FOLOS JA NESSOS - KENTAURIPERHETTÄ


UUSIEN PLANEETTOJEN METSÄSTYS

on jatkunut satoja vuosia. Tällä vuosituhannella löydettiin Pluto (1930), tuhansia asteroideja ja planeettojen kuita on lisätty taivaalliseen inventaarioon. Aurinkokunnan rajaseuduista on käyty polemiikkia. Nykyvaiheessa keskustelua johti Gerard Kuiperin uusi näkemys, jonka mukaan aurinkokunta ei lopu äkkijyrkästi Neptunuksen ja Pluton kiertoradoille, vaan jatkuu laajana vyöhykkeenä niiden tuolle puolen. Tähän vyöhön on pakkautunut planeettojen muovaamisvaiheesta yli jäänyttä materiaa. Kuiperin vyöhykkeen materian kiinteys on niin alhainen, että aineksesta ei voi muodostua uusia planeettoja, mutta kylläkin asteroidien kaltaisia kiertolaisia. Kuiperin vyöhykkeen lämpötila on hyvin alhainen ja siksi materian koostumus siellä on lähinnä jäätä ja jäätyneitä kaasuja.

Keskustelu siitä, kuinka lyhytjaksoiset komeetat syntyivät, jatkui. Useat kannattivat "hyppäys" -teoriaa, mutta erimielisyyttäkin oli ilmassa. Kuiperin teorian kannatus on vain noussut viime vuosikymmeninä. Jotkut havainnot tukevat sitä myös. Jane X Luu työtovereineen ryhtyi kuvaamaan tähtitaivasta apunaan sähköjännitettä synnyttävä laite, joka kiinnittettiin suureen kaukoputkeen Hawaijilla. Tarkkailun tuoksena he löysivät vähäisen kohteen taivaalta, joka tuntui liikkuvan minimaalisesti. Tämä tapahtui 30.8.1992 ja taivaankappale sai tylsän tieteellisen nimen komeetta 5145, työnimenä Folos. Seuraava kiertolainen löytyi maaliskuussa 1993. Nykyään (2015) sitten uusien taivaankappaleiden löydösten määrä on yli 300. Suurin osa näistä on vielä nimeämättä. Nimettyjä on vain noin 40.

Kuiperin vyöhykkeen taivaankappaleet jaettiin useampaan luokkaan. Yksi luokka on kentaurit, johon Folos kuuluu. Arveltiin, että kentaurien kaltaiset taivaankappaleet voisivat olla niitä, jotka voivat joutua osaksi aurinkokunnan järjestelmää painovoimakentässä tapahtuvien nykäysten ansiosta. Jotkut arvelevat, että kentaurit olisivat "välivaiheen" kiertolaisia, jotka pitkien aikavälien kuluessa siirtyvät yhä keskitetyimmille radoille aurinkokunnan jäseniksi. Nyt niiden radat ovat erittäin soikioita, elliptisiä

Astrologian kannalta jokainen uusi aurikokunnan jäsen tuo mukanaan oman jännityksensä ja myös ongelmansa. Kuinka planeettojen ja muiden taivaan vaeltajien symboliikka syntyy? Onko se sattuman sanelema juttu? Antaako joku mielivaltaisesti nimen ja astrologit ryhtyvät tulkitsemaan nimen ja mytologisen taustan perusteella jokaista uutta kiertolaista? Klassiset planeetat (Merkuriuksesta Saturnukseen) kantavat klassisia jumalten nimiä, jotka tulevat kaukaa kreikan ja rooman mytologiasta. Uranusta kutsuttiin aluksi löytäjänsä mukaan nimellä Herschel, sitten sitä kutsuttiin Englnanin kuninkaan Yrjön kunniaksi (George), kunnes tarve saada Uranus mukaan mytologiseen perheeseen yllätti. Neptunus nimettiin pian löytämisensä jälkeen. Pluton nimeäminen on kaikkein dramaattisin: 12-vuotias koulutyttö ehdotti julistettuun kilpailuun Pluto-nimeä, joksi uusi lapsi sitten kastettiin. Vuoden 1992 punertava jäinen taivaankappale sai kentaurin nimen, Folos (englanniksi Pholus). Uusi kiertolainen löydettiin 1993, ja se nimettiin Nessokseksi (englanniksi Nessus) astrologien aloitteesta. Useat astrologit "tunsivat", että taivaankappaleen nimeksi sopisi Nessos. Yhteistyön avulla ehdotus lähetettiin Brian Marsdenille, joka vastaa tähtitieteen puolesta uusien taivaankappaleiden nimeämisestä. Mytologiasta tunnetaan kaikkiaan 84 kentaurin nimet, hän hyväksyi näiden joukosta nimen Nessos. Tämä tapahtui 22.4.1997. Nyt meillä on siis astrologien aloitteesta nimetty miniplaneetta juhlistamassa astrologian turmiollista valtaa tässä ajassa.

