter/Neptunus – konjunktio, joka ei tuonutkaan automaattisesti suvaitsevaisuutta vaan päinvastaisia asenteita. Tuttua on Marsin sijainti Kauriissa, sen neliö Merkuriukseen (joka peräytyy). Kriittisyyttä, halua vaikuttaa suoraviivaisesti maan asioihin ja EU:n asioihin myös. Aurinko Härässä, perusjunttimaiset asenteet ovat vahvoja ja tarve suojautua vierasvaikutteita vastaan on voimakas. Saturnus Härässä kolmioi Marsin Kauriissa ja Pluton Neitsyessä: Hyvin hallittua toimintaa ja harkittua puhetta (Saturnus neliö Merkurius), mutta se ei kätke sisäistä suuttumusta ja impulsseja muuttaa asiat väkisin omaan suuntaan. Mutta nyt hyvin vaaleissa menestynyt Perussuomalaisten puheenjohtaja joutunee siloittelemaan maahanmuuttokriittisyyttään mikäli mielii Rinteen hallitukseen. Meillä on vahvistamaton tieto Halla-ahon syntymäajasta 18, mutta olettaisin että Neitsyt-nousu on yhtälailla mahdollinen.

    Laitetaanpa vielä joukon jatkoksi Boris Johnson. Konservatiivipuolueen edustajana ja monilta osin säilyttävien arvojen puolustaja ja brittiläisen itseriittoisuuden keulakuvana Johnson yrittää väen vängällä päästä eroon EU:sta ja vääntö vain jatkuu. Johnsonin kartta putkahti AstroDataBankiin muutama kuukausi sitten.

    Johnsonin kartalla Vaaka nousee, mies on poliittinen eläin jos kuka, joka osasi jo nuorena haalia ympärilleen tulevaa brittiläistä sosiaalista eliittiä. Oikea yliopisto, oikeat suhteet - niillähän ovet aukenevat. Nuorena Johnson oli hulivili, naistenmies ja kosteiden illanistujaisten kuningas, nyt vain pääministeri, joka ei ole mitenkään 100% rakastettu vaan kiistanalainen ja pahasti ryöpytetty. Itse hän ei halua jäädä toiseksi, vaan käyttää kieltä roisisti ja hyvän maun raja-aidat kaataen. Ilman nykyistä eurooppalais-amerikkalaista taantumuksellista virtausta, ei hänenkään asemansa ole selitettävissä. Trump heitti sloganin "Tehdään Amerikka jälleen suureksi". Johnson ei lupaa palauttaa Englantia Suur-Britanniaksi, mutta omalla tavallaan hän rummuttaa Englannin suuruutta ja riippumattomuutta manner-Euroopasta. Sen hän tekee huolimatta siitä mitä valtavia seurauksia Brexistä on maan taloudelle. Tuskin hän niistä paljon välittää. Poliittinen ura näkyy 9.huoneesta, jossa Aurinko/Venus - konjunktio on Kaksosissa. Suupaltti, poikamainen temppuilija ja verbaalinen väittelijä. Silti Venus antaa kykyä miellyttää ja vetää ihmisiä puoleensa. Venus peräytyy ja on ns. "Auringon polttama", liian lähellä Aurinkoa. Semmoisen voi tulkita kuvaanan ihmistä, jonka Ego (Aurinko) lopulta syö helposti sosiaalisen tasapainon ja kenties oikeudenmukaisuuden (Venus) periaatteen. Kartalla on T-risti, jossa Uranus/Pluto on oppositiossa Saturnukseen ja neliöt kasautuvat Marsiin, joka on myös Kaksosissa, mutta 8.huoneessa. Eittämättä siinä on lisää hyökkäävyyttä ja halua puolustaa omia ideoita ja aloitteita vaikka olisi väärässäkin. Uranus/Pluto liittää hänet omaan aikaansa (11.huone=zeitgeist) ja Saturnuksen oppositio kertoo että kovaa vastusta on menestyksen tiellä ja mahdollisuus on tulla syrjäytetyksi ovat kohtalaisen suuret. Hän jakaa ihmiset terävästi: toiset hurraavat hänen tempuilleen, toiset paheksuvat koska näkevät narrin naamion läpi.

    Verrattuna muihin mainittuihin oikeisto-konservatiivi -johtajiin, Johnsonin kartalla on vähän Härkää - vain Jupiter ja sekin oppositiossa Neptunukseen. Netsyttä on ja hieman Härkää, ei Kaurista. Kartalla on neljä tekijää Kaksosissa. Johnsonin image menee hyvin yksiin Puer Aeternus - arkkityypin kanssa. Ikuinen nuorukainen, viehätysvoimainen, mutta lopulta ehkä jollain tapaa vastuuton vilistäjä. Aurinko (ja Venus) ovat väljässä kolmiossa Saturnukseen merkkirajan yli. Merkittävä yksittäinen valtatekijä on Jupiterin kolmio Plutoon. Näistä aspekteista tulee hieman luotettavuutta ja painoarvoa lisää.

    Johnsonin tilanne Brexitin tuomassa tilanteessa on kiikkerä. Silti nykyiset ja lähiajan transiitit eivät juuri näytä vaikeilta. Siitä päätellen hän taitaa jatkaa toistaiseksi pääministerin tuulisessa virassa.

    Yleistäen voi nostaa tikun nokkaan muutama toistuva piirre näiden oikeistopopulististen poliitikkojen kartoilta:

    1) Maamerkit hallitsevat; Härkä, Neitsyt, Kauris ovat usein hyvin edustettuina.
    2) Härkä on edelleen se konservatiivisin ja vierasvihamielisin merkki. Skorpioni usein täydentää sitä. Härkä-Skorpioni -akseli on ennakkoluuloisin.
    3) Auringon kova aspekti Plutoon, Skorpionin hallitsijaan on monelle tärkeä.
    4) Auringon suhde Saturnukseen kertoo järjestyksen ja kurin tarpeesta, joka voi päätyä ylenpalttiseksi ”oman suojelunhaluksi”.
    5)Mars on Kauriissa (5/12), merkissä, jossa on kykyä organisoida joukkoja ja vaatia tiukkaa ja autoritaarista johtamistapaa.

    Raimo Nikula 21.07.2020.

    AFGANISTAN - MAAILMAN VIHATUIN VALTIO

    Afganistan tunnetaan vain negatiivisten uutisten tuottajamaana. Kaikki tietävät että maa on takapajuinen, se on vaikeakulkuisten vuorien ympäröimä, parrakkaiden Talibaanien hallitsema valtio, jota monet sodat ja miehitykset ovat runnelleet vuosisatojen ajan.Mitään hyvää sieltä ei näytä tulevan keskiluokkaiselle turvallisuutta kaipaavalle ihmiselle. Laaksoissa kasvaa unikkoa ja Afganistaninen tunnetuin vientitavara onkin ollut oopiumi. Myös hashista maa tuottaa ja salakuljetusreitit lähtevät sieltä vuoristopolkuja pitkin kohti alati kasvavia markkinoita Euroopassa ja Amerikassa. Afganistan on maailman köyhimpiä valtioita, keskimääräinen kuukausipalkka on alle 100 euroa.

    Mutta kuten ihmiset, niin myös valtiot saavat identiteettinsä kasvuprosessien tuloksena. Jos ihmistä kohdellaan huonosti, hänestä voi tulla sosiaalisesti epäonnistunut, sosiopaatti pahimmassa tapauksessa, rikollinen. Nöyryytetty ihminen hautoo kstoa ja haluaa antaa metrin mitalla takaisin. Jos Afganistanin kansaa olisi kohdeltu arvokkaasti ja ymmärtäväisesti, olisiko Taliban saanut siellä hallitsevaa otetta koskaan?

    Afganistanin menneisyys on karmea. Se on valloitettu monta kertaa ja sinne on tunkeutunut vieraiden valtioiden sotavoimia tiuhaan Aleksanteri Suuren sotaretkestä alkaen. Persiankielinen paimentolaisheimo valloitti maan 100-luvulla, sitten oli Persian vuoro 300-luvulla. Arabit syrjäyttivät buddhalaisuuden 600-luvulla ja levittivät alueelle islamin. Sen jälkeen Islam on pitänyt kansaa otteessaan. Mongolien vallassa alue oli 1200–1400, jona aikana Heratin kaupunki oli kaupan ja sivistyksen suuria keskuksia Asiassa. Persialaiset tulivat taas 1500-luvulla ja kaappasivat läntisen Afganistanin. 1700-luvulla afgaanit taistelivat persialaisia vastaan ja karkoittivat heidät, mutta persialaiset palasivat yhä uudelleen. Viimein Ahmad Shah Durran yhdisti afgaaniheimot ja Afganistan itsenäistyi vuonna 1747 uudelleen kuningaskuntana.

    1800-luvulla britti- ja venäläisjoukot taistelivat tästä sotilaallisesti tärkeästä alueesta. Afgaanit pitivät puoliansa, mutta 1878 britit tekivät Afganistanin emiraatista puskurivaltion Venäjää vastaan. Afgaanien mielipidettä ei kysytty. Afgaanit saivat täyden itsenäisyyden vasta 1919. Kuningas Amanullah yritti jouduttaa kehitystä suurilla reformeilla Turkin mallin mukaan, mutta konservatiiviset Islamin johtajat ja maaseudun heimopäälliköt estivät modernisoinnin yritykset. 1933 valtaan nousi shaahin arvonimellä Zahir, joka oli vallassa aina vuoteen 1973 asti. Hänet syrjäytettiin ja Mohammed Daoud julisti saman tien maan tasavallaksi sitä kesti viisi vuotta kun 1978 tuli kommunistisen sotilaskaappauksen vuoro. Neuvostoliiton tukemana maa aloitti maareformin ja lukutaitokampanjan, mutta jälleen Islamin johtajat ja heimopäälliköt panivat kampoihin. Maa joutui NL:n ja USA:n välisen konflitkin kohteeksi kun NL lähetti sotilasjoukkoja maahan 1979. Saudi-Arabia, Pakistan, Iran ja USA:n tukemat muslimisissit (mujahedit) saivat neuvostojoukot poistumaan maasta 1989 ja 1992 Kabulin hallinto kukistui.

    Sota oli vaatinut puolen miljoonan afgaanin hengen ja pari miljoonaa afgaania oli paennut rajojen yli. Tarina jatkuu yhä sotaisana: Seurasi kapinallisten sotapäälliköiden keskinäinen valtataistelu, sisällissoata, johon myös naapurimaat ja Saudi-Arabia eri osapuolten tuella osallistuivat. Etelä-Afganistanissa ja Pakistanin pakolaisleireillä syntynyt ääri-islamistinen Taliban-liike valtasi Kabulin v. 1996. Islamilaista valtiota tavoitelleet talibanit ottivat käyttöön islamilaisen sharia-lain kivityksineen ja amputointeineen. Miesten tuli kasvattaa parta ja naisten pukeutua burkaan. Naisten paikka on kotona ja tytöt eivät tarvitse koulutusta. Taliban-hallinto valtasi noin 90 prosenttia Afganistanista. Pohjois-Afganistania hallitsi voimansa yhdistäneiden heimopäälliköiden Pohjoisen liitto. Syyskuussa 2001 Afghanistanissa päämajaansa pitänyt, entisen saudiliikemies Osama bin Ladenin johtama terroristiverkosto al-Qaida iski USA:an, jonka seurauksena Yhdysvallat liittolaisineen sai syyn hyökätä maahan ja Taliban-hallinto kukistettiin. YK:n valtuuttamat kansainväliset Nato-johtoiset joukot toimivat alueella vuodesta 2002 lähtien. Konflikti ja terrori-iskut jatkuivat. Ja jälleen ympyrä on sulkeutunut kun USA alkoi vetää joukkojaan pois Afganistanista 2021. Taliban lähti heti liikkeelle ja valtasi suuria alueita ja tärkeitä kaupunkeja ja koputtelee kohta Kabulin portteja alistaakseen taas maan valtansa alle ja mahdollisesti muodostaakseen täysin muslimivaltaisen hallituksen ja hallinnon. Se tietää Afganistanin pysymistä takapauisena maana. Talibanien edetessä kaupungista toiseen, Afgaanien omat turvallisuusjoukot ja armeija eivät pysty estämään eikä edes hidastamaan Talibanien valtauksia. Maan hallinto on lamautunut ja lahjonta on yleistä.

    Jos katsoo ajankohtaisia transiitteja, voi yllättyä niiden vähäisyydestä. Tämä ei näytä olevan aikaa jolloin jotain radikaalia muutosta on tekeillä. Ehkei olekaan, toinen kerta kun talibaalinit nousevat valtaan - kertauskurssi. Pluto on toki yhä lähellä valtion Keskitaivasta kuvaten vallassaolijoiden luonnetta. Neptunus lähestyy valtion Kuuta Kaloissa ja smalla se neliöi Venuksen - kyse on nimettömän kansan ja erityisesti naisten alisteisesta asemasta. Resuisilta näyttävät talibanit ovat nyt elittiä ja kaikki muut pelkäävät heitä. Mutta nämäkään kuviot eivät kerro säälimättömästä väkivallasta. Tosin viime kerralla 1990-luvulla talibanit puhuivat myös pehmoisia ja lupasivat kaikenlaista ja seuraavassa vaiheessa panivat sorto- ja väkivaltakoneiston käyntiin. Mutta onko Talibaneissakin tapahtunut sukupuolvien vaihdosten myötä muutoksia, kehitystä? Haluaako tämä hallinto sopeutua melkein normaalin islamilaisen valtion hallintatapaan jotta tulisi toimeen maailma, suurvaltojen ja naapurimaiden kanssa?

