Hallitsijamuotokuvia – Iivana Julma, Venäjän tsaari

Jos historiaa tuntevien keskuudessa tehtäisiin kysely: kuka mielestäsi on ollut hulluin hallitsija? Monta pojoa putoaisi Iivana Julmalle, se on varma. Toisaalta on yhtä varmaa että kaikkien hallitsijoiden tempauksista ja hulluuksista ei ole paljon tietoa, mutta Iivanasta sentään on.

IIVANA IV, lisänimeltään JULMA, syntynyt 25.8.1530, klo.18:00 , Moskova (37.35E, 55.45N), k.18.3.1584. Vanhemmat: isä Vasili III, Moskovan suurruhtinas, äiti Jelena Glinskaja.

ELÄMÄN KAARI: Pikku Iivanan ollessa 3-vuotias, hänen isänsä kuoli ja äiti jakoi hallitusvallan ruhtinaiden kanssa. Äiti kuoli kuitenkin jo 1537 ja Iivana jäi yksin vailla tukea tai varmaa tulevaisuutta. Hänen lapsuusvuotensa ovat täynnä epävarmuutta, ruhtinaiden valtataisteluja, väheksyntää, pelkoa. Iivanan oma henki oli vaarassa niin kauan kuin ruhtinaat taistelivat keskenään vallasta. Kukaan ei kuunnellut lasta, eikä välittänyt hänen asemastaan. Ristiriitojen tiimellyksessä livanan imettäjäkin heitettiin vankilaan ja Iivanan orpous lisääntyi. Voimakas Suiskien suku hallitsi jonkun aikaa pajareita kunnes Iivana 13-vuotiaana otti ensi kerran ohjat käsiinsä tuomiten Andrei Suiskin ja toruen pajareita (venäläistä aatelistoa). Iivanan oli pakko kasvaa äkkiä aikuiseksi selvitäkseen hengissä.

Hän sai kruunun vuonna1547 ja pian hän meni jo naimisiin ensimmäisen kerran. Avioliitosta syntynyt poika kuoli kuitenkin jo 1553, vaimo 1560. Iivanan tunne-elämä muuttui aidon rakkauden katoamisen myötä, hänestä tuli julma, kostonhaluinen ja avoimesti vihaa täynnä oleva hallitsija. Mielivalta ylimyksiä vastaan kiihtyi ja samanaikaisesti Iivanan hurja sukupuolisuuden, irstailun ja toisaalta pyhyyden ja hurskauden sekasotku vahvistui. Tserkessiprinsessan kanssa solmittu liitto 21.8.1561 ei paikannut Iivanan sielua. vuosi 1563 on Iivanalle kuoleman vuosi; ensin kuoli poika avioliitosta, veli Juri heti perään ja vielä metropoliitta Makarios, Iivanan moraalinen vastustaja. Vuonna 1565 Iivana uhkasi luopua kruunusta, vetäytyi pois, mutta hänet kutsuttiin takaisin. Veriset puhdistusorgiat jatkuivat kautta hänen elämänsä, samoin hänen ristiriitansa sisäisesti. Hän meni naimisiin vielä kahdesti, 1571 ja 1572, mutta ei löytänyt vaimoistaan eikä rakastajattaristaan lohtua. )

POLITIIKKA: Tsaariksi tultuaan 1547, nuori Iivana alisti ylimykset, pajarit mielivaltansa alle ja säästi nämä keskinäisiltä valtataisteluilta. Iivana oli keskittävä hallitsija, joka halusi luoda Moskovan suuriruhtinaskunnan ympärille voimakkaan ja yhtenäisen valtion. Hän otti paikallisilta ylimyksiltä verotus hallinto ja juridiset oikeudet pois ja loi keskusjohtoisen hallinnon. Hän loi mahdollisuuden myös alhaista syntyperää oleville ihmisille edetä hallinnossa ja näin kavensi ylimysten oikeuksia. Hän muodosti aatelisista, kauppiaista ja talonpojista omat luokkansa ja määräsi näille velvoitteet. Iivana tarvitsi maata omistavien aatelisten tukea ja antoi näiden ryövätä itselleen maaorjia ja maita, mutta ryöväsi puolestaan itse aatelisia. Ulkopoliitikkona Iivana jouti tekemisiin tataarien hyökkäysten kanssa. Hänen aloitteestaan Kazan vallattiin Moskovan alaisuuteen ja venäläistettiin 1550-52. Liivinmaan vuoro oli 1558. Tataarit nousivat uudelleen ja polttivat Moskovan 24.5.1571. Iivana, joka ei mielellään riskeerannut henkeään, pakeni hyvissä ajoin. Iivanan kauaskantoisin saavutus oli Siperian alueiden liittäminen Moskovan alle. Kasakkapäällikkö Jermak eteni Siperiassa kauas ja asutus seurasi perässä. livana sai kunnian Siperian alueiden alistamisesta. Novgorodin kaupungin niskuroidessa (1570) livana kosti julmasti ja johti itse kaupungin polttamista ja noin tuhannen ihmisen teurastamista. Sisäpolitiikassa livana oli alkeellisten mutta suorien menetelmien ystävä. Hän saattoi mestauttaa tai mestata itse kenet mieli ja hän hävitti kokonaisia sukuja arvellen niiden olevan tiellä. livanalla oli kykyä ovelaan diplomatiaan ja etujen hankkimiseen välistävetojen avulla. Hän antoi lupauksia, joita ei aikonut pitää muuten kuin pakon edessä. Perimyksen kannalta hänen suosikkipoikansa Ivanin tappaminen vahingossa (1581) oli äärimmäinen teko. Poika oli kaikessa isänsä kaltainen.

