Pyhäjoki kehityksen rautakourissa

PYHÄJOKI VÄÄNTELEHTII KEHITYKSEN RAUTAKOURISSA

Pyhäjoki on pieni kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Uutisiin Pyhäjoki on harvoin yltänyt kunnes koitti vuosi 2011 ja Fennovoima julkisti suunnittelemansa uuden ydinvoimalan rakennuskunnan nimen. Vastakkain olivat Simo ja Pyhäjoki, kaksi viruvaa pohjoista kuntaa. Pyhäjoki voitti äänestyksen ja riemu repesi raitilla. Kunnassa mieliala nousi ja kunnanisät näkivät jo varmaan visioita uudesta mahtavasta tulevaisuudesta Hanhikiven voimalan tuomassa nosteessa. Ja heti alkoi pieniä yritysten logoja ja parakkeja nousta 8-tien varteen. Rakennustöihin alettiin, Hanhikiven rannikolta varattu alue täyttyi rakennuksilla, infrastruktuuria nousi ja maarakennustöiden tuloksia. Alueelle rakennettiin tiet ja vesi-, viemäri- sekä sähköyhteydet. Laitostoimittajan tekemät syväväylän ruoppaus ja satamatyöt pantiin alulle.

Hahikiven voimalaa vastustettiin kuten aina ydinvoiman lisäämistä. Pro Hanhikivi -liike ei kuitenkaan saanut suuresti tukea paikkakuntalaisilta. Liike lakkautettiin lyhyen toiminta-ajan jälkeen. Mielenosoituksia voimalaa vastaan oli muutaman kerran, suurin järjestettiin 2016, jolloin poliisi otti kiinni useita "agitaattoreita" ja he joutuivat oikeuden eteen. Useimmat taloudellista hyötyä tuovat hankkeet hyväksytään syrjäseuduilla hiljaisen enemmistön voimalla. Hyötyajattelu on omaksuttu vaistomaisesti omaksi elämänfilosofiaksi. Kriitikot sanovat taas että enemmistö on kaiken oikean kehityksen este.

Vuonna 2016 valmistui suuri 1200 neliön koulutusrakennus ja 2017 samaa suuruusluokkaa oleva porttirakennus.Viisikerroksinen Fennovoiman hallintorakennus oli jo sisätyövaiheessa, ja sen piti valmistua ensi heinä–elokuun vaihteessa 2022. Turva-aitaa on rakennettu tiettävästi useita kilometrejä. Majoitustilojakin on noussut. Satakunta työntekijää siirtyi Helsingistä Pyhäjoelle. Hanke alkoi laahata, Suomen vaatimia turvavakuuksia ei saatu Rosatomilta, jonka jo tiedettiin olevan kytköksissä Putinin hallintoon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden tilanteen, yhteistyö venäläisen Rosatomin kanssa sanottiin irti. Hanke karahti karille eikä kukaan tiedä miten asia etenee, löytyykö uusia rahoittajia ja Ja jos, uusi ratkaisu syntyy, missä aikatalussa? Jos se menee 2030 -luvulle, ilmastomuutos on muuttanut jo maailmaa ja Suomea rajusti. Ja kannattaako ydinvoimalaitosta rakentaa ylipäätään vai korvata se tuulivoimalla tuotetulla sähköllä. Mahdollisuutena on väläytetty alueen käyttämistä pienemmän voimalan alustana. Mutta epävarmuus on täydellinen, kenties mitään uutta suurhanketta ei alueelle koskaan synny. Luonnon kannalta, Hanhikiven hanhet eivät palaa ruopatulle alueelle enää koskaan. Ne saivat karkotusmääräyksen. Symbolisesti tämä on merkittävä takaisku sillä hanhi on Pyhäjoen vaakunalintu. Jos kunta tieten tahtoen häätää vaakunalintunsa pois, sitä voi pitää hälytysmerkkinä - kunta on sodassa itsensä kanssa. Tai paremminkin jotkut kunnan päättäjät ovat.