FOLOS JA NESSOS - KENTAURIEN SUKUA

Uusia pieniä kiertolaisia on siis löydetty kymmeniä. Näistä mielenkiintoisimmat ovat juuri Folos ja Nessos. Ne ovat molemmat kentauriperheen jäseniä; pieniä, jä ätyneiden kaasujen ja jään ympäröimiä taivaankappaleita. Niiden kiertoradat ovat Kheironin kaltaiset; elliptisyys on suuri ja siksi ne kiertävät eläinradan varsin epätasaisella vauhdilla. Foloksen kiertoaika auringon ympäri on 122 vuotta ja Nessoksen 91.6 vuotta. Foloksen rata liikkuu karkeasti ottaen Pluton ja Saturnuksen ratojen välissä ja Nessoksen Neptunuksen ja Saturnuksen välissä. Tällä voi katsoa olevan tulkinnallista merkitystä niin, että Nessoksen teemaan liittyy Saturnus/Neptunus –kaltaisia kehityskulkuja ja Foloksen teemaan Saturnuksen ja Pluton kaltaisia ilmiöitä.

Seuraavassa taulukossa on Foloksen ja Nessoksen ratatiedot niille, joita asia kiinnostaa.

RATATIEDOT
FOLOS
NESSOS
mean anom. (keskianomalia)
26.90
19.00
au (keskietäisyys)
20.2169
24.545
perih.(perihelin suunta)
354.4879
170.70375
noususolmu
119.39956
31.37071
inkl. (kaltevuus ekliptikaa vasten
24.70018
15.64989
eks.(radan epäkeskisyys)
00.571465
00.5202089
mag. (kirkkausluokka) noin
18.00
20.00


MYTOLOGIA

Folos ja Nessos olivat Kreikan mytologiassa kentaureja. Kheironin ohella ne ovatkin ainoat kentaurit, jotka mainitaan yleisissä mytologisissa teoksissa. Muilla kentaureilla, joita mainitaan nimeltä yhteensä 84, on hyvin vähän tekemistä tärkeissä myyttisissä kertomuksissa. Kheiron oli kentaureista viisain ja kunnioitetuin. Yleensähän kentaurit olivat ihmisen ja eläimen välimuotona barbaarimaisia, sivistymättömiä raakalaisia, jotka nauttivat ennenkaikkea juomingeista, väkivallasta, ryöstelyistä ja harhailusta pitkin ja poikin Peloksen vuoren maisemia.

Nessos mainitaan mytologiassa lähinnä Herakleen elämän yhteydessä. Herakleen ryöstettyä kuninkaantyttären Deineiran, hän pakeni tämän kansssa ja tuli virran äärelle. Sen luona he tapasivat kentauri Nessoksen, joka lupasi kantaa Deineiran joen yli. Päästyään joen yli, Nessos kaappasi Deineiran selkäänsä ja oli aikeissa ryöstää tämän, kun Herakles ampui Nessoksen nuolellaan. Ennen kuolemaansa Nessos sanoi Deineiralle, että hänen verensä sisälsi ainetta, joka herättää vastustamattoman rakkauden siinä, jota veri koskettaa. Myöhemmin Deineira menettää Herakeleen rakkauden Iolelle. Deineira lähetti hänelle vaatekappaleen, jossa oli Nessoksen verta. Jouduttuaan veren kanssa tekemisiin, Herakles tunsi polttoa ruumiissaan. Hän tajusi, että hänellä ei olisi toivoa selvitä hengissä myrkyn vaikutuksesta. Hän kiipesi korkealla huipulle, rakensi rovion ja aikoi heittäytyä sen päälle ja sytyttää rovion. Mutta Zeus puuttui peliin ja nosti Herakleen kuolemattomien jumalien joukkoon hänen sankaritekojensa tähden. Nessos oli pettänyt Deineiran ja kosti myrkytetyn vaatteen kautta Herakleelle. Sankarin on myös kohdattava kuolevaisuutensa vaikka näyttää siltä, että hän on sen voittanut. Nessokseen liittyy siten rakkauden petoksen teema.