LUONNE: Iivana kasvoi äärimmäisen epäsuotuisissa olosuhteissa vanhempansa menetettyään. Pelon, epävarmuuden, juonittelujen ja väkivallan keskellä hän ei oppinut luottamaan kehenkään ja tämä ilmeni kautta hänen elämänsä. Hän ansaitsi lisänimensä Julma. Hän oli pystyvyytensä lisäksi mielivaltainen, tyrannimainen, hyvin ristiriitainen ja hillitön. Hänessä oli aitoa mystistä ja hurskasta uskonnollisuutta, mutta vielä enemmän irstautta, taipumusta ihmiselämän halveksintaan ja täydellistä kyvyttömyyttä nähdä asioita muuten kuin omasta näkökulmastaan. Hän oli jakautunut luonne, jossa alistuminen Jumalalle toimi kulissina ja todellinen Jumala oli hänen megalomaaninen minänsä, joka vaati kunnioitusta, alistumista kaikilta. Iivanan kaksinaisuus toimi mm. niin että hän saattoi aamulla kiirehtiä kirkkoon rukoilemaan ja iltapäivän hän vietti hakkaamalla päitä poikki julkisesti torilla. Samalla hänen sukupuolisuudessaan oli annos sadismia ja kiihkoa. Hän epäili kaikkia, loi paranoidisen minä-maailman, jossa ei ollut aitoa, lämmintä säiettä sitten 1:n vaimonsa kuoleman. Veri, sukupuolisuus ja sadismi viihtyivät yhdessä hänen luonteensa kulmakivinä. Tekopyhyys ja ovela primitiivinen juonittelunhalu täydentävät hänen kuvaansa negatiiviseksi. Iivana oli kuitenkin hyvä organisaattori, hallitsija, joka loi uutta ykseyttä vaikka verisin keinoin. Hän oli hyvä puhumaan ja huumaantui omista yliampuvista sanoistaan.

FYSIIKKA: livana oli nuorena hoikka, jopa laiha. Kasvot olivat pitkänomaiset, silmät oveluutta ja itsepäisyyttä kielivät, nenä pitkä, kaareva kotkannenä. Hiukset lähtivät varhain ohimoilta ja olivat kähärät. Vanhemmiten hänessä sanotaan olleen paksun ihrakerroksen. Iivanan elämäntyyli ei saisi terveysintoilijoiden hyväksyntää, hän söi ja joi tolkuttomasti milloin mieli teki, päivällä, illalla, öisin. Kasvot muuttuivat kuluneiksi ja väsyneiksi jo alle 40-vuotiaana. Maaliskuussa 1553 hän sairastui keuhkokuumeeseen ja hänen oletettiin kuolevan. Iivana säästyi rutolta, joka vieraili Moskovassa usein. Kuoleman lähestyessä hän yritti sovittaa elämäänsä, vapautti vankeja, pyyteli anteeksi syntejään, palautti riistämiään virkoja. Hän kuoli halvaukseen tai sydämen toimintahäiriöön päivänä, jonka astrologit olivat ennustaneet jäävän Iivanan viimeiseksi.

Katso karttaa alhaalla.