Hanhi ei enää löytänyt jalansijaa omalla kivellään. Nyt se ei löydä sitä Pyhäjoen lähivesillä. Ympäristö on sille jo aivan vieras ja vihamielinen. Pro Hanhikiven tunnuskuva 8-tien varrella.

Voimalahanke pysähtyi poliittisen tilanteen muutoksen luomaan seinään. Seuraava Pyhäjoen kunnan hanke nousi esiin viimeistään vuoden 2018 joen tulvien myötä. Pyhäjoen kunta oli yrittänyt jo pidemmän aikaa saaada valtiota mukaan Pyhäjoen penkkatien nostourakkaan. Pyhäjoen kevättulvat ovat olleet paikkakunnalla pysyvä puheenaihe. Ehkä siksi että puheenaiheita ei juuri ole. Pyhäjoen kirkolta penkkatiet seuraavat parin kilometrin verran joen etelä- ja pohjoishaaran kulkua. Alunperin Penkkatie rakennettiin työllisyystöinä 1950-luvulla. Jostain muistelin tietoa, että itse presidentti Urho Kekkonen avasi rakennustyöt, mutta netistä en tästä löytänyt tietoja. Penkkatien piti nostaa joen penkkaa niin että kevättulvat eivät pääsisi pelloille ja talojen kellareita kastelemaan. Näin kuitenkin on käynyt silloin tällöin. Viimeksi 2018 suuret jäälohkareet purkautuivat penkan yli. Paikallisissa lehdissä oli raflaavia otsikoita "miljoonavahingoista", mutta kukapa tarkistaisi vakuutusyhtiöiden tilastoista paljonko korvauksia maksettiin? Luultavaa on että vahinkojen suuruutta liioiteltiin. Jälleen uutisia paikallisuutisiin.

Joka tapauksessa kunta päätti penkkatien remontista jonka piti nostaa penkkaa alkuperäistä korkeammalle siellä, missä tulvavahingot ovat todennäköisiä. Vuonna 2022 työ alkoi. Kävin katsomassa heinäkuun alussa tilannetta. Penkat oli raa'asti perattu kaikesta kasvillisuudesta, puut ja pensaat, pienet ja suuret, jotka olivat koko penkkatien matkalla rehevät ja antoivat ilmeen koko Pyhäjoen alkumatkalle kohti Pirttikoskea, olivat poissa. ja Kuorma-autot veivät penkasta kaivettua hedelmällistä maata pois ja toisesta suunnasta tuli kuorma-autoja, joissa oli isoa ja pientä kiveä ja soraa. Joki näytti kaljulta ja elottomalta. En nähnyt yhtään vaakunalintua, hanhea, en koskeloa tai joutsenta koko matkalla. Hanhipoikueet ovat aina heinäkuussa olleet joella koskeloiden kanssa, samoin muutamat laulujoutsenet, joiden valkoiset siluetit näkyivät kauas. Poissa oli kaikkinainen kuhiseva kesäinen touhu, lintujen laulu ja pensaikkojen monipuolinen elämä. Vain pari naurulokkia nökötti kivellä orpoina ihmetellen minne muuttaisi.

Penkkatien nosto tehtiin epäilemättä sääntöjen mukaan. Silti koko projekti herättää monia kysymyksiä. Totta on tietysti se, että luonto ei ole museo, joka pitäisi säilyttää sellaisenaan. Mutta miten ja millä välineillä luontoa pitäisi muuttaa, on toinen asia. Millainen oli asiantuntijoiden osuus, kuultiinko monipuolisesti eri alojen edustajia? Vaikuttiko ilmastomuutoksen tuoma tausta hankkeeseen? Vuoden 2022 kesä on ollut koko Euroopassa ennätyskuiva. Monet joet ympäri Eurooppaa ovat kuivuneet, pohjavesi on loppumassa varsinkin Etelä-Euroopassa kun sadetta ei tule ja pohjavesi käytetään laajojen viljelmien kasteluun. Sieltä ne meidänkin useimmat halvat tomaatit tulevat, Espanjasta. Sama ilmaston kuivuminen tulee myös Suomeen, tosin viiveellä koska meidän perusilmastomme on erilainen kuin muualla Euroopassa. Lähivuosina on epätodennäköistä että Pyhäjoki tulvii voimallisesti - eikä tiuhaan. Penkkatietä olisi voitu korottaa tilapäisillä ratkaisuilla kun tiedettäisiin etukäteen milloin voisi kevättulvia odottaa.