Foloksen tapaamme myös Herakleen yhteydessä. Erään myytin version mukaan Herakles matkallaan tapasi kentauri Foloksen, joka tarjosi hänelle vieraanvaraisesti ruokaa. Juomaa hän ei tarjonnut vaikka hänellä oli ruukullinen viiniä, mutta se oli tarkoitettu kaikille kentaureille yhteisesti. Herakles ei tästä piitannut, vaan joi viinin pohjanmaan kautta. Viinalle persot kentaurit haistoivat viininhöyryt ja tulivat paikalla hyökäten armottomasti Foloksen kimppuun. Herakles ampui muutamia kentaureja Hydran myrkkyyn kasteluilla nuolilla. Folos yritti vetää myrkkynuolta pois erään toverinsa haavasta, mutta raapaisi samalla itselleen kuolettavan haavan. Herakles ajoi koko lauman tiehensä, joka pakeni johtajansa, Kheironin luokse. Kheironin ei onnistunut puhua raivostunutta Herkaklesta rauhalliseksi, vaan Herakles haavoitti häntäkin myrkkkynuolella. Kheironin tuskat olivat sietämättömät ja hän luopui kuolemattomuudestaan ja heitti henkensä. Herakles tuli tästä villiksi ja tappoi kaikki kentaurit. Tässä kertomuksessa teemana voidaan nähdä kentaurien joukkoitsekkyyden aiheuttama tragedia. Se voidaan määritellä haluksi eriytyä massasta jotta oma sankari-minä (Herakles) voisi kasvaa täyteen mittaansa. Uhraus-teema toistuu kaikissa kolmen kentaurin (Kheiron-Folos-Nessos) tarinoissa.

Saadut kokemukset osoittavat suuntaa tulkinnoille. Folos on usein tekemisissä seksin kanssa. Seksiin liittyvät houkutukset, traumat, loukkaukset, intohimon syvyydet sekä terveissä että vääristyneissä muodoissaan ilmenee sen kautta, mutta ei yksiselitteisesti. Nessos myös ohjaa käyttäytymistä uusia kokemuksia kohti ihmissuhteissa ja voi avata uteliaisuuttaan tai ilkikurisuuttaan uusien kokemusten ovia - ja jäädä kokemuksiin kiinni. Tarujen kentaurit saivat innoituksensa hyviin ja pahoihin tekoihinsa viinistä, mutta nykyään voi sanoa että Foloksen ja Nessoksen inspiraatio voi tulla myös erilaisista addiktioista. Addiktioita on paljon, mistä tahansa voi tulla sairaalloisen riippuvaiseksi niin että ilman jotain kiihoketta ei voi elää. Alkoholi ja huumeet ovat tavallisimmat addiktioita aiheuttavat aineet, mutta myös seksiriippuvuudet ovat tavallisia.

Luonnollisesti puhtaiden mytologisten teemojen lisäksi kentauriperheen pikkuplaneettojen merkitys voi olla laajempi. On ehdotettu samoin kuin Kheironin kohdalla, että kentaurit vastaavat ihmisen kasvusta kipeiden, omakohtaisten kokemusten kautta kohti suurempaa ihmisyyttä. Kenturien luonne eläimen ja ihmisen sekamuotona viittaa siihen, että kentaurit voivat kallistua joko estottomaan ja usein tuhoavaan vaistojen kapinaan egon hallintaa vastaan, jolloin käyttäytymisessä on tietty karkea, sopeutumaton tai ylimaskuliininen piirre. Toinen vaihtoehto on kasvu kohti korkeampia minän tarpeita, jolloin kentaurit antavat tukea omaamansa suoran luonnonviisauden ja ”ruumiin viisauden” kautta.

Mutta tärkeintä astrologiassa on pitää silmät ja aistit auki ja koota rauhassa omakohtaisia kokemuksia kentaurien merkityksestä omalla ja muiden ihmisten kartoilla. Siksi toivonkin, että kerrot kokemuksistasi eteenpäin sähköpostitse: raimo.nikula@netti.fi. Kaikki havainnot ja ideat ovat tervetulleita. Foloksen, Nessoksen ja muiden uusien pienten planetoidien sijainnin saat selville http://serennu.com/astrology/ephemeris.php

Alla lista uusista, nimetyistä taivaankappaleista, kentaureista, SDO'sta, CBO'sta ja Kuiperin vyöhykkeen ja Oortin pilven kaukaisista vaeltajista. Sijainti trooppisella eläinradalla 17.6.2015. Lisää tietoa näistä saat Kirsti Melton sivuilta: http://www.kirstimelto.fi/

Happy hunting,



Takaisin arkistoon