    Vuoden 2021 loppua säväyttää Auringonpimennys 12.22 Jousimiestä. Vieressä on Merkurius 15 astetta. Pimennys osuu Afganistanin Pluton päälle ja on oppositiossa Satrunukseen ja neliössä Marsiin. Se aktivoi kartalla olevan pahaenteisen T-ristin. Kun talibaanihallinto vakiintuu, on pelättävissä että se panee jälleen käyntiin puhdistusoperaation.

    Yllä Afganistaninin kartta ajalle, jolloin Kabulin hallinto julisti Afganistanin itsenäisyyttä ja vapautusta Talibanien hallinnosta, jota oli kestänyt vuodesta 1996 lähtien. Kartta on laskettu 22.12.2001, klo 13:12 Kabuliin.

    Tämä kartta ei tietenkään kuvaa Afganistanin historiallista pitkää ajanjaksoa. Se on merkki uudesta aloituksesta, mutta sekin aloitus on kohta mahdollisuutensa kuluttanut ja Talibanit palaavat. Mitä kuvaavaa kartalla on? Punaisella on merkitty kartan kovin kuvio, kolmen planeetan muodostama T-risti: Saturnuksen oppositio Plutoon ja molempien neliö Marsiin, joka on Kaloissa. Tähän kulminoituu maan "henki": sotainen, valtavien jännittieden ja ristiriitojen verkosto, joka ei ole mistään uudistumispyrkimyksistä hievahtanut minnekään. Kartalla on Aurinko Kauriin alussa osoituksena siitä halusta organisoida maa uudelleen 2000-luvun alussa. Auringon vieressä Kheironilla on oma sanansa sanottavana maan "haavoittuvuudesta" ja kaikkien pyrkimysten turhuudesta. Venuskin on Jousimieheessä konjunktiossa Aurinkoon, mutta toistaalta se koskettaa lievästi myös Plutoa, joka ei juuri koskaan ole hvä uutinen rauhanomaisten tavoitteiden kannalta. Hyviäkin kuvioita toki on: Jupiterin kolmio Marsiin kertoo rohkeudesta ja sankaruuden ideaalista. Kuu ja Venus, naiselliset symbolit ovat neliössä keskenään. Jos (ja kun) Talbanien hallinto palaa, naisten vapatuminen keskeytyy taas ties kuinka pitkäksi aikaa. Ennen Talebanien I hallintoa 90-luvulla, afgaaninaiset saattoivat pyrkiä Kabulin yliopistoon ja he käyttivät minihameita, mutta talibanien suosikki on burka, joka tekee naiset näkymättömiksi haamuiksi.


    Yllä Afganistanin kuningaskunnan perustamisen kartta vuodelle 1747. Se on vielä ankaramman näköinen kuin vuoden 2001 kartta. Tällä kartalla on epäämättömän väkivaltainen Marsin,Pluton ja Kuun konjunktio Skorpionissa (Kuu Jousimiehessä) ja nillä on neliö Aurinkoon Leijonassa. Tämä kuvastaa rajua ja kiihkeää valtataistelua ja maan ja kansan kärsimyksiä julmien vallanpitäjien käsissä. Saturnus tukee Aurinkoa, mutta se jää edellisten kuvioiden varjoon. Ja mikä merkillisintä, Kuu ja Venus (naiseus) ovat kesknään komeassa kolmiossa, mutta missä se näkyi maan historiassa?

    Kuka naivisti pystyy uskomaan että tällaisen historian omaava maa yhtäkkiä eheytyisi ja kaikki alkaisivat puhaltamaan samaan hiileen? Afganistaninen historia on täynnä vieraita valloittajia, jotka ovat halunneet muuttaa maan miellyttämään omia tarkoitusperiä. Mitä maa ja kansa itse haluavat? Islam on juurtunut osaksi afgaanien sielunmaisemaa, se muodostaa maaseudun väestön selkärangan äärivanhoillisine sääntöineen, asenteineen ja lakeineen. Se on pystynyt pysäyttämään uudistushalut kerta toisensa jälkeen. Näyttää turhauttavan selvältä että afgaanit eivät tiedä miten suuntautua tulvaisuutta kohti. Ääri-islamilainen hallinto on vain tilapäinen pakotie, se ei voi kestää kauan. Mutta ei ole syntynyt laajaa rintamaa, joka olisi samaa mieltä Afganistanin tulevaisuuden suunnasta. Rikkinäistä ja repaleista maata on ollut helppo ulkopuolisten voimien ohjata. Länsimaiden tuontitavara "länsimainen elämänmuoto" ja yhteiskunta ei näytä houkuttelevan kansaa. Taliban ei ole vieraalla maalla, se on kotonaan ja saa ihmiset tottelemaan pelolla ja lupauksella pitää ulkovallat pois maasta. Mutta hinta on kova.


    Yllä Taliban-liikkeen perustamiskartta vuodelta 1994. Tämä aika on julkaistu useissa talebanien lähipiirin muistelmissa ja sitä pidetään melko luotettavana. Päiväys oli 28.9.1994 (ilta klo 20) ja paikka Kandahar. Tällöin keskusteltiin liikkeen tavoitteista ja menetelmistä. Sana Taliban tarkoittaa "opiskelua", mutta ei mitä tahansa vaan ainoastaan koraanikoulussa annettavaa koraanin opiskelua - ja mahdollisimman kirjaimelliseen tyyliin. Tämä Taliban-liikkeen kartta ei suoraan kerro että kyseessä olisi massiivista ja armotonta terrorismia, murhia ja raiskauksia harjoittavasta liikkeestä. Kartalla on toki Marsin oppositio Uranus/Neptunukseen, joka kuvaa liikettä sotilaalliseksi ja väkivaltaiseksi, mutta kartalla on muita osoittimia, jotka ovat varsin rauhanomaisia. Sellainen on Venuksen ja Jupiterin konjunktio Skorpionissa. Tällä kartalla myös Kuu ja Venus ovat tässäkin kartassa keskenään pehmeässä kolmiossa, jossa on selittämistä tietäen talibaanimiesten asenteen naisten aseman parantamispyrkimyksiin. Aurinko rauhaa rakastavassa Vaa'assa ei pääse esiin, sillä ei ole lainkaan pääaspekteja ellei neliötä Kuuhun (viimeinen neljännes) oteta lukuun. Ei voi unohtaa ääriliikkeiden suhdetta Plutoon. Talebaani-liikkeen perustamiskartalla Härkä nousee ja Pluto on vatapäätä laskussa Skorpionissa. Se kuvaa parhaiten heidän vallankäytön luonnetta. Se on uskonnollismielisesti fanaattinen ja vastustajia tuhoava. Ja Härän maine kaikkein ahdasmielisimpänä merkkinä on vanhastaan tuttua. Näkemykselle löytyy perusteita sekä yksilöiden että aikakausien ja sosiaalisten liikkeiden kartoilta. Jollain tavalla Härkä on merkki, joka a) haluaa asioiden olevan ja säilyvän sellaisina kuin ne ovat b) oma uskomukset ja mielipiteet jähmettyvät helposti liikkumattomiksi möykyiksi, joissa ei ole liikettä eikä pelivaraa, pikemminkin ne kääriytyvät fanaattisuuteen ja dogmaattisuuteen.

    Raimo Nikula, 12.08.2021.

    Joe Bidenin virkaanastujaispuhe 2021

    USA:n poliittisen elämän suuriin rituaaleihin kuuluu presidentinvaalien jälkeisen tammikuun 20.päivän virkaanastujaispuhe. Se on asettunut tammikuun 20. päivään ja keskipäivän tuntiin. Tässä aikataulussa on pysytty, joskin poikkeuksia ja pieniä muutoksia on aika ajoin koettu. Mutta Joe Bodenin virkaanastujaispuheen pitäisi alkaa perinteen mukaisesti. Tuore presidentti puhuu, vetää linjoja, asettelee hallinnolleen päämääriä ja tekee tietysti isoja lupauksia, joiden ytimessä on varmaan selviytyminen koronan haittavaikutuksista, rokotus, talouselämän nousun tsemppaaminen ja toisena linjana USA:n eheyttäminen väkivaltaisten rotuvihaa roiskuttavien tapahtumien jälkeen.

    Poliitikko tekee työtään, johon kuuluu oleellisena osana lupausten antaminen. Niiden lunastaminen on toinen juttu. Mutta selvää on, että Trumpin valheiden ja itsevaltaisen öykkärikauden jälkeen Bidenin tehtävä on tasoittaa maan ja kansan tuntoja ja tuoda vakautta ja uskottavuutta omaan presidenttikauteen. Biden on huomattavasti realistisempi ja vaatimattomampi presidentti kuin Trump.

    Virkaanastujaispuheen karttaa on pidetty merkittävänä avauksena poliittisessa astrologiassa. Biden on 46. presidentti, joka yrittää vakuuttaa kirjavan ja nykyään laajasti ja syvästi erimielisen kansansa omien tavoitteidensa välttämättömyydestä ja hyväätekevyydestä.

    Etukäteen tiedetään että virkaanastujaiset pidetään koronan rajoittamin menoin. Suurta yleisöä ei päästetä kongressitalon länsisiivestä avautuvalle aukiolle. Vähän yleisöä, vain tärkeimmät virkailijat ja poliittisen eliitin jäsenet sekä median edustajia on paikalla.

    Mitä kartta kertoo tilaisuuden luonteesta ja sanomasta? Jos ollaan yksinkertaisia, voidaan palata merkkien tasolle. Kartalla on kaksi vahvaa merkkiä edustettuna: Vesimies ja Härkä. Härkä nousee ja 12.huoneen puolella on Kuu, Mars ja Uranus. Härkä on vakauden symboli, mutta koska Härkä-planeetoista on useita kovia neliöitä Vesimies-planeettoihin, on selvä että vakauden tiellä on isoja ja pitkäaikaisia ongelmia. Härkä on tunnettu myös ihmisen primitiivisten, verenperintönä saatujen tunteiden ja asenteiden merkkinä. Härässä on luontaista konservatiivisuutta ja pahimmillaan se muuntuu myös aktiiviseksi poliittiseksi voimaksi. Ja tätä Trump osasi lietsoa esiin punaniskoista. Bidenin tehtävä on yrittää rauhoittaa tilannetta. Helppoa se ei ole koska Bideniä ei koeta "vahvaksi johtajaksi". Trump asettui melko avoimesti poliisien ja yhteiskunnan järjestyksen puolelle ja Bidenin täytyy vedota kansalaisten hyviin ominaisuuksiin, oikeudentunnon ja tasa-arvon nostamiseen uudelleen tavoitteiksi.

    Periaatteessa kolmikko Kuu, Mars ja Uranus on kuitenkin rauhaton ja räjähtelevä. Mitään sosiaalista paratiisia ei synny Bidenin kaudella eivätkä ihmiset muutu vaan ikiaikaiset jännitteet valkoisten ja mustien välillä jakavat edelleen ihmisiä.

    Vesimies on virkaanastujaisongelman kartan toinen vahva merkki. Bidenin on löydettävä Vesimiestä itsestään. Trumpin Amerikka suureksi - räähkäisyn jälkeen Bidenin on vietävä USA muun maailman yhteyteen. Vesimies on tämän periaatteen paras merkki. Se ymmärtää yhteistyön merkitystä ja tietää että ilman sitä ei voi menestyä ja kukoistaa.

    Vesimiehessä on Auringon vieressä Saturnus ja Jupiter. Niiden 20 vuotta kestävä uusi kiertojakso on aivan alussa, joka antaa mahdollisuuden Bidenin hallinnolle yrittää jotain uutta ja suuntaa muuttavaa. Mutta miten se onnistuu, on riippuvainen monista seikoista. Aurinko/Saturnus -konjunktio kertoo Bidenin kokeneisuudesta ja varovaisuudesta. Hän vaikuttaa värittömältä Trumpin jälkeen, mutta hyvä niin, sillä Trumpin itsevaltaisuus ja itsekkyys olivat jotain, joka sairastutti koko poliittisen elämän. Aurinko/Saturnus/Jupiter on kolmikkona Vesimiehessä yhdessä, sitten on väliä ja lopuksi tulee Merkurius, joka on kartalla kuitenkin melko yksinäinen. Sen sijaan Aurinko/Saturnus ja Jupiter tekevät neliöitä Uranukseen, Marsiin ja Kuuhun. Voisi ajatella tuosta että politiikan johtaminen ei ole herkkua Bidenille. Vastassa voi olla Trumpille uskolliset massat, jotka haaveilevat USA:n vapauttamisesta kaikenlaisista rajoituksista, valtion ohjauksesta ja yksilöiden kontrolloimisesta. Ristiriitaiset sosiaaliset voivat ovat vahvoja eikä työrauhaa Bidenille voi luvata.

    Kauriissa on enää Venus ja Pluto kun koko vuoden 2020 vielä oli vähintään kolme planeettaa. Pluto on lähellä keskitaivasta, 10.huoneen kärkeä, jossa symboloituu valtion johto ja johtaja. Pluto tuntuu antavan paljon voimaa ja valtaa Bidenille. Kaikkien viivästysten, turhautumien ja munausten jälkeen hän on maailman vahvimman maan johtaja. Pluto on myös kartalla melko yksinäinen; Venus on 8,5 asteen löysässä konjunktiossa siihen - ja siinä se. Valtaa on, mutta saako hän vallankäytölleen paljon tukea ja kansan kannatusta, on kyseenalaista. Suuriin muutoksiin tarvitaan paljon tukea ihmisjoukoilta.