Kysyä kannattaa myös miten päädyttiin Pyhäjoen penkkatien nostamiseen hirvittävän raskaalla tavalla tuomalla satoja tonneja isoja kiviä, kivimurskaa ja soraa päälle? Sehän tuhosi Penkkatien ties moneksiko kymmeneksi vuodeksi. Onko tällä menetelmällä jotain tekemistä paikkakunnan yritysmaailman kanssa? Haettiinko Penkkatien uralla korvausta pieleen menneeseen ydinvoimalan menetykseen? Yrittäjille ja työntekijöille työtä ja elantoa ja kunnalle mainetta siitä että se saa joen kuriin. Huomiota herätti se, että heti kun Hanhikiven voimalan rakentaminen keskeytyi, Helsingistä saapui Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, joka antoi varsin optimistisen lausunnon Pyhäjoen tilanteesta. Mitään tosiseikkaa hänellä ei ollut antaa siitä, että voimalahanke jatkuu joskus myöhemmin uusin voimin. Kylällä pantiin myös merkille yhteys Mikael Pentikäiseen isään, professori Juha Pentikäiseen, joka on kirjoittanut mm. suomalaisesta kansanuskosta ja Lars Leevi Lestadiuksesta. Hänet tunnetaan sidonnaisuudestaan lestadiolaisuuteen. Koska Pyhäjoki on vahvasti vanha-lestadiolaisuuden ydinaluetta, on todennäköistä että kunnan asioissa myös tällä herätysliikkeellä on sanansa sanottavana. Kuinka moni valtuuston 12 keskustalaisesta jäsenestä ja kristillis-demokraattien 4 jäsenestä kuuluu paikalliseen rauhanyhdistykseen? En tiedä, mutta paikalliset arvelevat että aika moni. Valtuustossa on 27 jäsentä joten keskustan ja KD:n edustajien yhteinen määrä on siitä yli puolet. Näistä puolueista ne lestadiolaiset nousevat. Päättäjiä voi olla Pyhäjoellakin kahdessa kerroksessa, maallisessa ja taivaallisessa. Ja niiden keskinäiset välit ja edunjakaminen voisivat olla tutkimisen arvoinen asia. Keskustapuolueen kannatus on pudonnut 10,5%, silti se on Pohjois-Suomen maalaiskunnissa ylivoimainen vaikuttaja, mikä luo omituisen tilanteen poliittiseen vallanjakoon.

Pyhäjoen valtuustossa ei odotetusti ole yhtään vihreää edustajaa. Lähin vihreä kunnanvaltuutettu löytyy naapurista, Kalajoen kaupungista. Myös Raahen kaupunginvaltuustossa istuu vain yksi vihreä. Oulaisten kaupunginvaltuustossa ei ole ainuttakaan vihertävää. Pyhäjoen naapuri on myös tuhannen asukkaan minikunta, Merijärvi, jossa kahta lukuunottamatta, kaikki muut ovat keskustapuolueen edustajia -ei vihreää väriä. Koko alueen poliittinen jako kertoo sen että keskustapuolue jyrää ja muille puolueille jää vain rippeet. Se viittaa myös vaikeuteen saada luonnonsuojelun elintärkeää sanomaa läpi. Paikallise asukkaat eivät yleensä suhtaudu luonnonsuojelun asiaan kovin myönteisesti. Vihreät koetaan edelleen helsinkiläisten citypiipertäjien puolueeksi.

