Jouluntähti on verraton

Kristiuskon perustaja henkisessä mielessä oli Jeesuksen nimellä esiintynyt opettaja-saarnaaja-mystikko. Opillisesti sen perusta luotiin pitkän ajan kuluessa Jeesuksen kuoleman jälkeen. Pääarkkitehti perusdogmien alullepanijana oli käännynnäinen, Paavali tarsoslainen.

Jeesuksen elämästä on kirjoitettu hyllykilometrillisen verran kirjoja ja lisää tulee joka vuosi. Ottaen huomioon sen miten vähän aineistoa hänen elämästään on, kirjallisuuden ja teorioiden määrä on uskomaton. Mutta ei ihme, uskontoja ympäröivät paksut läpitunkemattomat uskon, tiedon, myyttien ja tarujen muurit. Mikä on totuus, on turha kysymys. Se ei paljastu tiukan tieteellisellä historian tutkimuksella eikä millään muullakaan keinolla. Ihmisen tehtävä on eksyä labyrintteihin ja löytää sieltä ulos omin nokkineen.

Matteuksen evankeliumin mukaan Jeesuksen syntymää säesti ja komppasi taivaallinen ilmiö: suuri tähti, joka liikkui ja näytti tietä kolmelle itämaiden tietäjälle, jotka olivat tulleet tervehtimään luvattua suurta kuningasta Beetlehemin tienoille. Miten tähti näytti tietä, on jäänyt arvailujen varaan. Planeetat kiertävät omia ratojaan omaan tahtiinsa, mutta eivät kulje mitään tiettyä maanpäällistä paikkaa kohti. Ne nousevat, saavuttavat lakikorkeutensa ja laskevat vuorokaudesta toiseen. Kiintotähdet eivät liiku ihmiselämän aikana muuta kuin rippusen verran. Kuuluisa Beetlehemin tähtikö kulki oppaana edellä ja opasti tietäjät paikalle juuri kun Jeesus syntyi majatalon karjasuojassa? Asetelma on lähes täydellisen tyypillinen myyttinen kertomus, jossa taivaallinen elementti tai ihmeellinen tapahtuma osallistuu merkkihenkilön syntymään. Näin se saa kosmiset mittasuhteet alusta alkaen. Suurmiehiä on syntynyt iät ajat taivaallisten enteiden toimiessa kätilöinä. Useimmat raamattututkijat laittavat itämaan tietäjien osuuden heti myöhäiseksi lisäykseksi raamatun moninaisten kertomusten joukossa.

Buddhan äidin kerrotaan nähden unen ennen lapsen syntymää, jossa ilmestyi taivaasta valkoinen elefantti, jolla oli kuusi syöksyhammasta. Se laskeutui äidin kohtuun ja lukemattomat taivaalliset olennot ympäröivät sen. Joissakin kulttuureissa tähtitaivasta ja ympäröivää luontoa seurattiin tarkkaavaisesti. Pohjois-Amerikan intiaanit ovat hyvä esimerkki. Syntyvälle lapselle annettiin usein nimi, joka perustui koettuun tapahtumaan lapsen syntymää edeltäen. Se saattoi olla luonnonilmiö, eläin, säätilassa tapahtunut muutos, poikkeuksellinen tapahtuma. Oglala-intiaanien tuleva päällikkö, Punainen Pilvi sai nimensä meteorista, joka vaelsi taivaan poikki hehkuen punaista väriä. Shawnee päällikkö Tecumsehin (n. 1768-1813) syntymää edelsi näyttävä tähdenlento, joka heimossa tulkittiin suurmiehen syntymää ennustavaksi. Tecumsehistä tuli päällikkö, joka yritti koota ympäröivien heimojen yhteistä rintamaa tunkeilevia amerikkalaisia siirtolaisia ja heitä tukevia armeijan joukkoja vastaan - turhaan. Myös muita tuleen liittyviä ennusmerkkejä on huomioitu syntymää edellä tai sen aikana symboloiden henkisen opettajan syntymää. Madame Blavatskyn syntymä tapahtui koleran raivotessa ja siksi pappi kutsuttiin antamaan hätäkaste. Apupoika kuitenkin pudotti vahingossa lampun, joka sytytti papin kaavun tuleen. HPB:n elämä alkoi tulisesti.