    Kuu nousee lähinnä Härässä, se on neljän asteen sisällä Askendentista. Se on siis persoonallisin väylä ilmaista Bidenin hallinnon tarkoitusperiä virkaanastujaispuheessaan. Ja Kuu edustaa parhaiten kansaa, taviksia, tavallisia työssäkäyviä ja hampurilaisia syöviä amerikkalaisia. Bidenin voima voi osittain olla siinä. Hän osaa puhutella ihmisiä, selvästi hän on helposti lähestyttävä presidentti, josta pidetään ja jonka taustakin antaa mahdollisuuden ymmärtää tavallisten kansalaisten elämää ja ongelmia - Uncle-Joe. Venus on lähellä Plutoa, mutta sillä on myös kuusio Neptunukseen. Samastuskykyä ja lempeää ymmärrystä omaa maata ja sen asukkaita kohtaan on olemassa.

    Mutta näistä tukevista kuvioista huolimatta Mars/Uranus neliöineen 10.huoneen planeettoihin on merkki vaikeista yhteensovittamisen ongelmista. Rodulliset, taloudelliset ja turvallisuutta koskevat kysymykset nousevat varmaan toistuvasti esille vuoden 2021 jälkeen. Väkivalta on aina mahdollista kansassa, jota on kiihotettu, annettu väärää tietoa ja johdettu harhaan. On muistettava että Mars/Uranus - hyvin väljä konjunktio löytyy myös USA:n syntymäkartalta (Kaksosista).

    Ja toinen asia, joka kannattaa pitää mielessä, on Pluton paluu lähtökohtaansa USA:n valtion kartalla. Pluton kiertoaika on keskimäärin 247 vuotta. USA itsenäistyi 1776 ja Pluto on 27.34 Kaurista. Sen minuuttiluvun Pluton transiitti saavuttaa ensimmäisen kerran 21.02.2022. Pluton paluuta ei voi olla ihmisen elämässä, mutta valtioiden kartoilla kyllä. On ennustettu jo kauan sitten että Pluton paluu USA:n kartalla tulee olemaan erityisen painava ja dramaattinen koska USA on perin juurin "vallan, rahan ja rahavallan" hallitsema maa. Mikä osuus Bidenillä ja hänen hallinnollaan ja politiikallaan on tässä tapahtumassa, jää nähtäväksi. Toivotaan että hänellä olisi viisautta nähdä miten isoa maata voisi ohjata sopuisasti osaksi maailmaa ja miten eheyttää rikkinäinen kansa.

    Yllä USA:n perinteinen kartta, jossa Kaksonen nousee. Ajasta on kiistelty kautta aikojen, useita versiota on olemassa: Jousimies-nousua, Skorpioni-nousua, Vaaka/Saturnus - nousua jne.

    Raimo Nikula, 18.12.2020

    Koronan leviämisen historia Suomessa ja hieman suuntaviivoja tulevaan astrologian näkökulmasta

    Aina kun jotain yllättävää sattuu, astrologit kysyvät: miten uusi kehitys näkyy taivaalla, mitä planeetta-asemat kertovat yllätyksestä? Tämä on osoittautunut aina vaikeaksi tehtäväksi. I ja II maailmansodan alkua eivät astrologit yleensä ottaen kyenneet ennakoimaan. Tässä tarkastelussa otetaan huomioon vain yleismaailmalliset transiitit. Muitakin näkökulmia olisi tarjolla.

    Mutta jos jätetään periaatteelliset kysymykset tuonnemmaksi ja pureudutaan käytännölliseen tehtävään: mitä tapahtui taivaalla keväällä 2020 jolloin Korona saapui Suomeen. Se saapui vaivihkaa kiinalaisen turistin kautta jo talvella 28.1. 2020 Inarin kautta. Turisti oli ollut talvilomalla kuten monet sadat ja tuhannet muutkin keskiluokkaan kiivenneet kiinalaiset. Lappi, eksotiikkaa, lunta, pakkasta, poroja, joulupukki pulkassaan parta jäässä.

    Yllä keskipäivän kartta 28.1.2020 jolloin Inarista löytyi ensimmäinen tartunnan saanut virus-tapaus. Mitä kummallista siinä nyt on? Koko aikajaksoa 2019-2020 leimaava Saturnus/Pluto -konjunktio on Kauriissa kuten se on vieläkin. Ei Saturnus eikä Pluto sinänsä ole viruksen leviämisen kannalta oleellisia planeettoja, mutta sen sijaan ne kertovat yhdessä siitä miten virus aiheutti maailmanlaajuisen suojautumisen tarpeen ja siihen liittyy joka maassa rajoituksia, jotka panivat monen maan normaalin elämänmenon jäihin pitkäksi aikaa. Saturnus/Pluto liittää yhteen normaalin yhteiskuntajärjestyksen symbolin, Saturnuksen, ja normaalin järjestelmän pinnan alla omaa agendaansa työstävän Pluton, jonka aikaansaamat asiat usein ovat ihmisen ja ihmiskunnan kannalta tuhoisia, hävittäviä ja joskus brutaalilla tavalla elämää halveksivia. Hitaiden planeettojen kokoontuminen Kauriiseen oli vasta alkamassa. Sen sijaan tällä kartalla on Marsin neliöitä Kuuhun, Venukseen ja Neptunukseen, jotka kuvaavat sitä, miten virus tarttuakseen tarvitsee läheisiä ihmiskontakteja (Kuu/Venus/Mars). Tämä kartta voisi yhtä hyvin kuvata vaikka sukupuolitaudin tartuntaa. Käsite "tartunta" ja tarttuvat taudit kuuluvat astrologiassa lähinnä Neptunuksen ja Pluton symboliikan alle.

    Suomen valtion kannalta Pluto ja Saturnus, ja vielä nytkin Jupiter, ovat kaikki olleet lähellä Suomen Keskitaivasta (MC), kulminaatiota, joka symboloi valtion korkeinta johtoa. Siten hallituksella on ollut täysi työ laatia strategioita torjumaan koronan leviämistä ja takaamaan kansalaisille turvallisuuutta. Saturnus/Pluto kuvaa näitä toimenpiteitä, jotka rajasivat koronan leviämistä, mutta samalla sulkivat yhteiskunnan normaaleja toimintoja, tuotantoa, teollisuutta, kauppaa, matkustelua ja ravintoloiden ja matkailun toimeentulomahdollisuuksia. Näin Suomi, kuten muutkin maat, ovat kärsineet Koronan kovistelusta, ja kevääksi odotetaan suurta yritysten konkurssien määrää. Joskus Saturnus/Pluto kuvaa pakkotoimia, lakeja ja sääntöjä, joilla rajataan ihmisten vapauksia. Tässä planeettaparissa on aina hieman diktatorista sävyä. Suurin inhimillinen haittta oli läheisyyden puute, joka vaikutti kenties yllättävän voimakkaasti ihmisten psyykeen. Kauris on virallisuuden merkki, kylmä, asiallinen ja etäinen. Kauriista käsin planeettojen vaikutus kohdistui eniten Rapuun, jossa taas ihmisläheisyys ja intiimiys ovat elämän suola. Pysy etäällä!

    Koronan leviäminen kiihtyi Suomessakin keväällä 2020 sellaista vauhtia että hallitus antoi valmiuslain, joka sulki Uudenmaan muusta Suomesta koska Helsingissä ja Uudellamaalla oli ylivoimaisesti eniten tartuntatapauksia. Yllä kartta 17.3.2020 jolloin uusi laki astui voimaan ja Uusimaa eristettiin poliisivalvonnan avulla muusta maasta. Matkustusta rajattiin ja siten saatiin aikaan ilmeisen tepsivä keino estää viruksen vapaa leviäminen muualle Suomeen. Silti yksittäisiä pesäkkeitä syntyi ajan myötä sinne tänne Suomeen. Kesää kohti tultaessa viruksen leviäminen näytti pysähtyneen ja rajoituksista alettiin luopua vaikka tiedettiin että oli todennäköistä että viruksen toinen tuleminen oli melko varmasti edessä. Mutta kesää vietettiin melko vapaissa olosuhteissa. Kauriissa oli nyt vahva nelikko: Mars, Jupiter, Saturnus ja Pluto. Mars oli vain lyhyellä vierailulla Kauriissa, mutta se sopii kuvaamaan kiihtynyttä viruksen vastaista taistelua. Myös Kuu oli 17.3. Kauriissa täydentäen nelikon viisikoksi. Se oli todellinen "virallinen sodanjulistus" Koronalle Suomessa.

    Syksy tuli ja covid-19 alkoi jälleen kiihdyttää leviämistään. Kun elettiin kevättä ja Koronan kiihkeää leviämisvaihetta, Mars liittyi Kauriissa Jupiterin, Saturnuksen ja Pluton seuraan. Kun syksyn toinen aalto oli ilmeinen ja uusia leviämisteitä alkoi löytyä yhä useammin, Mars pysähtyi maasta katsoen ja alkoi peräytyä Oinaan 28 asteessa jolloin se oli yhä neliössä Saturnukseen ja Plutoon. Uusia pienempiä leviämiskohtia löytyi mm. Vaasasta ja samalla vahvistui havainto siitä että hoitokodit ja sairaalat olivat usein leviämisen kannalta ratkaisevia laitoksia. Marsin retro-vaihe kestää marraskuun 15.päviään asti jolloin Mars on 15 astetta Oinasta. Sen jälkeen Mars tekee vielä uudelleen neliöt Jupiteriin, Plutoon ja Saturnukseen joulukuussa. Astrologia ei (onneksi) ole "tarkkuustiedettä", mutta on luultavaa että virus näyttää vahvalta vielä jouluun asti ja ensi vuoden alkuun asti kunnes tapahtuu heikkenemistä.

    Syksyn edetessä vahvistui toisaalta optimismi. Jos kansalaiset noudattavat yksinkertaisia sääntöjä, maskisuojausta, käsienpesua ja etäisyyden pitämistä, ei viruksen äkillistä ja laajaa irtipääsyä ollut pelättävissä. Ja astrologisesti taas on selvää että vuoden loppuun mennessä ehtii tapahtua isoja muutoksia. Jupiter ja Saturnus menevät lähes yhtä jalkaa Kauriista Vesimieheen. Tämä tapahtuu 21.12.2020. Tästä alkaa arabialaisten astrologien termin mukainen "suuri mutaatio", Jupiterin ja Saturnuksen uusi sykli, joka kestää 20 vuotta. Alku on aina astrologiassa aina ratkaisevan tärkeä. Tällä kertaa Jupiter ja Saturnus kohtaavat ilman merkissä kun aikaisemmat kohtaamiset 1800- ja 1900-luvulla ovat tapahtuneet maan merkeissä. Poikkeuksena tästä säännöstä vuoden 1981 konjunktio, joka sattui Vaa'assa. Uusi sykli alkaa Vesimiehessä, laajassa, kansainvälisiä asiakokonaisuuksia ja globaalia yhteistyötä tekevässä Vesimiehessä, joten on selvä että vuoden lopulla on jo toiveita että useiden maiden rokotusohjelmat ovat päätösvaiheessa ja rokotteita saadaan vuoden 2021 alussa. Laaja rokotus saattaa alkaa ja ihmiset kokevat olevansa suojassa. Suuret planeettasyklit ovat suurten muutosten airueita. Nekään eivät muuta maailmaa hetkessä, mutta kylvävät siemeniä tulevalle kehitykselle, jossa toivottavasti näemme Vesimiehen merkin jaloimpia piirteitä ja motiiveja.

    Selvää kuitenkin on, ettei mikään massarokote - vaikka kuinka tehokas - poista covid-19 vaikutusta maailmasta kuin taikaiskusta. Viruksen synnyn taustalla saattoi olla pitkiä kehityskulkuja, mutaatiota, viruksen siirtymiä eläinlajista toiseen ja viimein hyppäys ihmiseen. Viruksen poistuminen tapahtuu vähitellen rokotusten jälkeen. Voidaan katsoa karttaa yllä, joka kuvaa päivämäärää 11.2.2021. Silloin Jupiter ja Saturnus ovat jo edenneet Vesimiehessä useita asteita, mutta heti vuoden alussa Jupiter tekee neliön (90 asteen kulma) Uranukseen ja Saturnus tekee saman, mutta myöhemmin. Helmikuussa nopeasti liikkuva Mars liittyy yhteen Uranuksen kanssa ja luo uudenlaisen - ehkä nopeasti ohimenevän - kriisintunteen. Näin edessä on vielä kenties joitain yllättäviä käänteitä taistelussa pientä, mutta vahvaa korona-kaveria vastaan. Hyvä mahdollisuus on kevättalvella 2021 myös siinä että ihmiset ovat kyllästyneet rajoituksiin ja vapauden menetyksiin (Saturnus) ja protestoivat (Uranus) niitä vastaan. Tr-Jupiter ja Saturnus tekevät myös opposition Suomen Neptunukseen tammi-helmikuussa 2021 joten tilanne säilyy epävarmana ja voimien kokoaminen ja tehokas viruksenvastainen toiminta voi olla vaikeaa saada aikaan toiveikkuudesta huolimatta. Ja kuka tietää mitä muuta tulossa, kenties virus muuttaa muotoaan ja mutatoi niin ettei uusi rokote purekaan uuteen versioon. Ken on hyvä tummien värin maalari, näinä aikoina syntyy helposti piruja kankaalle ja seinille.

    Raimo Nikula, 25.10.2020.