Muualla maailmassa tulvia on ehkäisty rakentamalla liikuteltavia tulvavalleja eri materiaaleista. Keskuteltiinko näistä vaihtoehdoista ennen kuin päätös tehtiin? Internet on täynnä erilaisia ratkaisuja rakentaa tulvavalleja. Kuvia näistä löytyy myös runsaasti.Kannattaa laittaa hakusanaksi vaikka "removable floodwalls" tai "siirrettävät tulvavallit".

Kuin silloin ennen

Seuraavassa osiossa on joitakin kuvia penkkatieltä. Ne ajoittuvat pääosin vuosiin 2016-2019. Parhaimmillaan kesäisellä penkkatiellä kävely tai pyöräily oli kuin olisi tullut eksoottiselle seudulle, kokonaan erilaiseen maailmaan. Pensaikot olivat täynnä lintuja, tavallisia ja hieman harvinaisempia. Joutsenet, hanhet ja koskelot kansoittivat jokea, pensaikoissa oli oma ekosysteeminsä, runsas hyönteisten, perhosten ja muiden pieneliöiden muodostama eloyhteisö. Joen yli kurottuvat pensaat olivat myös kalakannalle tarpeellinen varjoa antava turva. Penkkatie oli suosittu ulkoilureitti. Kukapa nauttisi nyt kävellä ja katsella kivien ja soran kauneutta, ruhjottuja muutamia puita ja autiota joen rantaa. Penkkatie näyttää nyt keinotekoiselta kanaalilta, joita näkee kaupungeissa. Mutta Pyhäjoelle se on ainoa osoitus kaupungistumisesta - toistaiseksi. Penkkatien autius ja tyhjyys saa ihmiset ja eläimet kaikkoamaan muualle. Pyhäjoki köyhtyi penkkatien raatelun jälkeen. Suuri enemmistö ei tästäkään sano mitään; osa arvattavasti hyväksyy vaikka myöntää että tulos on pahanäköistä, osa hyväksyy kaiken koska se oli "välttämätöntä".

Pyhäjoki ei ole suuren suuri, ei mikään Niili tai Missisippi, mutta se on ollut koko kunnan merkittävin luonnonnähtävyys ja virkistyksen ja esteettisten ilojen lähde. Ihmeellisen kutsuva joenvarsi 2016 tai 2017.

Pyhäjoen tavallinen virtapaikka oli näkemisen ja kuulemisen arvoinen.

Tällainen oli pohjoisen Penkkatien alku toukokuussa 2016.

Tulva-aikaa huhtikuussa 2016 Pirttikoskella.

Kivellä lepäävät koskelot olivat tavallinen näky - aitoa Pyhäjokea silloin joskus.

Koskelopoikue ui turvaan ilta-auringon kilossa.

Hanhiperheitä näki vuodesta toiseen ruokailemassa samoilla paikoilla joen rannalla.

Pyhäjoen joutsenet palasivat aina huhtikuussa joelle. Tässä valpas pariskunta.

Pyhäjoki, St.River, muutama vuosi sitten, mutta toisaalta niin kauan sitten.

Penkkatien varren pikkuväkeä alkukesästä 2017. Saniaisten pallerot pyrkivät valoon.

Hourunkoski keväällä 2017. Kuten näkyy se ei ollut tulvavuosi .

Kehitys saapui penkkatielle

Moni asia on muuttunut Pyhäjoella. Sen huomaa heti kun poistuu katsomaan päätieltä Penkkateiden kohtaloa. Aloitetaan surkea matka pohjoisen Penkkatien alkuun, Hourunkosken kouhujen viereen, jossa on tulistelupaikka. Pitäisikö sanoa: jossa oli tulistelupaikka.

