Pyhäjoki kehityksen rautakourissa
PYHÄJOKI VÄÄNTELEHTII KEHITYKSEN RAUTAKOURISSA Pyhäjoki on pieni kunta Pohjois-Pohjanmaalla. Uutisiin Pyhäjoki on harvoin yltänyt kunnes koitti vuosi 2011 ja Fennovoima julkisti suunnittelemansa uuden ydinvoimalan rakennuskunnan nimen. Vastakkain olivat Simo ja Pyhäjoki, kaksi viruvaa pohjoista kuntaa. Pyhäjoki voitti äänestyksen ja riemu repesi raitilla. Kunnassa mieliala nousi ja kunnanisät näkivät jo varmaan visioita uudesta mahtavasta tulevaisuudesta Hanhikiven voimalan tuomassa nosteessa. Ja heti alkoi pieniä yritysten logoja ja parakkeja nousta 8-tien varteen. Rakennustöihin alettiin, Hanhikiven rannikolta varattu alue täyttyi rakennuksilla, infrastruktuuria nousi ja maarakennustöiden tuloksia. Alueelle rakennettiin tiet ja vesi-, viemäri- sekä sähköyhteydet. Laitostoimittajan tekemät syväväylän ruoppaus ja satamatyöt pantiin alulle.
Hahikiven voimalaa vastustettiin kuten aina ydinvoiman lisäämistä. Pro Hanhikivi -liike ei kuitenkaan saanut suuresti tukea paikkakuntalaisilta. Liike lakkautettiin lyhyen toiminta-ajan jälkeen. Mielenosoituksia voimalaa vastaan oli muutaman kerran, suurin järjestettiin 2016, jolloin poliisi otti kiinni useita "agitaattoreita" ja he joutuivat oikeuden eteen. Useimmat taloudellista hyötyä tuovat hankkeet hyväksytään syrjäseuduilla hiljaisen enemmistön voimalla. Hyötyajattelu on omaksuttu vaistomaisesti omaksi elämänfilosofiaksi. Kriitikot sanovat taas että enemmistö on kaiken oikean kehityksen este.
Vuonna 2016 valmistui suuri 1200 neliön koulutusrakennus ja 2017 samaa suuruusluokkaa oleva porttirakennus.Viisikerroksinen Fennovoiman hallintorakennus oli jo sisätyövaiheessa, ja sen piti valmistua ensi heinä–elokuun vaihteessa 2022. Turva-aitaa on rakennettu tiettävästi useita kilometrejä. Majoitustilojakin on noussut. Satakunta työntekijää siirtyi Helsingistä Pyhäjoelle. Hanke alkoi laahata, Suomen vaatimia turvavakuuksia ei saatu Rosatomilta, jonka jo tiedettiin olevan kytköksissä Putinin hallintoon. Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi uuden tilanteen, yhteistyö venäläisen Rosatomin kanssa sanottiin irti. Hanke karahti karille eikä kukaan tiedä miten asia etenee, löytyykö uusia rahoittajia ja Ja jos, uusi ratkaisu syntyy, missä aikatalussa? Jos se menee 2030 -luvulle, ilmastomuutos on muuttanut jo maailmaa ja Suomea rajusti. Ja kannattaako ydinvoimalaitosta rakentaa ylipäätään vai korvata se tuulivoimalla tuotetulla sähköllä. Mahdollisuutena on väläytetty alueen käyttämistä pienemmän voimalan alustana. Mutta epävarmuus on täydellinen, kenties mitään uutta suurhanketta ei alueelle koskaan synny. Luonnon kannalta, Hanhikiven hanhet eivät palaa ruopatulle alueelle enää koskaan. Ne saivat karkotusmääräyksen. Symbolisesti tämä on merkittävä takaisku sillä hanhi on Pyhäjoen vaakunalintu. Jos kunta tieten tahtoen häätää vaakunalintunsa pois, sitä voi pitää hälytysmerkkinä - kunta on sodassa itsensä kanssa. Tai paremminkin jotkut kunnan päättäjät ovat.
Hanhi ei enää löytänyt jalansijaa omalla kivellään. Nyt se ei löydä sitä Pyhäjoen lähivesillä. Ympäristö on sille jo aivan vieras ja vihamielinen. Pro Hanhikiven tunnuskuva 8-tien varrella.