    Ajankohtaista 2021

    Pitkä, läähättävän kuuma kesä 2021 oli toinen korona-kesä. Koronaluvut, joita on sinänsä turha seurata, laskivat ja nousivat taas jyrkästi elokuulle tultaessa. Korona ei suostu häviämään, se on ovela ja muuntautuu ilmestyen aina uudelleen. Parasta varautua siihen että se rajaa elämää uudella tavalla jatkossakin. Jos joku luulee että jonakin päivänä ylin terveysviranomainen huokaisee: ”Nyt siitä päästiin!”, on väärässä

    Koronan ensimmäistä esiintymistä maailmalla ei voi tarkentaa. Suomeen se saapui talvella 2019 ja keväällä 2020 sen rajoittaminen vaati toimenpiteitä. Sen jälkeen on tietysti tapahtunut paljon muutoksia, hitaat planeetat ovat menneet eteenpäin. Korona jysähti Suomeen silloin kun Saturnus/Pluto –konjunktio jylläsi Kauriissa. Nyt Saturnus on Vesimiehessä ja Plutokin siirtyy jo 2024-25 Vesimieheen. Jupiter/Saturnus –syklin alkoi joulukuussa 2020 ja se jo alkutaipaleella ja Jupiter siirtyy kohta Kaloihin ja eroa tulee Saturnukseen koko ajan lisä

    ICCP:n raportti ilmastonmuutoksen kehityksestä saatiin taas ja asianmukaiset huolet ilmaistiin otsa rypyssä. Jupiter/Saturnus – syklin alku 0 Vesimiestä lupasi aivan oikein että yleinen kehitys on suuresti riippuvainen laajasta kansainvälisestä yhteistyöstä (Vesimies) ja sitoutumisesta yhteisiin ilmastosopimuksiin. Tämä on ihmiskunnan testausaikaa – löytyykö tarpeellinen määrä sitoutumista niin että lämpötilan maksiminousu 1,5 asteeseen saadaan pidettyä realistisena? Pessimistejä kyllä riittää. Isot maat ovat ratkaisevassa roolissa: Kiina, USA, Venäjä, Brasilia ym. Tässä testataan myös ihmisten kykyä tajuta että määrä ei merkitse kaikkea. Jokaisen yksilön valmius elämänmuutokseen ratkaisee: ei uusia bensa- tai dieselvetoisia katumaastureita, asuntoautoja, ei massaturismia pitkine lentomatkoineen, ei tarpeetonta kulutusta kulutuksen vuoksi. Hiilineutraali maailma poistaa öljyn, hiilen, maakaasun ja turvetuotannon. Tähän totuttelussa on jo tekemistä useimmille suomalaisille ja länsimaiseen elintasoon tottuneille. Ja junttimainen ajatus siitä että ”ei se mun autoilut ja lomamatkat tässä mitään paina” on juuri se väärä tapa ajatella tässä tilanteessa.

    Laajasti ottaen hitaiden planeettojen keskinäiset aspektit ovat useimmiten suurten muutosten, kumousten ja kriisien osoittimina. Kaikkein tehokkain näyttää olevan Uranuksen ja Pluton konjunktiot ja muut kovat aspektit. Nyt sellaista ei ole näköpiirissä. Sen sijaan kaksi hitainta planeettaa, Neptunus ja Pluto vaihtavat merkkiä melkein samaan aikaan 2024-25. Pluto jäynäävä ja raakaa vallanhalua korostanut sijainti Kauriissa loppuu Pluton siirtyessä hitaasti Vesimieheen. Siirtymäkausi on pitkä 2024-25 se sahaa näiden kahden merkin rajalla. Samaan aikaan Neptunuksen 14 vuotta kestänyt vaellus Kaloissa päättyy ja se tulee Oinaaseen. Ja vieläpä Uranuksen seitsenvuotinen kausi Härässä päättyy suunnilleen vuoteen 2024 kun se siirtyy Kaksosiin. Siirtymävuodet eivät sinänsä ole dramaattisia, mutta odotettavissa on pitkäaikainen globaalisten trendien ja elämäntyylien, ajattelun ja tavoitteiden uudistuminen.

    Pääasia on että ilman merkkeihin tulee lisää painoarvoa, Kaksosiin ja Vesimieheen. Lisäksi kaikki kolme hidasta planeettaa ovat 2024-2025 pehmeässä kulmassa keskenään: Pluto tekee kuusion (60) Neptunukseen ja se tekee kuusion Uranukseen. Ääriplaneetat Uranus ja Pluto ovat puolestaan kolmiossa (120) keskenään. Onko tämä liian pehmeä kuvio liian hyvä ollakseen totta? Mitään äkillistä maailman muuttumista paratiisilliseksi ei ole luvassa, ihmiskunta ei voi uudistua käden käänteessä. Muistamme että viimeksi nämä kolme planeettaa olivat keskenään pehmeissä kulmissa v. 1945, jolloin II maailmansota päättyi ja Euroopan raunioille alettiin rakentaa uudelleen parempaa maailmaa. Jos korona saadaan taltutettua ja ilmastomuutoksen torjunta etenee ripeästi, helpotuksen tunne voi näkyä jo vuosina 2024-25. Ja tietysti kun ilman merkit vahvistuvat, kollektiiviset massaodotukset siirtyvät tiedon ja informaation puoleen, jossa ne jo ovat olleet vuosikymmeniä. Tieteeltä odotetaan ratkaisuja suuriin ongelmiin. Mutta tiede ja mediamaailma voivat myös antaa katteetonta toivoa sillä viime kädessä maailman muuttaminen tapahtuu vanhanaikaisesti sanottuna ”ihmisten sydämissä”.

    Suomessa Marinin hallitus on toiminut 1,5 vuotta. Pääosa sen tehosta on mennyt koronatilanteen hoitamiseen ja syheröisen Sote-uudistuksen valmisteluun ja läpiviemiseen. Suuria yleispoliittisia muutoksia ei ole nähty. Kunnallisvaalit eivät tuoneet suuria muutoksia eikä vaalien äänestysvilkkaus noussut vaikka Yleisradio sitä hehkutti etukäteen melko varmana tosiasiana. Onko politiikka mielenkiintoista? Kansalaiset näyttävät empivän vastausta. Kaikki kuluu, muuttuu, ja lopulta häviää. Suurimmatkin ihmiskunnan ideat ja uudistukset syntyvät joskus, kokevat kukoistuksen, lakastumisen ja häviämisen. Milloin demokratian elinvoima häviää ja on löydettävä muita tapoja hallita yhteiskuntaa ja pitää sitä koossa? Vielä ei olla siinä vaiheessa, mutta ei se kaukanakaan näytä olevan.

    Marinin hallituksen virkaanastujaiskartalla on hyvin tukevia rakenteita. Tämä hallitus ei kompastu helposti. Venus/Saturnus/Pluto Kauriissa on kartan MC:n tuntumassa – hallitus on hyvin järjestäytynyt, organisoitu, luja kokonaisuus, josta ei helposti livetä sivuraiteille. Sillä on tahtoa ja toimeenpanokykyä. Härkä nousee joten maalliset asiat ja tavoitteet ovat hallituksen peruskauraa. Maamerkkejä on kartalla kovasti muutenkin. Kuu on myös Härässä kuten Askendentti. Hallituksemme ei haihattele, mutta eipä taida joustovaraa olla paljon eikä kykyä etsiä ratkaisuja sovinnaisten menetelmien ja ajastuskaavojen tuolta puolen. Kokonaisrakenteeseen kuuluu vielä Marsin tukevat kuusot Kauris-planeettoihin sekä Neptunuksen vastaavat Kaloista Kauriiseen. Marsin aspekti lisäävät toimivuutta, halua työstää läpi (Skorpioni) vaikeita asioita ja Neptunuksen kuusiot auttavat luomaan yhteisyyttä ja solidaarisuutta hallituksen ideoiden ja tavoitteiden tasolla sekä henkilötasolla.

    Kuu on lähinnä nousua ja Venus on lähinnä Keskitaivasta, MC:a, missä johto sijaitsee. Kuu ja Venus ovat astrologian feminiiniset tekijät joten hallitus on naisvaltainen. Miehet tuntuvat jääneen jo varjoon. Se on tietysti oire pohjoismaisesta tyylistä nostaa nuoria, nättejä naisia johtopaikoille jotta saadaan historiallisesti periytyvä käsitys miesten paremmuudesta johtotehtäviin kumottua. Geriatriset ukot vastaan urakiitureina pyyhältävät tyttömannekiinit. Mitenkään ongelmaton tämäkään trendi ei ole, siitä saataneen näyttöjä vielä myöhemmin.

    Kesääkö hallitus seuraaviin eduskuntavaaleihin 2023 asti? Astrologisesti seuraava kynnys voi tulla vastaan silloin kun transiitti-Uranus ylittää hallituksen muodostamiskartan Askendentin 20 astetta Häräkää. Mutta se tapahtuukin juuri vaalivuonna 2023. Silloin eduskunta on uudennäköinen ja uusi hallituskokoonpano sorvataan. Näyttää melko todennäköiseltä että Marinin hallitus kokee "luonnollisen kuoleman" vasta 2023.

    Päättyneet Tokion myöhästyneet olympiakisat osoittivat jälleen että suomalainen urheilu ei ole voimissaan. Suhteellisen pienet ja väkiluvultaan vaatimattomat muut pohjoismaat toivat Tokiosta 6-11 mitalia, Suomi kaksi. Islanti jäi ilman. Mitaleita hehkutettiin monin tavoin mediassa kuten olemme tottuneet näkemään ja kuulemaan voittojen ja menestysten jälkeen. Pieni maa ottaa kaiken irti himmeistäkin mitaleista. Urheilumenestyksen ja kansallistunnon yhteys on yhä voimakas vaikka saavutukset ovat kadonneet. Viimeinen menestyksen vuosikymmen yleisurheilussa oli 70-luku, Virenin ja Vasalan aika. Sen jälkeen käyrä on laskenut pohjalle. Suomi-Ruotsi maaottelut päättyvät nykyään aina Ruotsin ylivoimaiseen voittoon. Suomi-Norja –maaottelukin voisi olla jo melko tasaväkinen ja Suomi-Islanti -ottelun voittaisi Suomi.

    Seuraavien kesäolympialaisten aika on pian 2024 heinä-elokuussa. Pariisin kisat voivat olla jo jonkinlainen osoitus siitä että suomalainen yleisurheilu alkaa nousta. Astrologisesti kisojen aikaan Jupiter ja Mars, jotka ovat urheilun kummiplaneetat, ovat molemmat Kaksosissa. Niiden tarkka konjunktio osuu 16.40 Kaksosiin vasta 14.8.2024, jolloin kisat ovat jo päättyneet. Suuren osan kisoja ne ovat oppositiossa Suomen Aurinkoon (12-13 Jousimiestä), löysässä kolmiossa Suomen Uranukseen, kuusiossa Suomen Saturnukseen ja Kuuhun (4.12.1917 - Suomen itsenäisyyden julistuskartalla) ja neliössä valtion Marsiin. Nämä kaikki aspektit lupaavat sentään jotain: uutta energistä aaltoa urheilusuorituksiin, voitontahtoa ja kenties jopa kestävyysjuoksuissa löytyy uutta puhtia. Olympiakisat järjestettiin viimeksi Pariisissa v.1924 josta muistamme että Paavo Nurmi kahmi pitkillä juoksumatkoilla voittoja ja muutenkin Suomen osuus mitalien määrästä oli huomattava. Perinteet Pariisista ovat kannustavat – joskin myös suurelliset.

    Kisojen aloituskartta lupaa dramaattisia kisoja: Aurinko on vastakkain Plutoon, joka viittaa äärimmäisiin suorituksiin mies miestä, nainen naista vastaan taisteluita. Perinteinen urheilujen ja kisojen huone, jossa voitetaan tai hävitään jotain, on 5.huone, jonka kärjellä Mars on ja Jupiter on huoneen sisällä. Siinä se ratkaiseva planeettapari on, Mars, fyysisen energian ja suoritusten planeetta ja Jupiter, kasvun, voittamisen ja ylivoiman osoittamisen (”nopeammin-voimakkaammin-paremmin”) planeetta ovat sopivasti lähestymässä toisiaan.

    Mars on aloituskartalla kolmiossa Plutoon, joka tietää vahvaa latausta ja yli normaalien rajojen kurottuvaa voittamisen tahtoa. Marsilla on myös kuusio Aurinkoon, joka on normaalia pärjäämisen, voittamisen ja omien kykyjen näyttämisen halua täynnä. Marsilla on neliö Merkuriukseen, josta irtoaa taitoa, tarkkuutta ja keskittymiskykyä lajeihin, joissa pelkkä voima tai nopeus eivät ratkaise.

    Raimo Nikula, 08.08.2021

    Jouluntähti on verraton

    Kristiuskon perustaja henkisessä mielessä oli Jeesuksen nimellä esiintynyt opettaja-saarnaaja-mystikko. Opillisesti sen perusta luotiin pitkän ajan kuluessa Jeesuksen kuoleman jälkeen. Pääarkkitehti perusdogmien alullepanijana oli käännynnäinen, Paavali tarsoslainen.

    Jeesuksen elämästä on kirjoitettu hyllykilometrillisen verran kirjoja ja lisää tulee joka vuosi. Ottaen huomioon sen miten vähän aineistoa hänen elämästään on, kirjallisuuden ja teorioiden määrä on uskomaton. Mutta ei ihme, uskontoja ympäröivät paksut läpitunkemattomat uskon, tiedon, myyttien ja tarujen muurit. Mikä on totuus, on turha kysymys. Se ei paljastu tiukan tieteellisellä historian tutkimuksella eikä millään muullakaan keinolla. Ihmisen tehtävä on eksyä labyrintteihin ja löytää sieltä ulos omin nokkineen.

    Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesuksen syntymää säesti ja komppasi taivaallinen ilmiö: suuri tähti, joka liikkui ja näytti tietä kolmelle itämaiden tietäjälle, jotka olivat tulleet tervehtimään luvattua suurta kuningasta Beetlehemin tienoille. Miten tähti näytti tietä, on jäänyt arvailujen varaan. Planeetat kiertävät omia ratojaan omaan tahtiinsa, mutta eivät kulje mitään tiettyä maanpäällistä paikkaa kohti. Ne nousevat, saavuttavat lakikorkeutensa ja laskevat vuorokaudesta toiseen. Kiintotähdet eivät liiku ihmiselämän aikana muuta kuin rippusen verran. Kuuluisa Beetlehemin tähtikö kulki oppaana edellä ja opasti tietäjät paikalle juuri kun Jeesus syntyi majatalon karjasuojassa? Asetelma on lähes täydellisen tyypillinen myyttinen kertomus, jossa taivaallinen elementti tai ihmeellinen tapahtuma osallistuu merkkihenkilön syntymään. Näin se saa kosmiset mittasuhteet alusta alkaen. Suurmiehiä on syntynyt iät ajat taivaallisten enteiden toimiessa kätilöinä. Useimmat raamattututkijat laittavat itämaan tietäjien osuuden heti myöhäiseksi lisäykseksi raamatun moninaisten kertomusten joukossa.

    Buddhan äidin kerrotaan nähden unen ennen lapsen syntymää, jossa ilmestyi taivaasta valkoinen elefantti, jolla oli kuusi syöksyhammasta. Se laskeutui äidin kohtuun ja lukemattomat taivaalliset olennot ympäröivät sen. Joissakin kulttuureissa tähtitaivasta ja ympäröivää luontoa seurattiin tarkkaavaisesti. Pohjois-Amerikan intiaanit ovat hyvä esimerkki. Syntyvälle lapselle annettiin usein nimi, joka perustui koettuun tapahtumaan lapsen syntymää edeltäen. Se saattoi olla luonnonilmiö, eläin, säätilassa tapahtunut muutos, poikkeuksellinen tapahtuma. Oglala-intiaanien tuleva päällikkö, Punainen Pilvi sai nimensä meteorista, joka vaelsi taivaan poikki hehkuen punaista väriä. Shawnee päällikkö Tecumsehin (n. 1768-1813) syntymää edelsi näyttävä tähdenlento, joka heimossa tulkittiin suurmiehen syntymää ennustavaksi. Tecumsehistä tuli päällikkö, joka yritti koota ympäröivien heimojen yhteistä rintamaa tunkeilevia amerikkalaisia siirtolaisia ja heitä tukevia armeijan joukkoja vastaan - turhaan. Myös muita tuleen liittyviä ennusmerkkejä on huomioitu syntymää edellä tai sen aikana symboloiden henkisen opettajan syntymää. Madame Blavatskyn syntymä tapahtui koleran raivotessa ja siksi pappi kutsuttiin antamaan hätäkaste. Apupoika kuitenkin pudotti vahingossa lampun, joka sytytti papin kaavun tuleen. HPB:n elämä alkoi tulisesti.

    Jeesuksen syntymää on yritetty intohimoisesti ajoittaa Beetlehemin tähden avulla. Arvaukset ja oletukset osuvat useimmiten vuosiin 2-7 e.K.r. Asialla ovat olleet raamatun tutkijat, uskovaiset fanaatikot, tähtitieteilijät ja amatöörit. Olisi helpottavaa kuulla että historiallinen Jeesus syntyi Jupiterin ja Saturnuksen konjunktion tai Venuksen ja Jupiterin konjunktion aikana. Kumpikin on saanut laajaa kannatusta. Mutta ei välttämättä näin; myytti tulkitsee tapahtumaa, asettaa sen tunnetun myyttikaavan sisälle jolloin faktuaalinen totuus on toissijainen. Suurmies syntyi kun taivaalla näkyi huomattava planeetta tai kahden yhtymä. Se riittää antamaan syntymälle erityisen transsendenttisen leiman. Syntynyt lapsi ei ole tavallinen vaan sillä on taivaalliset kummit ja lisäyksenä tarjotaan vielä kolmen viisaan itämaan tietäjän kummilahjat.

    Jupiterin ja Saturnuksen konjunktio on edelleen ajankohtainen koska viimeinen tapahtui vuosi sitten 21.12.2020. Se on aina merkittävä symboli heijastaen pitkäaikaisten muutosten alkua, maallisten dynastioiden, hallitusvaltojen, poliittisten tapahtumien saavan uuden käänteen. Jupiter on uskon planeetta ja Saturnus on perinteisesti juutalaisten planeetta. Niiden yhdistelmästä odotettiin 2000 vuotta sitten suuria muutoksia. Mutta muutokset ovat vasta syntymävaiheessa kun konjunktio on tapahtunut. Siitä kestää vuosia ennen kuin vaihtunut trendi saavuttaa ihmiskunnan kollektiivisen tietoisuuden ja alkaa muuttua teoiksi, käytännön tuloksiksi. Jeesuksen syntymä sijoittuu Jupiterin ja Saturnuksen konjunktion avulla vuoteen 6 e.K.r. Se ei ole yllätys koska raamatun tutkimus pääsi jo kauan sitten käsitykseen Jeesuksen syntymävuoden olevan jotakin muuta kuin vuosi nolla, ajanlaskun alku. Vuoden -7 (vuotta nolla ei ole) aikana Jupiter/Saturnus konjunktio toistui kolme kertaa Kalojen merkissä, joka on perinteisesti uskonnollisin merkki tai transsendenttinen merkki, jossa ihmisen suhde todellisuuteen ei perustu aineellisten asioiden ja olosuhteiden antamiin "varmuuksiin". Jupiter/Saturnus konjunktio aloitti uuden maailmankauden, johon sisältyy mahdollisuus myös uuden uskon muhimisesta ihmislajin kollektiivisessa tiedostamattomassa.

    Venus on näyttävä planeetta, varsinkin iltatähtenä ollessaan se loistaa useita tunteja auringon laskettua. Venuksen ja Jupiterin konjunktio yhdistää kaksi huomattavan näkyvää planeettaa toisiinsa. Sekö synnytti käsityksen Beetlehemin tähdestä? Ajoitus tuskin tulee tästä helpommaksi sillä mahdollisia yhtymiä tapahtuu noin vuoden välein. Venus ja Jupiter kohtasivat muuan muassa 7.5.-7 ja Venuksen, Jupiterin ja Saturnuksen kolmikonjunktio oli taivaalla 30.4.-6. Mutta se ei ollut tiukka yhteennivottu sulautuma vaan eroa oli kaikkien kolmen välillä useita asteita. Se ei voinut näkyä katsojalle yhtenä suurena tähtenä. Griffithin observatorion tähtitieteilijä John Moslee uskoo, että Beetlehemin tähti oli harvinainen Venuksen ja Jupiterin yhtymä 17. kesäkuuta 2 e.K.r jolloin nämä planeetat kohtasivat toisensa Leijonan merkissä.

    Kolmas vaihtoehto on Beetlehemin tähdeksi on ollut pitkään komeetta. Komeetta tullessaan maapallon ilmakehään loistaa näyttävästi ja sillä on tyypillinen huntu tai pyrstö, josta raamattu ei mainitse mitään. Colin J. Humphreysin mukaan kuninkaallisen tähtitieteellisen yhdistyksen neljännesvuosijulkaisusta 32, 389-407 (1991), "Betlehemin tähti oli komeetta, joka vuonna 5 eKr. Kristuksen "syntymäpäivänä" näkyi taivaalla niinkin kaukana kuin Kiinassa.

    Kun aikaa kuluu tarpeeksi, mahdollisuudet löytää varmoja todisteita suuntaan tai toiseen, vähenevät ja lopulta katoavat kokonaan. On hyväksyttävä elämän ajallisuus ja rajallisuus. Ottaen huomioon että Jeesuksen historiallisuuskin on kielletty ja kiistelty asia, ei Jeesuksen syntymäajalla voi olla muuta kuin marginaalinen merkitys. Siitä ei kannattaisi kiistellä vaan keskittyä ymmärtämään mitä tämän uskonnon perustajan elämä ja opetukset meille halusivat sanoa. Ja erityisesti joulun aikaan: onko sanoma mennyt perille vai jäänyt koristeelliseksi lisukkeeksi joulunajan lahjatulvan ja mässäilyn "oheistuotteeksi".

    Joitakin astrologisesti perusteltuja Jeesuksen syntymäaikoja

    James Holden käy läpi täällä useita varhaisimpia Jeesuksen horoskooppeja, joita astrologit ovat eri vuosisatoina esittäneet.

    Kaikkein varhaisin lienee arabialaisen astrologin Mâshâ'allâhin tekemä kartta, joka perustuu suuriin maailmankausien muutoksiin, Jupiterin ja Saturnuksen konjunktioiden kiertoon. Jupiter/Saturnus –konjunktio palaa aina 960: n vuoden kuluttua suunnilleen samoihin asteisiin kuin edeltävä konjunktio. Mutta hänen laskutavastaan johtuen, teksti sisältää kaksi mahdollisuutta syntymävuodeksi, joko 2 tai 12 e.K.r. Tästä ei ole paljon apua, pelivara on suuri.

    Hänen jälkeensä toinen arabi, Abû Ma'shar kirjoituksessaan Suuret konjunktiot päätyi siihen että Jeesuksen nousuaste sijaitsee Neitsyen alussa. Hänen laskelmansa perustuvat myös suurten konjunktioiden kiertoon, mutta laskutapa poikkeaa Mâshâ'allâhin vastaavasta.

    Ensimmäisen kokonaisen Jeesuksen horoskoopin esitti kardinaali ja astrologi Pierre d'Ailly (1350-1420). Hän tekee asiasta jo perusteellisesti selvää ja rakentaa horoskoopin perinteisen perinteiseen jouluaaton varaan: 24.12.01 e.K.r. (Vuotta 0 ei ole olemassa). Ja ilta-aika kuuluu kuvaan: 22:12.

    Jérome Cardan (1501-1576) oli renessanssin ajan oppineita, monipuolinen mies, myös astrologiaan perehtynyt. Hänen versionsa Jeesuksesta on D’Aillyn kaltainen, nyt päivä on joulupäivä 25.12.01 e.K.r. ja aika 0:07.

    Hieman myöhemmin oppinut munkki Tiberio Russiliano Sesto laati uusia versioita, mutta pysytteli joulunajan puitteissa.

    1800-luvulla eläneen spiritualisti Jacob Lorberin mukaan Jeesus syntyi 4151 vuotta Aatamin jälkeen ja tarkemmin sanoen keskiyöllä 7.1. Kuten niin monella muullakin uskonnollisella fantastikolla, Lorberilla oli oma raamatullinen aikataulu, joka kertoi myös sen milloin Aatami eli… Siitä sitten laskemaan, milloin Jeesus syntyi.

    Erään Gizan suureen pyramidiin kätkeytyvän mittamystiikan tulkitsijan mukaan Jeesus syntyi 18.02.06 e.K.r. klo 21:05 illalla.

    Nykyajan astrologeista Alphee Lavoie on esittänyt paljon aineistoa oman Jeesus-versionsa puolesta. Hänen Jeesuksensa syntyi 01.03.07 e.K.r. kello 06:25. Hän rakentaa kokonaisen elämäntarinan Jeesukselle perustuen karttansa progressioihin ja auringonpimennyksiin.

    Saksalainen astrologi Dieter Koch julkaisi v. 2009 kirjan Der Stern von Bethlehem (Bethlehemin tähti), jossa hän luo uuden teorian Jeesuksen syntymästä. Kirjan ajoitus perustuu varsin pitkälle tutkittuun tietoon siitä, mihin aikarajoihin Jeesuksen syntymä voidaan reaalisesti sijoittaa. Se karsii heti kättelyssä fantastiset ja perinteiset joulumallit pois koska ne ovat epärealistisia. Niinikään Koch päätyy maaherra Herodotoksen valtakauden määrittelyssä uusiin johtopäätöksiin. Koch päätyy siihen että Betlehemin tähti ei ollut Jupiterin ja Saturnuksen konjunktio (yleisin oletus) eikä komeetta (toinen yleinen käsitys) vaan Venus, joka nousi heliakkisesti. Kochin Jeesus syntyi 1.9.02 e.K.r. Venuksen ja Jupiterin noustessa Leijonassa. No, olihan hän aika suosittu ”pop-tähti” aikanaan…

    Christine Arens sanoo että historian tutkijoiden yleinen mielipide ei pidä joulua mitenkään todennäköisenä Jeesuksen syntymän ajankohtana. Syy on yksinkertainen: evankeliumit sanovat paimenten olleen niityllä sinä yönä kun Jeesus syntyi. Paimennettavat olivat lampaita, mutta lampaat tuolla seuduilla olivat kiimassa lokakuusta joulukuulle. Viiden kuukauden raskausajan jälkeen, ne synnyttivät karitsoita maaliskuusta toukokuulle. Paimenia tarvittiin silloin paimentamaan pieniä karitsoita pysymään lauman mukana. Miksi paimenia tarvittaisiin keskitalvella, jouluna? Jeesuksen syntymä pitää ajoittaa keväälle. Herodoksen kuolemaa ajoittaa kuunpimennys, joka sattui 13.3. 4 e.K.r. Sitä ennen hän oli virassa maaherrana ja osallistui Jeesuksen viimeisiin aikoihin kuten raamattu kertoo. Arens ajoittaa Jeesuksen syntymän vielä Herodoksen veronkeräyksen mukaan ja Jupiterin ja Saturnuksen konjunktion mukaan sekä uudenkuun ajankohdan mukaan. Kokoamalla näistä palapeliä, Arens päätyy ajankohtaan 29.05.07 e.K.r. Auringon noustessa klo 05:36.

    Blogisivulla Stars over Washington, annettiin Jeesuksen syntymäajaksi 17.04.07 e.K.r. ja ajaksi 04:50. Tämä on, tunnustaa bloggaaja, spekulaatio. Näin on.