Kunnan rakentama tulisija on rikottu, hormi ja osa kattoa on poltettu. Katollekin on käyty kirjoittamassa jollain sulalla muovilla jotain. Tämä taitaa todistaa sen että Pyhäjoellakin on nuorisoa. Siitä osa käy paikkakunnan "yrittäjälukiota". Törkyinen paikka, tämä ei kelpaa. Kunta ei piittaa.

Tyypillinen Penkkatien näkymä 2022 kesällä.Työkoneen kuljettaja ei näytä piitanneen puiden kohtalosta. Vai jäikö orpo koivu pystyyn vahingossa kun osuma ei ollut tarkka?

Heinäkuussa Penkkatiellä oli liikennettä, kiveä ja soraa tuli, elämää kihisevä maa vietiin pois.

Pyhäjoen pohjoisen Penkkatien leveä kaarre, nyt täysin pilattuna.

Näyttää siltä että tässä on syntymässä uusi saareke -vai ylimeno eteläiselle Penkkatielle?

Lohduton näkymä jatkuu yhä pidemmälle. Kuka haluaa tänne romanttiselle kävelylle? Nuoriso oli heti jyvällä, läskipyörillä pääsee.

Työkoneet ovat tehokkaita toteavat Penkkatien puiden ja pensaiden juuret. Usein näyttää siltä että kehitys on toiselta nimeltään vain luonnon tuhoamista, atavistista raivoa, joka puretaan teknologialla ja voimalla. Pentti Linkolalla oli kirjoissaan purevia huomioita suomalaisen miehen teknoriippuvuudesta, metsään mennään varustautuneena kuin sotaan ja lähijärvelle kaahataan mönkijällä. "Pyhäjoella virtaa" sanoo mainoslause. Mainoskuvien ja vanhentuneiden nettisisältöjen avulla ei pääse perille mitä kaikkia nesteitä kunnan elimissä on virrannut.

Elämä on valintoja. Pyhäjoen kunnan päättäjät ovat valintansa tehneet. Kuntalaiset katsovat vierestä. Lyhyellä tähtäimellä pienet tulvavahingot saatiin poistettua aikakirjoista, mutta pitkällä aikavälillä ajatellen Pyhäjoki tuhosi itselleen ominaisinta arvokasta luontoa ja lisäsi oman pienen, mutta täysin kielteisen panoksensa luonnon monimuotoisuuden hävittämiseen. Pitäisikö pienen kunnan hyötyä ajattelevien kuntapäättäjien saada edes tehdä näin suuria ratkaisuja omin päin? Linkola kirjoitti aikoinaan: "Ristiriita, luonnon ja ihmisen törmäys, on yhä olemassa. Kehitys 2010-luvulle asti, lajien ja elinympäristöjen uhanalaistuminen, kertovat että muutosta parempaan ei ole tullut." Totta, ei ole tullut 2020-luvullakaan.

RAIMO NIKULA, kesävierailija 2022

Pyhäjoki river in the grips of progress

PYHÄJOKI IN THE GRIPS OF PROGRESS

Pyhäjoki is a small (about 3000 inhabitants) municipality in North Ostrobothnia, Finland. Pyhäjoki has rarely made the news until 2011, when power company Fennovoima announced the name of the municipality where it planned to build a new nuclear power plant. The opposing sides were two languishing municipalities Simo and Pyhäjoki. Pyhäjoki won the vote, and the jubilation ripped through the tracks in 2011. The mood in the municipality was uplifted and the municipal fathers must have already seen visions of a great new future in the light of the future Hanhikivi power plant. And immediately, small business logos and barracks began to spring up along the 8-road. The construction work began, the area along the Hanhikivi coastline was filled with buildings, infrastructure went up and earthworks were completed. Roads and water, sewerage and electricity connections were built on the site. Deep dredging and harbour works were started by the plant supplier. The Coastal line of Hanhikivi are was destroyed.