Tämäkö hillitön mielipuoli oli Vesimies-nousuinen! Kyllä, jälkeen jääneen tiedon mukaan, sitä hän oli. Mitä Vesimiestä hänestä löytyi? Hän yhdisti hajanaisen valtakuntansa osa-alueet toisiinsa ja loi niin ollen eräänlaisen liittovaltion. Se on aito vesimiesmäinen teko. Eihän se nousumerkkikään yksin persoonasta vastaa. Selvää on että kellonajassa voi olla huomauttamista. Kala-nousuinen hän ei ainakaan ollut, mutta Kauris-nousu kävisi enemmän päinsä. Siellä on diktaattorien oma planeetta, Pluto. Mutta luultavasti pitää tulla toimeen Vesimies-nousulla. Pluto muodostaa 12.huoneeseen voimakkaan oman varauksensa, alitajunta on plutoninen täynnä äärimmäisyyksiä ja mahdollisia häiriintymisen aiheita, Iivana eli ympäristössä, joka houkutteli esiin vainoharhaisuutta, väkivaltaisuutta ja epäluuloisuutta muita ihmisiä, etenkin mahdollisia vallan anastajia kohtaan. Elämä oli epävarmaa, niin alamaisille kuin hallitsijoille. Iivana oli vallassa vain kahdeksan vuotta, ja ne olivat verisiä vuosia.

Moniin muihin Venäjän hallitsijoihin verrattuna Iivana oli tarmokas ja aikaansaapa. Hän hallitsi kuitenkin oikukkaasti, teloitti liikaa ihmisiä joten ympärille kertyi pelon ja väkinäisyyden ilmapiiri. Saturnus neliöi sekä Auringon että Marsin. Siinä on klassinen sadistinen komponentti hänestä. Hän nautti veren vuodatuksesta, se kiihdytti häntä, ehkä antoi jonkinlaisen hurmion tunteen. Mars/Aurinko neliö Saturnus on myös paras viite siitä että hän tappoi oman poikansa. Onko suurempaa tragediaa kuin surmata oma verisukulainen? Mars ja Aurinko ovat puolitoistaneliössä (135) Plutoon, joka on aspektina usein kartoilla, joiden omistaja menee yli rajan ja voi hävittää paljon kohuttomuudessaan.

Vaa’assa on kolme planeettaa, eikö hän ollut kaunosielu lainkaan? Kaikki hallitsijat keräävät kauniita, kalliita esineitä, myös Iivana omisti niitä runsaasti. Ortodoksiseen uskontoon liittyviä esineitä, maalauksia, veistoksia ja ylellisyysesineitä oli yllin kyllin. Uranus neliöi Venuksen ja Jupiterin, joka toi hänen elämäänsä toki paljon ihmisiä, naisia myös, mutta Iivana oli raaka ja irstas mies Vaa’asta huolimatta. Kuu Vaa’assa on kolmiossa Saturnukseen. Se osoittaa perimälinjaa koska Saturnus on IC:llä. Kartalla on Neptunus varsin yksin, vain kuusio Plutoon syntyy. Neptunuksen pehmentävä ja hienostava vaikutus ei siten päässyt muokkaamaan hänen sisäistä elämäänsä. Erillinen on myös peräytyvä Merkurius Leijonan viimeisessä asteessa. Sillä on kuusio Uranukseen merkkirajan yli ja puolineliö (45) Kuuhun.

Mutta kartan erikoisuus on se että Pluto tekee 135 astetta kuten mainittu Aurinkoon ja Marsiin ja saman kulman Saturnukseen, joten Saturnuksen neliö Aurinko/Marsiin täydentää kuvion kokonaiseksi. Tällä kuviolla ei ole nimeä ja se on hyvin harvinainen. Siinä missä suurkolmio on ylen harmoninen, tämä kuvio on tyypillinen henkilölle, jonka on vaikea pidätellä itseään, pysyä kuosissa, housuissaan, se läikkyy ja vuotaa omasta maljastaan yli. Jos planeetat ovat vielä kovia (kuten tässä), todennäköisyys kasvaa siihen suuntaan että ihmisellä on vakavia mielenterveyden tai kehollisia ongelmia, jotka tekevät normaalin elämän vaikeaksi tai mahdottomaksi.

Huomaa kuvion kärki, Pluto 12.huoneessa…persoonallisia ja kollektiivisia riivajaisia. Kuin suoraan Dostojevskin romaaneista.

Iivanan kartta antaa jälleen hyvän vinkin siitä miten kartasta pitäisi löytää ne vahvimmat tekijät. Miksi Aurinko/Mars neliö Saturnus ja Pluton 135 asteen aspektien esiin nostamat demonit voittivat niin selvästi kamppailun sielusta eikä pehmeillä Kuu/Venus/Jupiter -konjunktioilla ollut varsinkaan hänen elämänsä loppupuolella mitään sananvaltaa.

Raimo Nikula, 22.1.2022

Takaisin arkistoon