    Urantia-kirja, joka on laaja ja yksityiskohtainen ”kanavoitu teksti”, ja joka kirjoitettiin ylös 1924-1935 ja julkaistiin 1955, kertoo myös Jeesuksen syntymästä ja antaa ajankohdaksi 21.08.07 eK.r. Syntymä tapahtui sen mukaan keskipäivällä. Monet uskovat Urantia-kirjan sisältävän kirjaimellisia totuuksia lähes kaikesta. Astrotheme-sivusto, joka pitää yllä laajaa, joskin vähemmän tarkkaa datakokoelmaa, on Jeesuksen kartta 28.02. 07 e.K.r. Tarkempia tietoja ajan valinnasta ei anneta, hm.

    Ja mitä olisi astrologia ilman konkreettista kohdetta, karttaa, horoskooppia. Jos vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ja tietoa, Jeesus olisi syntynyt jouluyönä vuonna -7 Jupiterin ja Saturnuksen konjunktion aikana ja melko tarkkaan niiden yhteensulautumisen hetkellä, hänen karttansa olisi kuten alla:

    Ja toki, tälläkin kartalla on hyvin sopivia aineksia uskonnolliseksi johtajaksi: Jupiter/Saturnus -konjunktio on Kaloissa oppositiossa Plutoon ja neliössä Aurinkoon ja Merkuriukseen Jousimiehessä. Tästä syntyy T-risti muuttuviin merkkeihin, joka voi olla sekä fanaatikon että asialleen omistautuneen ihmisen merkki - painava ja "kohtalokas" merkki sinänsä. Universaalin rakkauden symbolina kartalla on Venuksen (rakkauden prinsiippi) ja Neptunuksen (rajattoman rakkauden symboli) konjunktio Skorpionissa. Se salli myös petoksen teeman astuvan Jeesuksen elämään Juudaan myötä. Juudas on aina yhdistetty Skorpionin merkkiin, mies, joka möi mestarinsa rahasta. Mutta jääköön tähän, ei ole syytä olettaa että kartamme perustuu oikeaan Jesuksen syntymäaikaan - vai onko sellaista olemassakaan?

    Täsä juttu on vain pieni kurkistus asiaan. Jos asia kiinnostaa, netti tarjoaa satoja lähteitä, artikkeleita, tietoa ja arvauksia tästä aiheesta ja kirjojakin aiheen tiimoilta löytyy kasapäin.

    Varmaa on että olipa Betlehemin tähti mikä tahansa, sen imago on tehnyt onnistuneen valloituksen ihmisten mielissä. Siitä todistavat amerikkalaistyylisten jouluvalojen ja blink-blink-tähtien määrä talojen ja pihojen koristeina. Määrä kasvaa, samoin mauttomuus. Siinähän se meidän kulttuurimme pienoiskoossa. Betlehemin tähti loistaa yhä kodeissa joulukuusen huipulla ja kirkassilmälapset rientävät keräämään joulun saaliin kuusen alta. Ihan vaaratonta ei joululeikki ole. USA:ssa on 160 joulukuusista alkanutta kotipaloa vuodessa. Nämä tulipalot aiheuttavat vuosittain keskimäärin kaksi kuolemantapausta, 12 loukkaantumista ja 10 miljoonan dollarin omaisuusvahingot, kertoo National Fire Protection Association.

    Raimo Nikula, 21.12.2021.

    AURINGONPILKKUJAKSOT JA LEVOTTOMAT VUODET

    Auringonpilkku on Auringon pinnalla tummina pilkkuina näkyviä syntyviä alentuneen pintalämpötilan alueita, jotka johtuvat konvektiota estävästä magneettikenttävirran keskittymisestä. Auringonpilkkuja esiintyy yleensä pareittain, joiden magneettinen napaisuus on vastakkainen + ja –

    Yksittäiset auringonpilkut tai auringonpilkkuryhmät voivat kestää muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen, mutta lopulta ne hajoavat. Auringonpilkut laajenevat ja supistuvat liikkuessaan Auringon pinnalla, ja niiden halkaisijat vaihtelevat muutamasta kilometristä satoihin tuhansiin kilometreihin. Suurimmat näkyvät paljaalle silmälle.

    Auringonpilkut osoittavat voimakasta magneettista aktiivisuutta, ja niihin liittyy muita ilmiöitä, kuten koronasilmukoita, protuberansseja ja jälleenkytkentätapahtumia. Useimmat auringonpurkaukset ja koronamassapurkaukset saavat alkunsa näkyvien auringonpilkkuryhmien ympärillä olevilta magneettisesti aktiivisilta alueilta.

    Aurinkopilkut löydettiin v. 1845. Niissä havaittiin jaksottaista vaihtelua niin että keskimäärin pilkkujen huippujaksot osuvat 11 vuoden välein, mutta jaksottaisuus vaihtelee.

    Pilkkujaksojen rytmi on kiinnostanut erityisesti venäläisiä tutkijoita. Wikipedia kirjoittaa asiasta mm.: "Vuonna 1992 Arcadi A. Putilov, ihmisen fysiologian ja eläinfysiologian tutkija julkaisi tutkimuksen, jossa A.L.Tshizevskin (1987-1964) hypoteesia testattiin empiirisesti analysoiden Nevostoliiton historian tapahtumia niin kuin ne historian käsikirjoissa on esitetty. Putilov totesi löytäneensä tapahtumien aikajaksoista ja “polariteeetista”,mukaan lukien vallankumoukselliset tapahtumat keskittyvät aurinkopilkkujakson huippuvuosiin ja rauhallisimmat vuodet ovat hieman ennen pilkkujakson aaallonpohjaa. Vuonna 1996 psykologian professori Suitbert Ertel (Göttingenin yliopisto) vahvisti aurinkopilkkujakson ja kumouksellisen aktiivisuuden merkittävän yhteyden tilastollisella analyysilla "Master Index of Violence from Below" (MIVE) –aineistosta aikajaksona 1700-1985."

    Huomatkaa prof. Suitbert Ertel, joka on osallistunut aktiivisesti Gauquelinin laajojen astrologisten tutkimusten jatkotutkimuksiin ja keskusteluun skeptikkojen kanssa.

    Tässä muutamia auringonpilkkujaksojen huippuja ja niihin osuvia maailmantapahtumia:

    1788-90 = Ranskan suuri vallankumous, demokratian nousu, kuningasvallan purku alkoi.
    1848= Meksikon sota; levottomin vuosi Euroopassa 1800-luvulla Ranskassa, Sveitsissä, Unkarissa, Itävallassa ym.;Taiping-sota alkoi Kiinassa, Pariisin kommuuni.
    1859-60: Amerikan talouden pohjalukemat ja sisällissota alkoi 1861; kansanousuja Intiassa, Kiinassa jne.
    1869-1971: Pariisin kommuuni, I sosialistinen kokeilu; Ranskan ja Preussin sota.
    1882-84: USA:ssa laman pohja, työväki lakkoili; kapinointia Sudanissa; Intia yritti ottaa askelia kohti demokratiaa ja parlamentarismia.
    1892-94: Zulujen kapina Afrikassa, Kuubassa vallankumous
    1905-07=Venäjän vallankumouksen ensimmäiset merkit, Venäjän -Japanin sota.
    1916-18 =Venäjän vallankumous ja kommunistisen NL:n synty, silloin saivat itsenäisyyden myös mm. Suomi ja Baltian maat; I maailmansodan loppuvaiheet ja Espanjantaudin leviäminen pandemiaksi.
    1927-29: USA:n talous romahti ja vaikutus levisi ympäri maailman; Hitlerin "kellarikapina", I yritys päästä valtaan; Saksa ja Italia olivat matkalla fasismiin.
    1936-38: Mao oli alkanut kommunistisen vallankumouksen Kiinassa ”pitkällä marssilla” 1935; Espanjan sisällissota, Franco nousi valtaan ja diktaattoriksi, Hitler nousi valtaan ja II maailmasota lähestyi ja syttyi 1939.
    1949-51= Korean sota alkoi huippujaksona 1950. Se jakoi pysyvästi Korean kahtia.
    1959-61: Mau-mau kapina Afrikassa, Irakissa kapina; suurvaltojen välit kiristyvät –jännitteet nousivat huippua kohti ja Kuuban ohjuskriisi oli tulossa -62.
    1967-69: Vietnamin sodan kovimmat vuodet ennen kuin USA alkoi antaa periksi. Hippiliike mullisti elämäntapoja ja arvomaailmaa. Pössäyttelystä ja vastakulttuurista tuli muotia. Martin Luther King Ja Bob Kennedy tapetaan; Ihmisen tapainen käy Kuussa.
    1979-1982: Puolassa kuohahti; solidaarisuusliike ja Lech Walesa; Irakin ja Iranin sota; Falklandin kriisi ja Englanti; Sandinistisissit voimissaan Nicaraguassa, presidentti Reagin murhayritys 1981.
    1989-91: NL:n hajoamisen vuodet ja sen Itäblokin maiden irtaantuminen NL:sta; Berliinin muuri puretaan; Balkanin maiden etnis-uskonnolliset sodat alkoivat; Apartheidin loppu Etelä-Afrikassa; Nelson Mandela vapautuu vankilasta; Irak hyökkää Kuwaitiin; Persianlahden sota.
    2000-01: World Trade Center terrorismin kohteena; terrorismi nousee ykkösaiheeksi maailmalla, Islamin ääriliikkeiden ja länsimaiden vastakohdat kärjistyvät pysyvästi. Bush julistaa sodan terrorismia vastaan ja kääntää sen myös henkilökohtaisesti Saddam Husseinia vastaan.
    Myöhemmät pilkkujaksot 2000-luvulla ovat olleet heikompia, auringonpilkkujen intensiteetti ei ole noussut aiempien tasolle.

    Raimo Nikula, 3.10.2021.

    AFGANISTAN - MAAILMAN VIHATUIN VALTIO

    Afganistan tunnetaan vain negatiivisten uutisten tuottajamaana. Kaikki tietävät että maa on takapajuinen, se on vaikeakulkuisten vuorien ympäröimä, parrakkaiden Talibaanien hallitsema valtio, jota monet sodat ja miehitykset ovat runnelleet vuosisatojen ajan.Mitään hyvää sieltä ei näytä tulevan keskiluokkaiselle turvallisuutta kaipaavalle ihmiselle. Laaksoissa kasvaa unikkoa ja Afganistaninen tunnetuin vientitavara onkin ollut oopiumi. Myös hashista maa tuottaa ja salakuljetusreitit lähtevät sieltä vuoristopolkuja pitkin kohti alati kasvavia markkinoita Euroopassa ja Amerikassa. Afganistan on maailman köyhimpiä valtioita, keskimääräinen kuukausipalkka on alle 100 euroa.

    Mutta kuten ihmiset, niin myös valtiot saavat identiteettinsä kasvuprosessien tuloksena. Jos ihmistä kohdellaan huonosti, hänestä voi tulla sosiaalisesti epäonnistunut, sosiopaatti pahimmassa tapauksessa, rikollinen. Nöyryytetty ihminen hautoo kstoa ja haluaa antaa metrin mitalla takaisin. Jos Afganistanin kansaa olisi kohdeltu arvokkaasti ja ymmärtäväisesti, olisiko Taliban saanut siellä hallitsevaa otetta koskaan?

    Afganistanin menneisyys on karmea. Se on valloitettu monta kertaa ja sinne on tunkeutunut vieraiden valtioiden sotavoimia tiuhaan Aleksanteri Suuren sotaretkestä alkaen. Persiankielinen paimentolaisheimo valloitti maan 100-luvulla, sitten oli Persian vuoro 300-luvulla. Arabit syrjäyttivät buddhalaisuuden 600-luvulla ja levittivät alueelle islamin. Sen jälkeen Islam on pitänyt kansaa otteessaan. Mongolien vallassa alue oli 1200–1400, jona aikana Heratin kaupunki oli kaupan ja sivistyksen suuria keskuksia Asiassa. Persialaiset tulivat taas 1500-luvulla ja kaappasivat läntisen Afganistanin. 1700-luvulla afgaanit taistelivat persialaisia vastaan ja karkoittivat heidät, mutta persialaiset palasivat yhä uudelleen. Viimein Ahmad Shah Durran yhdisti afgaaniheimot ja Afganistan itsenäistyi vuonna 1747 uudelleen kuningaskuntana.

    1800-luvulla britti- ja venäläisjoukot taistelivat tästä sotilaallisesti tärkeästä alueesta. Afgaanit pitivät puoliansa, mutta 1878 britit tekivät Afganistanin emiraatista puskurivaltion Venäjää vastaan. Afgaanien mielipidettä ei kysytty. Afgaanit saivat täyden itsenäisyyden vasta 1919. Kuningas Amanullah yritti jouduttaa kehitystä suurilla reformeilla Turkin mallin mukaan, mutta konservatiiviset Islamin johtajat ja maaseudun heimopäälliköt estivät modernisoinnin yritykset. 1933 valtaan nousi shaahin arvonimellä Zahir, joka oli vallassa aina vuoteen 1973 asti. Hänet syrjäytettiin ja Mohammed Daoud julisti saman tien maan tasavallaksi sitä kesti viisi vuotta kun 1978 tuli kommunistisen sotilaskaappauksen vuoro. Neuvostoliiton tukemana maa aloitti maareformin ja lukutaitokampanjan, mutta jälleen Islamin johtajat ja heimopäälliköt panivat kampoihin. Maa joutui NL:n ja USA:n välisen konflitkin kohteeksi kun NL lähetti sotilasjoukkoja maahan 1979. Saudi-Arabia, Pakistan, Iran ja USA:n tukemat muslimisissit (mujahedit) saivat neuvostojoukot poistumaan maasta 1989 ja 1992 Kabulin hallinto kukistui.