The Hanhikivi plant was opposed, as always, to more nuclear power. However, the Pro Hanhikivi movement did not receive much support from local people. The movement was dissolved after a short period of activity. There were a few demonstrations against the plant, the largest of which took place in 2016, when several "agitators" were arrested by the police and brought to justice. Most projects that bring economic benefits are approved in remote areas by a silent majority. Benefit thinking has been instinctively adopted as a philosophy of life. Critics again say that the majority is an obstacle to any real development.

In 2016, a large 1200 square metre training building was completed and in 2017 a gateway building of the same size. The five-store Fennovoima administration building was already in the interior construction phase and was due to be completed between July and August 2022. Several kilometers of security fence have reportedly been built. Accommodation has also been built. One hundred and fifty Fennovoima officials and workers have moved from Helsinki to Pyhäjoki. The project began to falter, and the security guarantees required by Finnish state could not be obtained from Russian company Rosatom, which was already known to be linked to the Putin regime. Russia's invasion of Ukraine brought a new situation, and cooperation with the Russian Rosatom was cancelled. The project ran aground and no one knows how it will proceed, whether new financiers will be found and, if so, in what timeframe a new solution will emerge? If it goes into the 2030s, climate change has already changed the world and Finland drastically. Should a nuclear power plant be built at all or should it be replaced by electricity generated by wind power? One option that has been mooted is to use the site as a platform for a smaller power plant. But the uncertainty is still total, perhaps no new large-scale project will ever be built in the area. For wildlife, the geese of the Hanhikivi will never return to the dredged area again. They were given a deportation order. Symbolically, this is a major setback as the goose is the emblem bird of the Pyhäjoki municipality. If the municipality deliberately evicts its heraldic bird, it can be taken as a red flag - the municipality is at war with itself. Or rather, some municipal decision-makers are.

The goose could no longer find a foothold on its own rock. Now it cannot find it in the waters near Pyhäjoki. The environment is now completely alien and hostile to it. The emblem of the Pro Hanhikivi by the roadside.

The power plant project was stalled by a wall created by the change in the political situation, Russian attack to Ukraina. The next project of the Pyhäjoki municipality came to the fore with the spring 2018 river floods. Pyhäjoki municipality had been trying for some time to get the state support to the project to raise the Pyhäjoki embankment road. The spring floods in Pyhäjoki have been a constant topic of discussion in the community. Perhaps because there is little else to talk about. From the Centrum in Pyhäjoki, the embankment follows the course of the river's south and north branches for a couple of kilometers. Originally, embankment road (Penkkatie) was built as an public employment road in economically poor years in 1950s. Somewhere I got information that President Urho Kekkonen himself opened the construction works, but I could not find any information about this on the Internet. The embankment was intended to raise the riverbank so that spring floods would not reach the fields and basements of houses to irrigate them. However, this has happened from time to time. Most recently in 2018, large blocks of ice erupted over the bank. Local newspapers carried racy headlines about "million-dollar losses", but who would check insurance company statistics to see how much compensation was paid out? It is likely that the extent of the damage was exaggerated. Again, something to write in the local news.

In any case, the municipality decided to renovate the enbankment to raise the embankment above the original height where flood damage is likely to occur. In 2022, work began. I went to see the situation in early July. The embankment had been brutally stripped of all vegetation, the trees and shrubs, large and small, that lined the entire length of the embankment and gave the whole initial stretch of the Pyhäjoki river towards Pirttikoski village a lush appearance, were gone. Trucks were carrying away the fertile soil excavated from the embankment, and from the other direction came trucks with large and small stones and gravel. The river looked bald and lifeless. I didn't see a single wading bird, goose, raptor or swan on the whole trip. Flocks of geese have always been on the river in July with the rapids, as well as a few swans, whose white silhouettes could be seen in the distance. Gone was all the hustle and bustle of summer, the birds singing and the varied life in the bushes. Only a couple of gulls perched on a rock, orphaned and wondering where to move to.