Voimalahanke pysähtyi poliittisen tilanteen muutoksen luomaan seinään. Seuraava Pyhäjoen kunnan hanke nousi esiin viimeistään vuoden 2018 joen tulvien myötä. Pyhäjoen kunta oli yrittänyt jo pidemmän aikaa saaada valtiota mukaan Pyhäjoen penkkatien nostourakkaan. Pyhäjoen kevättulvat ovat olleet paikkakunnalla pysyvä puheenaihe. Ehkä siksi että puheenaiheita ei juuri ole. Pyhäjoen kirkolta penkkatiet seuraavat parin kilometrin verran joen etelä- ja pohjoishaaran kulkua. Alunperin Penkkatie rakennettiin työllisyystöinä 1950-luvulla. Jostain muistelin tietoa, että itse presidentti Urho Kekkonen avasi rakennustyöt, mutta netistä en tästä löytänyt tietoja. Penkkatien piti nostaa joen penkkaa niin että kevättulvat eivät pääsisi pelloille ja talojen kellareita kastelemaan. Näin kuitenkin on käynyt silloin tällöin. Viimeksi 2018 suuret jäälohkareet purkautuivat penkan yli. Paikallisissa lehdissä oli raflaavia otsikoita "miljoonavahingoista", mutta kukapa tarkistaisi vakuutusyhtiöiden tilastoista paljonko korvauksia maksettiin? Luultavaa on että vahinkojen suuruutta liioiteltiin. Jälleen uutisia paikallisuutisiin.
Joka tapauksessa kunta päätti penkkatien remontista jonka piti nostaa penkkaa alkuperäistä korkeammalle siellä, missä tulvavahingot ovat todennäköisiä. Vuonna 2022 työ alkoi. Kävin katsomassa heinäkuun alussa tilannetta. Penkat oli raa'asti perattu kaikesta kasvillisuudesta, puut ja pensaat, pienet ja suuret, jotka olivat koko penkkatien matkalla rehevät ja antoivat ilmeen koko Pyhäjoen alkumatkalle kohti Pirttikoskea, olivat poissa. ja Kuorma-autot veivät penkasta kaivettua hedelmällistä maata pois ja toisesta suunnasta tuli kuorma-autoja, joissa oli isoa ja pientä kiveä ja soraa. Joki näytti kaljulta ja elottomalta. En nähnyt yhtään vaakunalintua, hanhea, en koskeloa tai joutsenta koko matkalla. Hanhipoikueet ovat aina heinäkuussa olleet joella koskeloiden kanssa, samoin muutamat laulujoutsenet, joiden valkoiset siluetit näkyivät kauas. Poissa oli kaikkinainen kuhiseva kesäinen touhu, lintujen laulu ja pensaikkojen monipuolinen elämä. Vain pari naurulokkia nökötti kivellä orpoina ihmetellen minne muuttaisi.
Penkkatien nosto tehtiin epäilemättä sääntöjen mukaan. Silti koko projekti herättää monia kysymyksiä. Totta on tietysti se, että luonto ei ole museo, joka pitäisi säilyttää sellaisenaan. Mutta miten ja millä välineillä luontoa pitäisi muuttaa, on toinen asia. Millainen oli asiantuntijoiden osuus, kuultiinko monipuolisesti eri alojen edustajia? Vaikuttiko ilmastomuutoksen tuoma tausta hankkeeseen? Vuoden 2022 kesä on ollut koko Euroopassa ennätyskuiva. Monet joet ympäri Eurooppaa ovat kuivuneet, pohjavesi on loppumassa varsinkin Etelä-Euroopassa kun sadetta ei tule ja pohjavesi käytetään laajojen viljelmien kasteluun. Sieltä ne meidänkin useimmat halvat tomaatit tulevat, Espanjasta. Sama ilmaston kuivuminen tulee myös Suomeen, tosin viiveellä koska meidän perusilmastomme on erilainen kuin muualla Euroopassa. Lähivuosina on epätodennäköistä että Pyhäjoki tulvii voimallisesti - eikä tiuhaan. Penkkatietä olisi voitu korottaa tilapäisillä ratkaisuilla kun tiedettäisiin etukäteen milloin voisi kevättulvia odottaa.