Jeesuksen syntymää on yritetty intohimoisesti ajoittaa Beetlehemin tähden avulla. Arvaukset ja oletukset osuvat useimmiten vuosiin 2-7 e.K.r. Asialla ovat olleet raamatun tutkijat, uskovaiset fanaatikot, tähtitieteilijät ja amatöörit. Olisi helpottavaa kuulla että historiallinen Jeesus syntyi Jupiterin ja Saturnuksen konjunktion tai Venuksen ja Jupiterin konjunktion aikana. Kumpikin on saanut laajaa kannatusta. Mutta ei välttämättä näin; myytti tulkitsee tapahtumaa, asettaa sen tunnetun myyttikaavan sisälle jolloin faktuaalinen totuus on toissijainen. Suurmies syntyi kun taivaalla näkyi huomattava planeetta tai kahden yhtymä. Se riittää antamaan syntymälle erityisen transsendenttisen leiman. Syntynyt lapsi ei ole tavallinen vaan sillä on taivaalliset kummit ja lisäyksenä tarjotaan vielä kolmen viisaan itämaan tietäjän kummilahjat.

Jupiterin ja Saturnuksen konjunktio on edelleen ajankohtainen koska viimeinen tapahtui vuosi sitten 21.12.2020. Se on aina merkittävä symboli heijastaen pitkäaikaisten muutosten alkua, maallisten dynastioiden, hallitusvaltojen, poliittisten tapahtumien saavan uuden käänteen. Jupiter on uskon planeetta ja Saturnus on perinteisesti juutalaisten planeetta. Niiden yhdistelmästä odotettiin 2000 vuotta sitten suuria muutoksia. Mutta muutokset ovat vasta syntymävaiheessa kun konjunktio on tapahtunut. Siitä kestää vuosia ennen kuin vaihtunut trendi saavuttaa ihmiskunnan kollektiivisen tietoisuuden ja alkaa muuttua teoiksi, käytännön tuloksiksi. Jeesuksen syntymä sijoittuu Jupiterin ja Saturnuksen konjunktion avulla vuoteen 6 e.K.r. Se ei ole yllätys koska raamatun tutkimus pääsi jo kauan sitten käsitykseen Jeesuksen syntymävuoden olevan jotakin muuta kuin vuosi nolla, ajanlaskun alku. Vuoden -7 (vuotta nolla ei ole) aikana Jupiter/Saturnus konjunktio toistui kolme kertaa Kalojen merkissä, joka on perinteisesti uskonnollisin merkki tai transsendenttinen merkki, jossa ihmisen suhde todellisuuteen ei perustu aineellisten asioiden ja olosuhteiden antamiin "varmuuksiin". Jupiter/Saturnus konjunktio aloitti uuden maailmankauden, johon sisältyy mahdollisuus myös uuden uskon muhimisesta ihmislajin kollektiivisessa tiedostamattomassa.

Venus on näyttävä planeetta, varsinkin iltatähtenä ollessaan se loistaa useita tunteja auringon laskettua. Venuksen ja Jupiterin konjunktio yhdistää kaksi huomattavan näkyvää planeettaa toisiinsa. Sekö synnytti käsityksen Beetlehemin tähdestä? Ajoitus tuskin tulee tästä helpommaksi sillä mahdollisia yhtymiä tapahtuu noin vuoden välein. Venus ja Jupiter kohtasivat muuan muassa 7.5.-7 ja Venuksen, Jupiterin ja Saturnuksen kolmikonjunktio oli taivaalla 30.4.-6. Mutta se ei ollut tiukka yhteennivottu sulautuma vaan eroa oli kaikkien kolmen välillä useita asteita. Se ei voinut näkyä katsojalle yhtenä suurena tähtenä. Griffithin observatorion tähtitieteilijä John Moslee uskoo, että Beetlehemin tähti oli harvinainen Venuksen ja Jupiterin yhtymä 17. kesäkuuta 2 e.K.r jolloin nämä planeetat kohtasivat toisensa Leijonan merkissä.

Kolmas vaihtoehto on Beetlehemin tähdeksi on ollut pitkään komeetta. Komeetta tullessaan maapallon ilmakehään loistaa näyttävästi ja sillä on tyypillinen huntu tai pyrstö, josta raamattu ei mainitse mitään. Colin J. Humphreysin mukaan kuninkaallisen tähtitieteellisen yhdistyksen neljännesvuosijulkaisusta 32, 389-407 (1991), "Betlehemin tähti oli komeetta, joka vuonna 5 eKr. Kristuksen "syntymäpäivänä" näkyi taivaalla niinkin kaukana kuin Kiinassa.

Kun aikaa kuluu tarpeeksi, mahdollisuudet löytää varmoja todisteita suuntaan tai toiseen, vähenevät ja lopulta katoavat kokonaan. On hyväksyttävä elämän ajallisuus ja rajallisuus. Ottaen huomioon että Jeesuksen historiallisuuskin on kielletty ja kiistelty asia, ei Jeesuksen syntymäajalla voi olla muuta kuin marginaalinen merkitys. Siitä ei kannattaisi kiistellä vaan keskittyä ymmärtämään mitä tämän uskonnon perustajan elämä ja opetukset meille halusivat sanoa. Ja erityisesti joulun aikaan: onko sanoma mennyt perille vai jäänyt koristeelliseksi lisukkeeksi joulunajan lahjatulvan ja mässäilyn "oheistuotteeksi".