The lifting of the bench was no doubt done according to the rules. Yet the whole project raises many questions. It is true, of course, that nature is not a museum that should be preserved as it is. But how and by what means nature should be changed is another matter. What was the contribution of experts, was there a broad consultation of different disciplines? Was the project influenced by the background of climate change? The summer of 2022 has been record dry across Europe. Many rivers across Europe have dried up, groundwater is running out, especially in southern Europe, as there is no rainfall and groundwater is used to irrigate large-scale crops. That's where most of our cheap tomatoes come from, Spain. The same drying out is creeping to Finland, albeit with a delay because our basic climate is different from the rest of Europe. The snow situation in spring is always a mystery. In the next few years, however, it is unlikely that the Pyhäjoki will flood heavily - and not severely. The embankment could have been raised with temporary solutions by knowing in advance when to expect spring floods.

It is also worth asking how it was decided to raise the Pyhäjoki embankment in a terribly heavy way by bringing hundreds of tonnes of large stones, rubble and gravel on top? After all, that destroyed the Penkkatie for who knows how many tens of years. Does this method have anything to do with the local business community? Was the Penkkatie track used to compensate for the loss of a nuclear power station gone wrong? Jobs and a living for the entrepreneurs and employees and a reputation for the municipality for getting the river under control. It attracted attention that, as soon as the construction of the Hanhikivi power plant was halted, Mikael Pentikäinen, the CEO of the Finnish Entrepreneurs' Association, arrived from Helsinki and made a very optimistic statement about the situation in Pyhäjoki. He had no facts to give that the power plant project would resume with renewed vigour at a later date. The village also noted Mikael Pentikäinen's connection with his father, Professor Juha Pentikäinen, who has written about Finnish folklore and Lars Leevi Lestadius, among other things. He is known for his ties to Lestadianism. As Pyhäjoki is a strong area of Old-Lestadianism sect, it is likely that this revivalist movement will also have a say in the municipality's affairs. How many of the 12 Centre councilors and 4 Christian Democrat councilors belong to the local lestadian Peace Association (Rauhanyhdistys)? I don't know, but locals reckon quite a few. There are 27 members on the council, so the Centre Party and the Christian Democrats together make up more than half of the total. It is from these parties that the lestadians emerge. In Pyhäjoki administration, too, there can be two power exercising levels, secular and heavenly.

As expected, there are no Green representatives on the Pyhäjoki council. Green Party in Finland and elsewhere is the foremost Party that has taken the nature conversation as one of its main programme priorities. The nearest Green councilor is from the neighboring town of Kalajoki. Another neighboring commune, Raahe City has also only one Green representative. There is not a single Green in the eastern neighbor city Oulainen City Council. Pyhäjoki's neighbour is also a mini-municipality of 1,000 inhabitants, Merijärvi, where all but two of the members of council are from the Central Party - no greens. The political division of the whole region shows that the Central party is running roughshod and the other parties are left with only a few scraps. Landowner interests are well in control in these municipalities. It also suggests the difficulty of getting the vital message of nature conservation across. In times of climate change, careful consideration should have been given to how the Penkkatie road would be cleared - if at all. Local residents are generally not very sympathetic to the cause of nature conservation. Nature belongs to the landowners. The Greens are still perceived as the party of Helsinki's city slickers.

In other parts of the world, flooding has been prevented by building mobile flood barriers made of different materials. Were these options discussed before the decision was taken? The internet is full of different solutions for building floodwalls. You can also find plenty of pictures of them, for example by searching for "removable floodwalls".