    Sota oli vaatinut puolen miljoonan afgaanin hengen ja pari miljoonaa afgaania oli paennut rajojen yli. Tarina jatkuu yhä sotaisana: Seurasi kapinallisten sotapäälliköiden keskinäinen valtataistelu, sisällissoata, johon myös naapurimaat ja Saudi-Arabia eri osapuolten tuella osallistuivat. Etelä-Afganistanissa ja Pakistanin pakolaisleireillä syntynyt ääri-islamistinen Taliban-liike valtasi Kabulin v. 1996. Islamilaista valtiota tavoitelleet talibanit ottivat käyttöön islamilaisen sharia-lain kivityksineen ja amputointeineen. Miesten tuli kasvattaa parta ja naisten pukeutua burkaan. Naisten paikka on kotona ja tytöt eivät tarvitse koulutusta. Taliban-hallinto valtasi noin 90 prosenttia Afganistanista. Pohjois-Afganistania hallitsi voimansa yhdistäneiden heimopäälliköiden Pohjoisen liitto. Syyskuussa 2001 Afghanistanissa päämajaansa pitänyt, entisen saudiliikemies Osama bin Ladenin johtama terroristiverkosto al-Qaida iski USA:an, jonka seurauksena Yhdysvallat liittolaisineen sai syyn hyökätä maahan ja Taliban-hallinto kukistettiin. YK:n valtuuttamat kansainväliset Nato-johtoiset joukot toimivat alueella vuodesta 2002 lähtien. Konflikti ja terrori-iskut jatkuivat. Ja jälleen ympyrä on sulkeutunut kun USA alkoi vetää joukkojaan pois Afganistanista 2021. Taliban lähti heti liikkeelle ja valtasi suuria alueita ja tärkeitä kaupunkeja ja koputtelee kohta Kabulin portteja alistaakseen taas maan valtansa alle ja mahdollisesti muodostaakseen täysin muslimivaltaisen hallituksen ja hallinnon. Se tietää Afganistanin pysymistä takapauisena maana. Talibanien edetessä kaupungista toiseen, Afgaanien omat turvallisuusjoukot ja armeija eivät pysty estämään eikä edes hidastamaan Talibanien valtauksia. Maan hallinto on lamautunut ja lahjonta on yleistä.

    Jos katsoo ajankohtaisia transiitteja, voi yllättyä niiden vähäisyydestä. Tämä ei näytä olevan aikaa jolloin jotain radikaalia muutosta on tekeillä. Ehkei olekaan, toinen kerta kun talibaalinit nousevat valtaan - kertauskurssi. Pluto on toki yhä lähellä valtion Keskitaivasta kuvaten vallassaolijoiden luonnetta. Neptunus lähestyy valtion Kuuta Kaloissa ja smalla se neliöi Venuksen - kyse on nimettömän kansan ja erityisesti naisten alisteisesta asemasta. Resuisilta näyttävät talibanit ovat nyt elittiä ja kaikki muut pelkäävät heitä. Mutta nämäkään kuviot eivät kerro säälimättömästä väkivallasta. Tosin viime kerralla 1990-luvulla talibanit puhuivat myös pehmoisia ja lupasivat kaikenlaista ja seuraavassa vaiheessa panivat sorto- ja väkivaltakoneiston käyntiin. Mutta onko Talibaneissakin tapahtunut sukupuolvien vaihdosten myötä muutoksia, kehitystä? Haluaako tämä hallinto sopeutua melkein normaalin islamilaisen valtion hallintatapaan jotta tulisi toimeen maailma, suurvaltojen ja naapurimaiden kanssa?

    Vuoden 2021 loppua säväyttää Auringonpimennys 12.22 Jousimiestä. Vieressä on Merkurius 15 astetta. Pimennys osuu Afganistanin Pluton päälle ja on oppositiossa Satrunukseen ja neliössä Marsiin. Se aktivoi kartalla olevan pahaenteisen T-ristin. Kun talibaanihallinto vakiintuu, on pelättävissä että se panee jälleen käyntiin puhdistusoperaation.

    Yllä Afganistaninin kartta ajalle, jolloin Kabulin hallinto julisti Afganistanin itsenäisyyttä ja vapautusta Talibanien hallinnosta, jota oli kestänyt vuodesta 1996 lähtien. Kartta on laskettu 22.12.2001, klo 13:12 Kabuliin.

    Tämä kartta ei tietenkään kuvaa Afganistanin historiallista pitkää ajanjaksoa. Se on merkki uudesta aloituksesta, mutta sekin aloitus on kohta mahdollisuutensa kuluttanut ja Talibanit palaavat. Mitä kuvaavaa kartalla on? Punaisella on merkitty kartan kovin kuvio, kolmen planeetan muodostama T-risti: Saturnuksen oppositio Plutoon ja molempien neliö Marsiin, joka on Kaloissa. Tähän kulminoituu maan "henki": sotainen, valtavien jännittieden ja ristiriitojen verkosto, joka ei ole mistään uudistumispyrkimyksistä hievahtanut minnekään. Kartalla on Aurinko Kauriin alussa osoituksena siitä halusta organisoida maa uudelleen 2000-luvun alussa. Auringon vieressä Kheironilla on oma sanansa sanottavana maan "haavoittuvuudesta" ja kaikkien pyrkimysten turhuudesta. Venuskin on Jousimieheessä konjunktiossa Aurinkoon, mutta toistaalta se koskettaa lievästi myös Plutoa, joka ei juuri koskaan ole hvä uutinen rauhanomaisten tavoitteiden kannalta. Hyviäkin kuvioita toki on: Jupiterin kolmio Marsiin kertoo rohkeudesta ja sankaruuden ideaalista. Kuu ja Venus, naiselliset symbolit ovat neliössä keskenään. Jos (ja kun) Talbanien hallinto palaa, naisten vapatuminen keskeytyy taas ties kuinka pitkäksi aikaa. Ennen Talebanien I hallintoa 90-luvulla, afgaaninaiset saattoivat pyrkiä Kabulin yliopistoon ja he käyttivät minihameita, mutta talibanien suosikki on burka, joka tekee naiset näkymättömiksi haamuiksi.


    Yllä Afganistanin kuningaskunnan perustamisen kartta vuodelle 1747. Se on vielä ankaramman näköinen kuin vuoden 2001 kartta. Tällä kartalla on epäämättömän väkivaltainen Marsin,Pluton ja Kuun konjunktio Skorpionissa (Kuu Jousimiehessä) ja nillä on neliö Aurinkoon Leijonassa. Tämä kuvastaa rajua ja kiihkeää valtataistelua ja maan ja kansan kärsimyksiä julmien vallanpitäjien käsissä. Saturnus tukee Aurinkoa, mutta se jää edellisten kuvioiden varjoon. Ja mikä merkillisintä, Kuu ja Venus (naiseus) ovat kesknään komeassa kolmiossa, mutta missä se näkyi maan historiassa?

    Kuka naivisti pystyy uskomaan että tällaisen historian omaava maa yhtäkkiä eheytyisi ja kaikki alkaisivat puhaltamaan samaan hiileen? Afganistaninen historia on täynnä vieraita valloittajia, jotka ovat halunneet muuttaa maan miellyttämään omia tarkoitusperiä. Mitä maa ja kansa itse haluavat? Islam on juurtunut osaksi afgaanien sielunmaisemaa, se muodostaa maaseudun väestön selkärangan äärivanhoillisine sääntöineen, asenteineen ja lakeineen. Se on pystynyt pysäyttämään uudistushalut kerta toisensa jälkeen. Näyttää turhauttavan selvältä että afgaanit eivät tiedä miten suuntautua tulvaisuutta kohti. Ääri-islamilainen hallinto on vain tilapäinen pakotie, se ei voi kestää kauan. Mutta ei ole syntynyt laajaa rintamaa, joka olisi samaa mieltä Afganistanin tulevaisuuden suunnasta. Rikkinäistä ja repaleista maata on ollut helppo ulkopuolisten voimien ohjata. Länsimaiden tuontitavara "länsimainen elämänmuoto" ja yhteiskunta ei näytä houkuttelevan kansaa. Taliban ei ole vieraalla maalla, se on kotonaan ja saa ihmiset tottelemaan pelolla ja lupauksella pitää ulkovallat pois maasta. Mutta hinta on kova.


    Yllä Taliban-liikkeen perustamiskartta vuodelta 1994. Tämä aika on julkaistu useissa talebanien lähipiirin muistelmissa ja sitä pidetään melko luotettavana. Päiväys oli 28.9.1994 (ilta klo 20) ja paikka Kandahar. Tällöin keskusteltiin liikkeen tavoitteista ja menetelmistä. Sana Taliban tarkoittaa "opiskelua", mutta ei mitä tahansa vaan ainoastaan koraanikoulussa annettavaa koraanin opiskelua - ja mahdollisimman kirjaimelliseen tyyliin. Tämä Taliban-liikkeen kartta ei suoraan kerro että kyseessä olisi massiivista ja armotonta terrorismia, murhia ja raiskauksia harjoittavasta liikkeestä. Kartalla on toki Marsin oppositio Uranus/Neptunukseen, joka kuvaa liikettä sotilaalliseksi ja väkivaltaiseksi, mutta kartalla on muita osoittimia, jotka ovat varsin rauhanomaisia. Sellainen on Venuksen ja Jupiterin konjunktio Skorpionissa. Tällä kartalla myös Kuu ja Venus ovat tässäkin kartassa keskenään pehmeässä kolmiossa, jossa on selittämistä tietäen talibaanimiesten asenteen naisten aseman parantamispyrkimyksiin. Aurinko rauhaa rakastavassa Vaa'assa ei pääse esiin, sillä ei ole lainkaan pääaspekteja ellei neliötä Kuuhun (viimeinen neljännes) oteta lukuun. Ei voi unohtaa ääriliikkeiden suhdetta Plutoon. Talebaani-liikkeen perustamiskartalla Härkä nousee ja Pluto on vatapäätä laskussa Skorpionissa. Se kuvaa parhaiten heidän vallankäytön luonnetta. Se on uskonnollismielisesti fanaattinen ja vastustajia tuhoava. Ja Härän maine kaikkein ahdasmielisimpänä merkkinä on vanhastaan tuttua. Näkemykselle löytyy perusteita sekä yksilöiden että aikakausien ja sosiaalisten liikkeiden kartoilta. Jollain tavalla Härkä on merkki, joka a) haluaa asioiden olevan ja säilyvän sellaisina kuin ne ovat b) oma uskomukset ja mielipiteet jähmettyvät helposti liikkumattomiksi möykyiksi, joissa ei ole liikettä eikä pelivaraa, pikemminkin ne kääriytyvät fanaattisuuteen ja dogmaattisuuteen.

    Raimo Nikula, 12.08.2021.

    Eläin on ihmiselle rakas - mirri- ja musti -ihmiset

    Kaikkein tavallisimmat kotieläimet ovat kissa ja koira. Joka toisessa kodissa on kissa ja joka toisessa koira. Niitä on yhteensä miljoonia pienessäkin maassa. Kaikkein yksinkertaisin perusjako voidaan tehdä näin: feminiiniset merkit tykkäävät kissoista ja maskuliiniset koirista. Mutta eroja toki on, olen havainnut että kaikkein tyypillisimmät koiramerkit ovat Jousimies ja Vesimies. Ne ovat myös vahvoja hevosmerkkejä. Ja kissojen rakastajia löytyy Ravuista, Neitsyeistä ja Kaloista. Tämä ei koske aurinkomerkkejä vaan yleensä kartan painotuksia, nousumerkkejä ja stelliumeja.

    Maskuliiniset merkit kiintyvät eläimiin, jotka ovat hyvin aktiivisia, liikkuvat laajasti ja niitä voi käyttää oman aseman vahvistamiseen. Iso koira – iso Ego. Jos koiria on naisella, hänen sisällään on vahva maskuliininen lataus, Animus, jota koirien maskuliininen, touhukas energia vastaa. Ei ole luonnotonta ajatella että halliten koiria naisen alitajunta valmistautuu kohtaamaan miehiä - edelleen hallinta mielessä. Koira tottelee komentoja, joita sille on opetettu pennusta lähtien. Se on melko automaattinen toiminnoiltaan, tekee mitä isäntä tai emäntä käskee, istuu, noutaa, juoksee temppurataa, puree postinkantajaa ja haukkuu naapureita. Hyötyolento, siis

    Mies, joka tykkää koirista, on alitajuisesti kiintynyt omaan maskuliiniseen egoonsa, sen tarmokkuuteen ja seksuaaliseen kyvykkyyteen – olipa sitä paljon tai ei. Koiraihmiset ovat suoraviivaisia, kaikki on sellaista kuin näyttää, kiinni vaan. Aristokraattiset perinteet Euroopan maissa korostivat hevosiin ja koiriin liittyviä toimintoja ja kilpailuja. Ketnmetsästys sentään kiellettiin hiljattain. Englanti on vahva maskuliininen maa tällä perusteella Elisabethilla on lauma terrierejä ja kaikki kuninkaalliset oppivat ratsastamaan pienestä pitäen. Eritoten prinsessa Anne viihtyi nuoruutensa hevosen selässä.

    Feminiiniset merkit kiintyvät kotieläimiin, jotka eivät ole kovin suuria tai vaativia. Niillä on useimmiten pehmeä turkki ja ne ovat läheisyysnarkkareita. Kissa on juuri sellainen otus. Miehet, jotka rakastavat kissoja, ovat edellisen peilikuvia. Heillä on vahva feminiininen Anima psyyken komponenttina. Se vaatii hyväksymään kissat ja alistumaan niiden oikullisille tarpeille ja mielen muutoksille. Se valmistelee heitä kohtaamaan naisia, joissa samat ominaisuudet ovat vahvoilla. Kissaa ei juuri voi opettaa, ne eivät helposti nouda keppiä eivätkä suojele kodin pöytähopeita. Ne pyydystävät kyllä lintuja ja jyrsijöitä, mutta eivät anna isännälleen tai emännälleen saaliista mitään - hyvä niin.