Joitakin astrologisesti perusteltuja Jeesuksen syntymäaikoja

James Holden käy läpi täällä useita varhaisimpia Jeesuksen horoskooppeja, joita astrologit ovat eri vuosisatoina esittäneet.

Kaikkein varhaisin lienee arabialaisen astrologin Mâshâ'allâhin tekemä kartta, joka perustuu suuriin maailmankausien muutoksiin, Jupiterin ja Saturnuksen konjunktioiden kiertoon. Jupiter/Saturnus –konjunktio palaa aina 960: n vuoden kuluttua suunnilleen samoihin asteisiin kuin edeltävä konjunktio. Mutta hänen laskutavastaan johtuen, teksti sisältää kaksi mahdollisuutta syntymävuodeksi, joko 2 tai 12 e.K.r. Tästä ei ole paljon apua, pelivara on suuri.

Hänen jälkeensä toinen arabi, Abû Ma'shar kirjoituksessaan Suuret konjunktiot päätyi siihen että Jeesuksen nousuaste sijaitsee Neitsyen alussa. Hänen laskelmansa perustuvat myös suurten konjunktioiden kiertoon, mutta laskutapa poikkeaa Mâshâ'allâhin vastaavasta.

Ensimmäisen kokonaisen Jeesuksen horoskoopin esitti kardinaali ja astrologi Pierre d'Ailly (1350-1420). Hän tekee asiasta jo perusteellisesti selvää ja rakentaa horoskoopin perinteisen perinteiseen jouluaaton varaan: 24.12.01 e.K.r. (Vuotta 0 ei ole olemassa). Ja ilta-aika kuuluu kuvaan: 22:12.

Jérome Cardan (1501-1576) oli renessanssin ajan oppineita, monipuolinen mies, myös astrologiaan perehtynyt. Hänen versionsa Jeesuksesta on D’Aillyn kaltainen, nyt päivä on joulupäivä 25.12.01 e.K.r. ja aika 0:07.

Hieman myöhemmin oppinut munkki Tiberio Russiliano Sesto laati uusia versioita, mutta pysytteli joulunajan puitteissa.

1800-luvulla eläneen spiritualisti Jacob Lorberin mukaan Jeesus syntyi 4151 vuotta Aatamin jälkeen ja tarkemmin sanoen keskiyöllä 7.1. Kuten niin monella muullakin uskonnollisella fantastikolla, Lorberilla oli oma raamatullinen aikataulu, joka kertoi myös sen milloin Aatami eli… Siitä sitten laskemaan, milloin Jeesus syntyi.

Erään Gizan suureen pyramidiin kätkeytyvän mittamystiikan tulkitsijan mukaan Jeesus syntyi 18.02.06 e.K.r. klo 21:05 illalla.

Nykyajan astrologeista Alphee Lavoie on esittänyt paljon aineistoa oman Jeesus-versionsa puolesta. Hänen Jeesuksensa syntyi 01.03.07 e.K.r. kello 06:25. Hän rakentaa kokonaisen elämäntarinan Jeesukselle perustuen karttansa progressioihin ja auringonpimennyksiin.

Saksalainen astrologi Dieter Koch julkaisi v. 2009 kirjan Der Stern von Bethlehem (Bethlehemin tähti), jossa hän luo uuden teorian Jeesuksen syntymästä. Kirjan ajoitus perustuu varsin pitkälle tutkittuun tietoon siitä, mihin aikarajoihin Jeesuksen syntymä voidaan reaalisesti sijoittaa. Se karsii heti kättelyssä fantastiset ja perinteiset joulumallit pois koska ne ovat epärealistisia. Niinikään Koch päätyy maaherra Herodotoksen valtakauden määrittelyssä uusiin johtopäätöksiin. Koch päätyy siihen että Betlehemin tähti ei ollut Jupiterin ja Saturnuksen konjunktio (yleisin oletus) eikä komeetta (toinen yleinen käsitys) vaan Venus, joka nousi heliakkisesti. Kochin Jeesus syntyi 1.9.02 e.K.r. Venuksen ja Jupiterin noustessa Leijonassa. No, olihan hän aika suosittu ”pop-tähti” aikanaan…