Kysyä kannattaa myös miten päädyttiin Pyhäjoen penkkatien nostamiseen hirvittävän raskaalla tavalla tuomalla satoja tonneja isoja kiviä, kivimurskaa ja soraa päälle? Sehän tuhosi Penkkatien ties moneksiko kymmeneksi vuodeksi. Onko tällä menetelmällä jotain tekemistä paikkakunnan yritysmaailman kanssa? Haettiinko Penkkatien uralla korvausta pieleen menneeseen ydinvoimalan menetykseen? Yrittäjille ja työntekijöille työtä ja elantoa ja kunnalle mainetta siitä että se saa joen kuriin. Huomiota herätti se, että heti kun Hanhikiven voimalan rakentaminen keskeytyi, Helsingistä saapui Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen, joka antoi varsin optimistisen lausunnon Pyhäjoen tilanteesta. Mitään tosiseikkaa hänellä ei ollut antaa siitä, että voimalahanke jatkuu joskus myöhemmin uusin voimin. Kylällä pantiin myös merkille yhteys Mikael Pentikäiseen isään, professori Juha Pentikäiseen, joka on kirjoittanut mm. suomalaisesta kansanuskosta ja Lars Leevi Lestadiuksesta. Hänet tunnetaan sidonnaisuudestaan lestadiolaisuuteen. Koska Pyhäjoki on vahvasti vanha-lestadiolaisuuden ydinaluetta, on todennäköistä että kunnan asioissa myös tällä herätysliikkeellä on sanansa sanottavana. Kuinka moni valtuuston 12 keskustalaisesta jäsenestä ja kristillis-demokraattien 4 jäsenestä kuuluu paikalliseen rauhanyhdistykseen? En tiedä, mutta paikalliset arvelevat että aika moni. Valtuustossa on 27 jäsentä joten keskustan ja KD:n edustajien yhteinen määrä on siitä yli puolet. Näistä puolueista ne lestadiolaiset nousevat. Päättäjiä voi olla Pyhäjoellakin kahdessa kerroksessa, maallisessa ja taivaallisessa. Ja niiden keskinäiset välit ja edunjakaminen voisivat olla tutkimisen arvoinen asia. Keskustapuolueen kannatus on pudonnut 10,5%, silti se on Pohjois-Suomen maalaiskunnissa ylivoimainen vaikuttaja, mikä luo omituisen tilanteen poliittiseen vallanjakoon.
Pyhäjoen valtuustossa ei odotetusti ole yhtään vihreää edustajaa. Lähin vihreä kunnanvaltuutettu löytyy naapurista, Kalajoen kaupungista. Myös Raahen kaupunginvaltuustossa istuu vain yksi vihreä. Oulaisten kaupunginvaltuustossa ei ole ainuttakaan vihertävää. Pyhäjoen naapuri on myös tuhannen asukkaan minikunta, Merijärvi, jossa kahta lukuunottamatta, kaikki muut ovat keskustapuolueen edustajia -ei vihreää väriä. Koko alueen poliittinen jako kertoo sen että keskustapuolue jyrää ja muille puolueille jää vain rippeet. Se viittaa myös vaikeuteen saada luonnonsuojelun elintärkeää sanomaa läpi. Paikallise asukkaat eivät yleensä suhtaudu luonnonsuojelun asiaan kovin myönteisesti. Vihreät koetaan edelleen helsinkiläisten citypiipertäjien puolueeksi.
Muualla maailmassa tulvia on ehkäisty rakentamalla liikuteltavia tulvavalleja eri materiaaleista. Keskuteltiinko näistä vaihtoehdoista ennen kuin päätös tehtiin? Internet on täynnä erilaisia ratkaisuja rakentaa tulvavalleja. Kuvia näistä löytyy myös runsaasti.Kannattaa laittaa hakusanaksi vaikka "removable floodwalls" tai "siirrettävät tulvavallit".
Kuin silloin ennen
Seuraavassa osiossa on joitakin kuvia penkkatieltä. Ne ajoittuvat pääosin vuosiin 2016-2019. Parhaimmillaan kesäisellä penkkatiellä kävely tai pyöräily oli kuin olisi tullut eksoottiselle seudulle, kokonaan erilaiseen maailmaan. Pensaikot olivat täynnä lintuja, tavallisia ja hieman harvinaisempia. Joutsenet, hanhet ja koskelot kansoittivat jokea, pensaikoissa oli oma ekosysteeminsä, runsas hyönteisten, perhosten ja muiden pieneliöiden muodostama eloyhteisö. Joen yli kurottuvat pensaat olivat myös kalakannalle tarpeellinen varjoa antava turva. Penkkatie oli suosittu ulkoilureitti. Kukapa nauttisi nyt kävellä ja katsella kivien ja soran kauneutta, ruhjottuja muutamia puita ja autiota joen rantaa. Penkkatie näyttää nyt keinotekoiselta kanaalilta, joita näkee kaupungeissa. Mutta Pyhäjoelle se on ainoa osoitus kaupungistumisesta - toistaiseksi. Penkkatien autius ja tyhjyys saa ihmiset ja eläimet kaikkoamaan muualle. Pyhäjoki köyhtyi penkkatien raatelun jälkeen. Suuri enemmistö ei tästäkään sano mitään; osa arvattavasti hyväksyy vaikka myöntää että tulos on pahanäköistä, osa hyväksyy kaiken koska se oli "välttämätöntä".
