SATUSETÄ TOPELIUKSEN SYNTYMÄSTÄ 180 VUOTTA


Lapsena satuja lukeneet muistivat tänä vuonna Sakari Topeliusta, jonka syntymästä tuli tammikuussa 180 vuotta. Kaikki muistavat Topeliuksen nimen lähinnä kirjailijana, Suomen kansan satusetänä, mutta herra ehti muuhunkin; hän oli eläissään kirjailija, sanomalehtimies, kansanvalistaja ja historian professori. Sisäisesti hän oli herkkä idealisti, melkoinen moralisti ja mies, joka kaipasi "varjoon Helsingin liehittelystä".


Nimenä Topelis yhdistetään topeliaaniseen Suomi-käsitykseen, joka merkitsee suomalaisuuden, suomalaisen kansaluonteen ja Suomen luonnon ihannointia. Topelius eli aikaan, jolloin suomalaisuus ideana oli heräämässä ja romanttinen sukupolvi astui esiin valamaan uskoa kansalliseen itsetuntoon. Topelius oli hieman nuorempi kuin Snellman, Runeberg ja Lönnrot, joiden osuus kansallisessa heräämisessä on keskeinen. Tämän kolmikon vanavedessä teki Topelius ahkerasti työtä Suomen henkisten ja maallisten olojen kohentamiseksi ja sivistystyön innostamiseksi.


Topelius syntyi 14.1.1818 klo 15.00 Uudessakaarlepyyssä Nybergin eläm änkerran mukaan. Tosin kellonaika 15.28 kummittelee hänen teoksissaan symbolina jostain. Onko se tarkempi syntymäaika? Hän kävi koulua kotikaupungissaan kunnes perhe muutti Ouluun. Ylioppilaaksi valmistuttuaan Topelius saapui hevospeleillä Helsinkiin 1832 vahtien pyssy kourassa maantierosvoja Hämeen synkillä metsäteillä. Saavuttuaan perille hän sai kortteerin runoilijaruhtinaan Runebergin luona. Tähän aikaan edistyneet Merkurius ja Venus olivat saapuneet hänen deskendentilleen. Opinnot sujuivat hitaasti sillä Topeliuksella oli muita menoja ja virikkeitä. Hän tutustui aikansa sivistyneistöön ja tuleviin suurmiehiin, osallistui osakunnan toimintaan, alkoi kirjoitella ja kävi läpi rakkausjuttuja. Vuonna 1840 Topeliuksesta leivottiin maisteri ja viisi vuotta myöhemmin hän astui aviosäätyyn. Topeliuksen elämä on tasaisen varma ja yllätyksetön; mitään poikkeavaa hän ei näytä koskaan tehneen. Avioliiton onnea himmensivät Topeliuksen silmäsairaus, vaimon uupuminen lapsikatraan parissa ja käteisen puute. Vanhimmat lapset olivat kuitenkin terveitä ja taloudellinen ahdinko hellitti vähitellen. Perhe saattoi hankkia kesänviettopaikan pohjanmaalta.


Topelius kirjoitti valistavia ja ajan oloja kritisoivia juttuja sanomalehtiin. Mutta jo varhain myös fantasiat kiehtoivat häntä. Sadunkertojana hän löi itsensä läpi 1847-1852 kirjoittamalla neljä kokoelmaa satuja, joukossa vieläkin elinvoimaisia kertomuksia. Satujen lisäksi Topelius kirjoitti Luonnonkirjan ja Maamme-kirjan, johon hän kirjasi elämyksiään matkoiltaan Suomessa. Luetuimpiin kirjoihin kuuluu ehdottomasti Välskärin kertomukset. Näytelmiä syntyi myös ahkerasti. Laulun sanoituksista useat ovat jääneet soimaan mieliin kuten Sylvian joululaulu tai Kesäpäivä Kangasalla. Useimmissa saduissa ja näytelmissä puhumattakaan lehtikirjoituksissa, Topelius oli paitsi kertoja, myös opettaja ja moralisti. Kertomuksiin sisältyy naiiveja opetuksia siitä, kuinka oli hyvä elää, mikä maailmassa tulee palkituksi, millaisiin arvoihin ja päämääriin tuli kunnon ihmisen tähdätä.


Topeliusta voi pitää monen idean isänä. Yksi keskeisistä on luonnonsuojelu. Suomalainen luonto oli pyhitettyä, kaunista ja ainutlaatuista topeliaanisessa maailmankuvassa. Vaikka näin oli, Topelius ei voinut välttää aikansa hyötynäkökohtiin perustavaa tuhoisaa kahtiajakoa, jossa ihminen saavutuksineen oli kaiken mitta, ihmisen kotieläimiä, maita ja omaisuutta piti suojella petoja vastaan. Topeliuksen kirjoissa on ristiriitaista petovihaa ja kauhukuvilla herkuttelua rinnan aidon luonnnensuojelullisen näkemyksen kanssa.