Those were the days

In the next section you will find some pictures from the embankment road. At its best, walking or cycling on a bench road in summer was like entering an exotic region, a completely different world. The bushes were full of birds, common and a little rarer. Swans, geese, mergansers and gulls populated the river, the bushes had their own ecosystem, a rich community of small birds like warblers, insects, butterflies and other small creatures. The bushes that overhang the river also provided much-needed shade for the fish population. The embankment was a popular outdoor recreational route. Who would now enjoy walking and looking at the beauty of the stones and gravel, the few bruised trees and the deserted river bank? The embankment now looks like an artificial canal that you see in cities. But for Pyhäjoki it is the only sign of urbanisation - for now. The desolation and emptiness of the embankment is causing people and animals to flee elsewhere. Pyhäjoki was impoverished after the slogging of the embankment. The vast majority will say nothing about this annihilation either; some will probably accept it even if they admit the result is bad, some will accept it all because it was "necessary".

The Pyhäjoki is not a great river, no Nile or Mississippi, but it has been the most important natural attraction and source of recreation and aesthetic pleasure in the whole municipality. A wonderfully inviting riverside in 2016 or 2017.

Rivers are combination of sounds of slowly flowing water, sun's flickering lights on surface and humming of insects and chirping of birds. Pyhäjoki river was worth seeing and hearing.

A typical view at the beginning of Embankment road in May 2016.

Flooding time in April 2018(?) at Pirttikoski.

Red-breasted mergansers resting on a rock were a common sight - a real Pyhäjoki back then sometimes.

A flock of red-breasted mergansers swam to safety in the evening sun.

Year after year, flocks of geese could be seen feeding in the same places along the river.

Pyhäjoki swans always returned to the river in April. A watchful pair is resting.

Pyhäjoki, St.River, a few years ago, but it seems to be a long long time ago.

Rapids of Hourunkoski in spring 2017. As you can see it was not a flood year.

Progress is arriving

Many things have changed in Pyhäjoki. You can see it as soon as you leave the main road and look at the fate of the Embankment Road. Let's start the miserable journey at the beginning of the northern Penkkatie, next to the Hourunkoski resting place, where there is a. Or should I say: where there was a fire place.

The fireplace built by the municipality has been broken, the chimney and part of the roof burnt down. Even the roof has been used to write something on with some molten plastic. Some say this proves that there are youngsters in Pyhäjoki, too. Some of them go to the local 'entrepreneurial high school' - so named. A filthy place, this is not good for Pyhäjoki image. The municipality doesn't seem to care.

A typical view of the Penkkatie road in the summer of 2022.The driver of the bulldozer doesn't seem to bother about the fate of the trees. Or was the orphan birch tree left upright by accident when the hit was not accurate?

In July, there was traffic on the Enbankment Road, stone and gravel came in, life teeming earth was taken away.

The wide curve of Pyhäjoki's northern Enbankment Road, now completely ruined.

It looks like a new island is being created here -or is it a crossing over to the southern Penkkatie?

The desolate view continues further and further away. Who wants to take a romantic stroll here? The youngsters were on to something, fat bikes are accessible - no flat tires to be expected.

Machines are efficient, say the roots of the trees and bushes of the Embankment. Often it seems that development in another name is just the destruction of nature, an atavistic rage, which is unleashed by technology and force. Pentti Linkola, a famous finish champion of nature conservation (1932-2020) had some biting observations in his books about the Finnish males addiction to technology: we go to the forest armed as if for war, and we go to the nearby lake by ATV. "Pyhäjoella virtaa" - "Pyhäjoki flows" says the slogan. Advertising pictures and outdated web content do not tell you what sort of liquids have been flowing in the municipality's organs.

Life is about choices. The decision-makers in Pyhäjoki municipality have made their choices. The citizens are watching from the sidelines. In the short term, the minor flood damages were erased from the annals, but in the long term, Pyhäjoki destroyd part of its most intrinsically precious natural environment. At the same time it added a small but totally negative contribution to the destruction of riverbank biodiversity. Should municipal leaders who think in terms of small temporary benefits be allowed to make such major decisions on their own? Linkola once wrote: "The contradiction, the clash between nature and man, still exists. Developments up to the 2010s, with species and habitats becoming endangered, show that there has been no change for the better." True, there hasn't been improvement in the 2020s either.

RAIMO NIKULA, summer visitor 2022