Christine Arens sanoo että historian tutkijoiden yleinen mielipide ei pidä joulua mitenkään todennäköisenä Jeesuksen syntymän ajankohtana. Syy on yksinkertainen: evankeliumit sanovat paimenten olleen niityllä sinä yönä kun Jeesus syntyi. Paimennettavat olivat lampaita, mutta lampaat tuolla seuduilla olivat kiimassa lokakuusta joulukuulle. Viiden kuukauden raskausajan jälkeen, ne synnyttivät karitsoita maaliskuusta toukokuulle. Paimenia tarvittiin silloin paimentamaan pieniä karitsoita pysymään lauman mukana. Miksi paimenia tarvittaisiin keskitalvella, jouluna? Jeesuksen syntymä pitää ajoittaa keväälle. Herodoksen kuolemaa ajoittaa kuunpimennys, joka sattui 13.3. 4 e.K.r. Sitä ennen hän oli virassa maaherrana ja osallistui Jeesuksen viimeisiin aikoihin kuten raamattu kertoo. Arens ajoittaa Jeesuksen syntymän vielä Herodoksen veronkeräyksen mukaan ja Jupiterin ja Saturnuksen konjunktion mukaan sekä uudenkuun ajankohdan mukaan. Kokoamalla näistä palapeliä, Arens päätyy ajankohtaan 29.05.07 e.K.r. Auringon noustessa klo 05:36.

Blogisivulla Stars over Washington, annettiin Jeesuksen syntymäajaksi 17.04.07 e.K.r. ja ajaksi 04:50. Tämä on, tunnustaa bloggaaja, spekulaatio. Näin on.

Urantia-kirja, joka on laaja ja yksityiskohtainen ”kanavoitu teksti”, ja joka kirjoitettiin ylös 1924-1935 ja julkaistiin 1955, kertoo myös Jeesuksen syntymästä ja antaa ajankohdaksi 21.08.07 eK.r. Syntymä tapahtui sen mukaan keskipäivällä. Monet uskovat Urantia-kirjan sisältävän kirjaimellisia totuuksia lähes kaikesta. Astrotheme-sivusto, joka pitää yllä laajaa, joskin vähemmän tarkkaa datakokoelmaa, on Jeesuksen kartta 28.02. 07 e.K.r. Tarkempia tietoja ajan valinnasta ei anneta, hm.

Ja mitä olisi astrologia ilman konkreettista kohdetta, karttaa, horoskooppia. Jos vastoin kaikkia todennäköisyyksiä ja tietoa, Jeesus olisi syntynyt jouluyönä vuonna -7 Jupiterin ja Saturnuksen konjunktion aikana ja melko tarkkaan niiden yhteensulautumisen hetkellä, hänen karttansa olisi kuten alla:

Ja toki, tälläkin kartalla on hyvin sopivia aineksia uskonnolliseksi johtajaksi: Jupiter/Saturnus -konjunktio on Kaloissa oppositiossa Plutoon ja neliössä Aurinkoon ja Merkuriukseen Jousimiehessä. Tästä syntyy T-risti muuttuviin merkkeihin, joka voi olla sekä fanaatikon että asialleen omistautuneen ihmisen merkki - painava ja "kohtalokas" merkki sinänsä. Universaalin rakkauden symbolina kartalla on Venuksen (rakkauden prinsiippi) ja Neptunuksen (rajattoman rakkauden symboli) konjunktio Skorpionissa. Se salli myös petoksen teeman astuvan Jeesuksen elämään Juudaan myötä. Juudas on aina yhdistetty Skorpionin merkkiin, mies, joka möi mestarinsa rahasta. Mutta jääköön tähän, ei ole syytä olettaa että kartamme perustuu oikeaan Jesuksen syntymäaikaan - vai onko sellaista olemassakaan?

Täsä juttu on vain pieni kurkistus asiaan. Jos asia kiinnostaa, netti tarjoaa satoja lähteitä, artikkeleita, tietoa ja arvauksia tästä aiheesta ja kirjojakin aiheen tiimoilta löytyy kasapäin.

Varmaa on että olipa Betlehemin tähti mikä tahansa, sen imago on tehnyt onnistuneen valloituksen ihmisten mielissä. Siitä todistavat amerikkalaistyylisten jouluvalojen ja blink-blink-tähtien määrä talojen ja pihojen koristeina. Määrä kasvaa, samoin mauttomuus. Siinähän se meidän kulttuurimme pienoiskoossa. Betlehemin tähti loistaa yhä kodeissa joulukuusen huipulla ja kirkassilmälapset rientävät keräämään joulun saaliin kuusen alta. Ihan vaaratonta ei joululeikki ole. USA:ssa on 160 joulukuusista alkanutta kotipaloa vuodessa. Nämä tulipalot aiheuttavat vuosittain keskimäärin kaksi kuolemantapausta, 12 loukkaantumista ja 10 miljoonan dollarin omaisuusvahingot, kertoo National Fire Protection Association.

Raimo Nikula, 21.12.2021.

 

Takaisin alkusivulle