Toinen mielenkiintoinen sivujuonne Topeliuksen maailmassa oli yliluonnollisen osuus. Topeliuksen romanttisen historiankäsityksen takaa on löydetty kaitselmusmusaate. Kohtalo -sanalla on Topeliuksella jylhä jälkikaiku. Kohtalo on korkeimpien voimien tahdonilmauksen työkalu, jolla ihmisten ja kansojen elämää muokataan. Kohtalo oli kristillisen maailmankuvan imaisseelle kirjailijalle jumalan kaikkivaltiuden käyttöväline. Kaikkialla Topeliuksen tuotannossa, saduista lähtien, sallimus kutoo verkkojaan ja siirtää ihmisiä elämän shakkilaudalla oikeisiin asemiinsa jotta tietty tarkoitus voisi toteutua. Tällaiseen henkiseen idealismiin sisältyy tietysti myös astrologian ymmärtämisen mahdollisuus. Kaitselmus tekee työtään liittäen ihmiselämän ja kosmisen elämän - tähtielämän - yhteen. Tähdistä puhutaan Välskärin kertomusten viimeisessä kertomuksessa Aamun valkeneminen, jossa viitataan salaperäiseen tähtikonstellaatioon 14.1.1318 - 500 vuotta ennen kirjailijan syntymää. Romaanissa tähtien turvatit puhutaan Sigfrid Forsiuksen suulla kolmesta lapsesta, jotka ovat syntyneet kaikki joulukuun 7-8 välisenä yönä vuonna1626.


Ohessa Topeliuksen kartta. Vain muutama pääpiirre siitä kannattaa poimia. Topelius on Rapu- nousuinen, siitä kiinnostus historiaan, menneisyyteen, johon eläytyminen usein tuottaa sisäkohtaista totuutta, ei välttämättä ulkokohtaista, objektiivista totuutta. Topeiusta tultaneen vielä palvomaan elämyksellisen historiankirjoituksen ja elävöittämisen alkuunpanijana. Rapumaista on myös kiinnostus naisten elämää kohtaan. Onhan Topeliusta pidetty myös naisasiaa ajavana miehenä. Rapu-miehet suojelevat aina jotain, Topeiuksen kohteisiin kuuluivat mm. luonto, naiset ja lapset. Topelius oli herkkä mies, uneksija puolittain, runoilija, tutkija toiselta puoleltaan kuten Kauris-Aurinko kertoo. Tosin Auringon tarkin aspekti on kuusio Plutoon - hallinnan ja kontrollin tarvetta. Vahva 6.huone viittaa opettaviin pyrkimyksiin, haluun ojentaa, valistaa, kertoa miten tulee elä ä, siistiä ja karsia huonoja tapoja. Saturnus ja Pluto keskitaivaalla tuovat yhdessä Kauris-Auringon kanssa lisää merkitystä sosiaaliseen elämään, niin että halua vaikuttaa ja päästä muokkaamaan ympäristöä on enemmän kuin muuten kartasta voisi olettaa. Kauris hänessä näkyi uskona ikuisiin totuuksiin. Topeliaanista maailmankuvaa olemme kaikki imeneet kansakoulusta, jossa koti-uskonto-isänmaa - arvokolmio hallitsi. Jupiter ja Neptunus on kartalla yhtymässä taattuna merkkin ä idealismista, hyväntahtoisuudesta ja lempeydestä, joihon ominaisuuksiin mielellämme liitämme Rapusetä Topeliuksen.


Suurimmat menetykset hänen elämässän olivat kahden lapsen varhainen kuolema. Kovin aspekti kartalla on Marsin ja Saturnuksen neliö. Myös Pluto ja Kheiron saavat kolme neliötä 6.huoneesta. Krooninen silmäsairaus aiheutti silmien tulehdusta, vuotoa ja näkökyvyn heikkenemistä. Kuu askendentin hallitsijana on 11.huoneessa ja Oinaassa merkiten aloitteellista ja idearikasta elämää, jossa oli annettava tilaa tulevaisuuden hahmotukselle ja toiveille. Mars on kartalla lähes pysähtynyt (vaikeuksia ilmaista suoraan kielteisiä, itsekkäitä tuntemuksia). Topeliuksen elämä oli vailla skandaaleja tai yllätyksiä. Kauris-Aurinko on akselilla ja Kauriin hallitsija, Saturnus, samoin. Ne pitivät Topeliusta kurissa ja herran nuhteessa ja samalla idealistiset painotukset auttoivat jalostamaan ja hiomaan karkeita särmiä. Kartan perusmalli on Jonesin luokittelussa "Malja", tasaisen varman ja usein itsetyytyväisen elämän symboli. Malja pitää koossa, säilyttää, kerää, varmistaa ja jatkaa perinteitä.




Raimo A Nikula 1998
Takaisin arkistoon