    Kissalta ei vaatia kovin paljon, mutta jos se käyttäytyy tuhmasti, sen voi sulkea yöksi ulos. Naiset, jotka pitävät kissoja, ovat alitajuisesti hieman narsistisia, he ovat kissoja itse, jotka ansaitsevat jakamatonta muiden ihailua, silitystä ja kiintymystä. Mutta he voivat olla kuten kissa, käpristyneinä oman minänsä sokkeloihin. Kissaihmiset yleensä antavat usein itsestään salaperäisen vaikutelman – minussa on enemmän mitä päällepäin näyttää. Joka paikassa on vanha tai keski-ikäinen nainen, jonka koti on täynnä kissoja. Miestä sinne ei enää mahdu. Tämä on hyvä merkki siitä, että naisen oma sielullinen elämän on kääriytynyt kokonaan - joko pelosta tai muuten – oman suljetun minänsä sisälle.

    Historia tuntee monia mielenkiintoisia ihmistyyppejä, jotka olivat joko kissojen rakastajia tai niiden vihaajia. Kaksi tyrannia, Adolf Hitler ja Mussolini, olivat kissojen vihaajia. Hitlerillä oli usein koiria ympärillään ja kissat olivat poissa. Mussolinilla oli yksi pakollinen persialainen kissa, mutta hän vihasi sitä suuresti. Hitler oli tosin Härkä-Aurinko ja Venus ja Marskin olivat samassa merkissä. Mutta ne olivat neliössä Saturnukseen. Saturnus kartalla tai Kauris-vaikutus lisää tarvetta kontrolloida jotain – koira käy hyvin, mutta naiset ja kissat, niitä on vaikeampi ymmärtää ja hallita. Hitlerin naissuhteet olivat kiistanalaisia, kaksi läehsitä naista teki itsemurhan ja suhde Eva Brauniin oli toverillinen - ei seksuaalinen.

    Mussolini oli Skorpioni-nousuinen Leijona ja hänellä oli Ravussa planeettoja, mutta vielä enemmän Kaksosissa. Suuri kissavihaaja oli myös säveltäjä Johannes Brahms. Hänen kohtalonsa vastaa edellä esitettyä mallia. Hän joutui nuorna miesnä soittamaan kahviloissa ja ilotaloissakin saadakseen elantoa. Noissa paikoissa hän oppi inhoamaan naisia, joita piti huorina ja hempukoina. Hänellä oli suhde toisen miehen vaimoon, mutta silti hän kävi ajoittain bordelleissa. Kissa=nainen –vastine sopi kuvaamaan hänen kissavihaansa, jonka yli hän ei koskaan päässyt. Brahms oli Oinas-nousuinen Härkä, askendenttia piirittävät Merkurius, Jupiter ja Pluto. Kuu on Jousimiehessä, joten ei sieltäkään herkkyyksiä irtoa. Venus on Kaksosissa ja se kuvaa hänen kevyttä suhdettaan naisiin. Sanotaan hänellä olleen jousen, jolla hän ampui avoimesta ikkunasta naapurin kissoja. Hän ei ollut muutenkaan ”kiva mies”. Illanistujaisten päätteeksi lähtiessään jo ovelle, hän saattoi huikata salin puolelle: ”Onko vielä joku, jota en ole ehtinyt loukata?”

    Kuuluisa kissanvihaaja oli myös USA:n presidentti Dwight Eisenhower, Kenraali ja sotasanakari. Hän antoi henkilökunnalleen luvan ampua kaikki kissat, jotka tulivat hänen tilustensa sisäpuolelle. Ja merkillistä kyllä, Eisenhowerin kartalla on Neitsyt nousussa, mutta Vaa’assa on Kuu/Aurinko/Uranus. Uusikuu ja Uranus eivät totisesti sovi kissan rakastajaksi, se on liian rationaalinen. Venuskin oli oppositiossa Neptunus/Plutoon joten kompleksinen oli kenraalin suhde naiseuteen. Hänellä oli suhde sihteerinsä kanssa. Mutta Eisenhowerin kellonaika on kiistelty, täyttä varmuutta nousumerkistä ei ole.

    Kissoilla on tukijoukkonsa

    Charles Dickens diggaili kissoja kuten odottaa sopiikin. Hänessä oli vahva sentimentaalinen juonne mieheksi ja sen juuri kartalla on Kuun ja Neptunuksen yhtymä. Neitsyt nousu on hyvänä lisänä tässä. Victor Hugo oli kissojen ihailija myös. Hän kirjoitti paljon kissoista päiväkirjoihinsa. Neljä planeettaa Kaloissa, Kuu Jousimiehessä ja Skorpioni nousussa. Winston Churchill oli tunnettu kissarakkaudestaan. Valtiomiehellä oli kisumirri nimeltä Jock. Se oli usein karkuteillä ja palvelijat joutuivat etsimään sitä niin että kaikki saattoivat aloittaa ruokailun. Churchillin kartta on kyllä päällisin puolin kovin maskuliininen: Aurinko Jousimiehessä ja Kuu Leijonassa sekä Mars/Jupiter 1.huoneessa. Hän oli päällepaainava, vaativa, egoistinen ja räyhäsi lahjakkaasti. Mutta jostain se kissan tarve putkahtaa joukkoon: Kuulla on tarkka kolmio Neptunukseen. Se on kolo, johon Joc-kissa hyvin istui.

    Jokaisella säännöllä on poikkeuksensa, niin astrologiassa kuin muissakin asioissa. Kirjallisuuden Nobel-voittaja T.S. Eliotilla oli myös silmää kissoille. Hän kirjoitti kokonaisen kirjan kissoista. Sen sävelsi musikaaliksi (Cats) Andrew Lloyd Weber. Eliot oli moninkertainen Vaaka, jonka Kuu oli Kaksosissa – ei feminiinisiä merkkejä yhtään kappaletta koko kartalla. Kuu tosin jakaa saman merkin Neptunuksen ja Pluton kanssa ja Auringolla on kolmio Neptunukseen. Ernest Hemingwayllä oli yli 30 kissaa eläissään. Hän sai lahjaksi kuusivarpaisen kissan eräältä merikapteenilta. Hemingwayn kartalla Aurinko on Ravussa ja Neitsyt nousee – siinä on tyypillisiä aineksia. Supermaskuliinisuutta uhkuva kirjailija joutui usein voimakkaiden naisten puristuksiin.

    Jotka koiruuksista tykkäävät

    Koiraihmisiä on myös helppo löytää. Nykyihmisistä mainitaan aina Ophrah Winfrey, jolla on yhdeksän koiraa. Ja merkit istuvat hyvin: Vesimies-Aurinko, Merkurius ja Venus sekä Kuu Jousimiehessä. Mutta eipä sovi yhtä vaivattomasti kuningatar Elisabethin kartta. Hänellä on aina ollut lauma koiria. No se istuu brittiläisen aristokratian historiaan, kaikilla piti olla koiria. Mutta Hän on Aurinko Härässä ja Kuu Leijonassa ihminen. Mutta laajassa 1.huoneessa Vesimiehessä ovat Mars ja Jupiter konjunktiossa. Se jos mikä on koiramainen yhdistelmä.

    Katariina Suuri oli toki Härkä-Aurinko, mutta Vesimies on nousumerkki ja Kaksosissakin on runsaasti planeettoja. Joten hän oli koira-ihminen ja erityisesti hän rakasti hoikkia vinttikoiria, jotka olivat juuri sitä mitä hän itse ei ollut vaan vanhemmiten lihoi, veltostui ja vajosi itsevaltiaan mukavuuksiin. Kirjailijatar Gertrude Stein, joka oli syntyään amerikkalainen, mutta asui Pariisissa ja oli kirjallisen piirin keskushenkilö ja lesbo. Hänellä oli suurikokoinen valkoinen villakoira aina vierellään - siinä oli miehisen koiran asema. Paris Hiltonilla on sopiva koira vastaamaan hänen alitajuista käsitystään maskuliinisuudesta. Hänen koiransa on äärimmäisen pieni, taskuun mahtuva chihuahua. Sen voi ottaa esiin kun tarvitaan söpö valokuva ja kuten miehen - sen voi laittaa takaisin kun käyttöä ei enää ole.

    Entä päinvastoin kun joku vihaa koiria? Koiran vihaamista moni ei heti tunnusta. Mutta sellaisia ihmisiä on aina ollut. Ehkä lapsuudessa koettu pelottavan koiran kohtaaminen on laukaissut elinikäisen pelon, jota myöhemmät kokemukset eivät pysty muuttamaan. Ehkä syvemmällä psyykessä koira on alkanut symboloida asioita aggressivisuuteen, miehisyyteen liittyviä), joita on vaikea kohdata. Michael Jacksonin koiraviha tai –pelko oli tunnettu.

    Länkkärin kuvaus alkaa, nostakaa sankari hevosen selkään

    Ennen hevonen oli ihmisen tärkein kotieläin. Se oli voimakas eläin, jolla ratsastettiin pitkiäkin matkoja, joka veti kärryjä, rattaita, auraa pelloilla. Se oli lyömätön liikkumisen, sodankäynnin ja työnteon hyötyeläin ennen motorisoitua aikaa. Hevosten osuus huvituksena oli myös tärkeä ja on osittain vieläkin raviradoilla ja esteradoilla ja sirkuksen areenoilla. Hevonen on vahvasti maskuliininen eläin, siihen on aina liittynyt seksuaalisia sivumerkityksiä koska sillä ratsastetaan. Nuoret tytöt menevät talleille ja laittavat haarojensa väliin ison eläimen. Hevosella ratsastamisen alitajuinen alkeismerkitys on juuri seksuaalisen kontrollin tunteminen kun oppii ohjastamaan hevosta ja antamaan sille käskyjä suitsien ja kannusten avulla.

    Prinsessa Anne tuli mainittua hevosihmisenä. Annen kartalla on Vaaka nousussa, mutta Mars nousee Skorpionin puolella ja se on kolmiossa Jupiteriin ja Uranukseen. Siinä on jo hevostelun makua. Kontrollinhalu on kuninkaallisilla usein iso ongelma. Annen kartalla Auringon ja Pluton konjunktio Leijonassa viittaa siihen suoraan. Kontrollintarpeen varjopuoli usein näkyy rikkinäisinä ihmissuhteina, joihin lähes kaikilla Englannin kuninkaallisilla näyttää olevan taipumusta. Anne ei tee siitä poikkeusta.

    Monilla kuuluisuuksilla on hevosia, osin ehkä status-symboleina, osin aitona kiinnostuksena hevosiin. Elisabeth Taylor hankki eräässä elokuvassa käytetyn hevosen itselleen ja Jimmies Stewart yritti sitkeästi ostaa elokuviensa hevosta itselleen siinä onnistumatta. Julia Robertsilla, Richard Gerellä, Nicole Kidmanilla, Viggo Mortensenilla ja Madonnalla on hevosia talleissaan ja he ratsastavat harrastuksenaan.

    Innostuminen ratsastuksesta voi näkyä sellaisilla ihmisillä, joiden kartoilla on Mars tulen tai ilman merkeissä ja pääaspektissa Aurinkoon (maskuliininen tunne eteenpäin menosta) tai Saturnukseen (vaarallisen eläimen voiman hallinta - Nicole Kidman -oppositio) tai Auringon ja Pluton antama sulautumisen tarve eläimeen, joka nostaa vaistojen intsensiivisyyttä (Madonna, prinsessa Anne). Myös Kuun ja Marsin pääaspekti on usein läsnä (Viggo Mortensen). Jousimies (kentauri) on hevosmiesten ja -naisten arkkityyppisin merkki. Kuu Jousimiehessä on mm. Richard Gerellä ja Nicole Kidmanilla. Julia Robertsilla on Kuun ja Jupiterin konjunktio Leijonassa. Mutta kuten aina - yksittäiset variaatiot ovat runsaat.

    Ja mitä olisi astrologia ilman karttoja? Alla australilaisen eläinystävän, erityisesti käärmeiden ja krokotiilien asiantuntijan, Steve Irwinin kartta. Hän ei kaivannut niinkään eläimiä lemmikeiksi vaan piti yllä melkoista eläinpuistoa krokotiileineen ja kenguruineen. Hänestä tuli suosittu tv-esiintyjä. Hänen innostunut ja sumeilematon tyylinsä löi useimmat samantyyppiset amerikkalaiset ohjelmat. Hän työnsi kätensä kyynärpäätä myöten käärmeenkoloon ja veti myrkyllisen asukkaan ulos. Hän vaikutti tulisieluiselta, vaikka tulen merkeissä on vain Uranus Leijonassa, ja Kauris maamerkkinä vielä nousee. Hän kuoli yllättäen 44-vuotiaana ollessaan sukeltamassa. Keihäsrausku pisti häntä sydämeen. Irwinin isä oli samalla alalla ja Steven oma vaimo ja lapset jatkavat eläinten ja tv-ohjelmien parissa. Ja siitäkin on tehty tv-sarjaa. Kartalla on runsaasti oppositioita. Hän kaipasi vastakaikua ja sai sitä ohjelmillaan, mutta viime kädessä oppositiot Uranukselta ja Plutolta viittaavat paljon abstraktimpaan asiaan, erilaisuuden kohtaamisen tarpeeseen. Ihmiselle villit eläimet ovat erilaisia, kiehtovia - ja joskus myös vaarallisia. Irwinin Kauris-Askendentin hallitsija Saturnus on Vesimiehessä ja 2.huoneessa. On naiivia pitää 2.huonetta "rahahuoneena", se on osa ihmisen sidettä luontoon, ruumiillisuuteen ja alkuperäiseen "veren perintöön".

    Raimo Nikula 9.4.2022.

    Takaisin alkusivulle Takaisin juttuarkistooon