Pyhäjoki ei ole suuren suuri, ei mikään Niili tai Missisippi, mutta se on ollut koko kunnan merkittävin luonnonnähtävyys ja virkistyksen ja esteettisten ilojen lähde. Ihmeellisen kutsuva joenvarsi 2016 tai 2017.
Pyhäjoen tavallinen virtapaikka oli näkemisen ja kuulemisen arvoinen.
Tällainen oli pohjoisen Penkkatien alku toukokuussa 2016.
Tulva-aikaa huhtikuussa 2016 Pirttikoskella.
Kivellä lepäävät koskelot olivat tavallinen näky - aitoa Pyhäjokea silloin joskus.
Koskelopoikue ui turvaan ilta-auringon kilossa.
Hanhiperheitä näki vuodesta toiseen ruokailemassa samoilla paikoilla joen rannalla.
Pyhäjoen joutsenet palasivat aina huhtikuussa joelle. Tässä valpas pariskunta.
Pyhäjoki, St.River, muutama vuosi sitten, mutta toisaalta niin kauan sitten.
Penkkatien varren pikkuväkeä alkukesästä 2017. Saniaisten pallerot pyrkivät valoon.
Hourunkoski keväällä 2017. Kuten näkyy se ei ollut tulvavuosi .
Kehitys saapui penkkatielle
Moni asia on muuttunut Pyhäjoella. Sen huomaa heti kun poistuu katsomaan päätieltä Penkkateiden kohtaloa. Aloitetaan surkea matka pohjoisen Penkkatien alkuun, Hourunkosken kouhujen viereen, jossa on tulistelupaikka. Pitäisikö sanoa: jossa oli tulistelupaikka.
Kunnan rakentama tulisija on rikottu, hormi ja osa kattoa on poltettu. Katollekin on käyty kirjoittamassa jollain sulalla muovilla jotain. Tämä taitaa todistaa sen että Pyhäjoellakin on nuorisoa. Siitä osa käy paikkakunnan "yrittäjälukiota". Törkyinen paikka, tämä ei kelpaa. Kunta ei piittaa.
Tyypillinen Penkkatien näkymä 2022 kesällä.Työkoneen kuljettaja ei näytä piitanneen puiden kohtalosta. Vai jäikö orpo koivu pystyyn vahingossa kun osuma ei ollut tarkka?
Heinäkuussa Penkkatiellä oli liikennettä, kiveä ja soraa tuli, elämää kihisevä maa vietiin pois.
Pyhäjoen pohjoisen Penkkatien leveä kaarre, nyt täysin pilattuna.
Näyttää siltä että tässä on syntymässä uusi saareke -vai ylimeno eteläiselle Penkkatielle?
Lohduton näkymä jatkuu yhä pidemmälle. Kuka haluaa tänne romanttiselle kävelylle? Nuoriso oli heti jyvällä, läskipyörillä pääsee.
Työkoneet ovat tehokkaita toteavat Penkkatien puiden ja pensaiden juuret. Usein näyttää siltä että kehitys on toiselta nimeltään vain luonnon tuhoamista, atavistista raivoa, joka puretaan teknologialla ja voimalla. Pentti Linkolalla oli kirjoissaan purevia huomioita suomalaisen miehen teknoriippuvuudesta, metsään mennään varustautuneena kuin sotaan ja lähijärvelle kaahataan mönkijällä. "Pyhäjoella virtaa" sanoo mainoslause. Mainoskuvien ja vanhentuneiden nettisisältöjen avulla ei pääse perille mitä kaikkia nesteitä kunnan elimissä on virrannut.
Elämä on valintoja. Pyhäjoen kunnan päättäjät ovat valintansa tehneet. Kuntalaiset katsovat vierestä. Lyhyellä tähtäimellä pienet tulvavahingot saatiin poistettua aikakirjoista, mutta pitkällä aikavälillä ajatellen Pyhäjoki tuhosi itselleen ominaisinta arvokasta luontoa ja lisäsi oman pienen, mutta täysin kielteisen panoksensa luonnon monimuotoisuuden hävittämiseen. Pitäisikö pienen kunnan hyötyä ajattelevien kuntapäättäjien saada edes tehdä näin suuria ratkaisuja omin päin? Linkola kirjoitti aikoinaan: "Ristiriita, luonnon ja ihmisen törmäys, on yhä olemassa. Kehitys 2010-luvulle asti, lajien ja elinympäristöjen uhanalaistuminen, kertovat että muutosta parempaan ei ole tullut." Totta, ei ole tullut 2020-luvullakaan.
RAIMO NIKULA, kesävierailija 2022