TRANSAKTIOANALYYTTINEN KOLMIKANTA ASTROLOGIASSA

 


Astrologia on notkea väline, se voi löytää sopivia käsitteitä ja välineistöä usealta taholta alistumatta kuitenkaan totaalisesti minkään oppijärjestelmän palvelijaksi. Tällainen käsitteiden järjestelmä on transaktioanalyysi, joka perustuu löyhästi Sigmund Freudin luomaan psykoanalyyttiseen teoriaan. Transaktionalyysin pelinappuloita on kolme ja tämä kolmikantainen dynamiikka perusmallia mukaillen näyttää tältä:

S - Vanhempi – superego, joka syntyy vanhempien ja ympäristön vaikutuksesta pyrkien hallitsemaan normeilla, säännöillä ja moraalisilla käsityksillä sitä, mikä on oikein ja väärin, hyvää ja huonoa, mikä toivottavaa ja mikä vähemmän toivottavaa käyttäytymistä. Vanhemman toiminnan taso on arvojen alueella.

s - Aikuinen - ego, joka joutuu välikäteen Lapsen ja Vanhemman väliin edustaen tervettä itsetuntoa, itseluottamusta, kykyä hallita omaa elämää itsenäisesti ja riippumattomasti. Aikuinen kertoo miten elämässä luodaan aito vuorovaikutussuhde toiseen ihmiseen ja yhteiskuntaan, mitä ihmisen pitää tietää itsestään jotta realistinen itsekuva syntyisi. Aikuisen toiminnan taso on järjen alueella.

a - Lapsi - lapsiminä, ID, eli vaistomainen, tiedostamattomista impulsseista syntyvien tarpeiden ja halujen kimppu, joka ei tunnista vielä egon rajoja, ja joka voivat sekä elävöittää persoonallisuutta että tuoda siihen maagista ja karismaattista elämyksellisyyttä mutta myös egon kannalta vastuuttomuutta ja keskenjäämistä. Lapsen pahin vastavoima on Vanhempi, joka liian voimakkaana typistää ja kastroi Lapsi-minän oikeutetukin vaatimukset. Lapsen toiminnan taso on tunteiden alueella.

Näiden yksinkertaisten ideoiden pohjalla häämöttää yhä Freudin hahmo. Eric Berne, (1910-1970) transaktioanalyysin kanadalais-amerikkalainen isä, luokitteli käyttäytymisen kuuluvan aina kolmeen "ego-tilaan", Vanhempaan, Aikuiseen ja Lapseen. Jokainen ihminen seuraa omaa käsikirjoitustaan, jossa nämä ego-tilat ja niiden suhde toisiinsa toimivat skriptin pohjana. Kun ihmisellä on ongelmia, Berne sanoi, että silloin hän pelaa "pelejä", joissa patologiset kuviot nousevat egotilojen vääristymistä esiin. Transaktioanalyysi hedelmällisin alue on sosiaalisten suhteiden, ihmiskontaktien parissa, jonne Eric Berne itse keskitti analyysinsä kärkeä. Silti transaktioanalyysi tarjoaa myös työkaluja myös ihmisen sisäkohtaiseen ymmärtämiseen.

Näitä perusasioita on sovellettu myös astrologiaan. Mm. Juhani Nummelan Astrologian käsikirjassa on lyhyt luku tästä. Yksinkertainen malli seuraa yllä olevaa kaavaa, eli ota oman karttasi Saturnus, sen pääaspektit planeettoihin ja akseleihin, tee samoin Auringolle ja Kuulle – ja heureka, aloita transaktioanalyysi, avaa vastaanotto, kirjaudu ALV-velvolliseksi.

Pureutukaamme Whitney Houstonin (ks. Karttaliite) tapaukseen. Nainen on musta, laulaa paatoksella, on menestynyt, käyttää kokaa –ilman colaa, on terveysongelmia - sekä mielen että fysiikan alueella.

S p s, p g, t G, r a, r j, r 3 = Vanhempi

s q g, p S, t G, u a, u j, u 3 = Aikuinen

a q j, u s, u g, u 3, r S, i F = Lapsi

Katsotaan tilannetta lyhyesti. Heti näkee, että Kuu on mitä parhaiten sijoittunut aspektiensa puolesta, kolmiota, kuusioita, pehmeitä aspekteja.

 

Aurinko ja Saturnus ovat vastakkain ja tekevät samat aspektit muihinkin planeettoihin. Kun esim. egotila Vanhempi ja egotila Aikuinen ovat keskenään konjunktiossa, sanotaan sitä "tartunnaksi" koska Aikuinen minä joutuu kasvamaan ehtojen alla, jossa Vanhempi jatkuvasti puuttuu elämänkulkuun ja "tunkeutuu" Aikuisen minän autonomiaan. Whitneyn kohdalla Aurinko/Saturnus oppositio ei ole suora "tartunta" vaan epäsuora, koska kyse on vastakkain olevista planeetoista.

Ensi silmäys jo osoittaa, että kyse on klassisesta tapauksesta: itsetunnon heikkoudesta. Sen juurena on Aurinko/Saturnus oppositio, joka voi merkitä kasvua aikuiseksi, jossa vanhemmat kirjaimellisesti joko puuttuivat liikaa lapsen kasvuun antaen omat norminsa, sääntönsä ja pakotteensa lapsen koettavaksi kysymättä tältä lupaa tai vastakkaisessa tapauksessa vanhemmat ovat kyvyttömiä, tehottomia tai totaalisesti poissaolevia kasvattamaan lasta luontevalla tavalla. Aurinko/Saturnushan voi puhtaasti astrologisesti ajatellen merkitä Egon kehitystä, jossa on voimakas ristiriita Isä-hahmon kanssa, jonka auktoriteetti on musertava aluksi, sitten sitä vastaan kapinoidaan, kehitetään kompensaationa hirvittävää kunnianhimoa ja tullaan "toiseksi isäksi", alistutaan Isän arvoille ja elämänmallille ruveten matkimaan ja tukemaan sitä (esim. ammattisuoritusten kautta tms.) tai käännytään totaalisesti Isää vastaan tehden elämän hänelle helvetiksi. Mutta alkuperäinen kokemus lienee se, että Isä ei hyväksy minua, Isä hylkää, Isä on pelottava, kaukainen, läpitunkematon, ei henkilökohtaisesti "saavutettavissa".

Kuu on vapaa häiriöistä: yhtymä Jupiteriin ja pehmeät aspektit muuten kertoo lapsi-minän voivan hyvin ja ilmaisevan itseään vapaasti, spontaanisti ja laajalla skaalalla. Ainoa hillitympi aspekti on kuusio Saturnukseen. Tunne-elämä ei Whitneyllä sinänsä ole ongelma.

Aikuinen ja Vanhempi egotila oppositiossa on SE ongelma. Oppositio purkautuu neliöillä Neptunukseen, joka Skorpionissa ja 8.huoneessa osoittaa Aikuinen/Vanhempi konfliktin syöpyvän osaksi alitajuista, itsetuhoista käyttäytymistä (8.huone/Skorpioni). Minän vaikeimmissa ristiriidoissa kuolema on kuitenkin aina läsnäoleva "viimeinen pakopaikka". Kun Neptunuksen kotimerkki, Kalat nousee, voi ajatella, että "toiminnallinen minä" (AS) turvautuu helposti aistielämyksiin, jotka auttavat sietämään sisäisiä ristiriitoja ja alentavat jännitteitä. Näin syntyy riippuvuutta alkoholista ja huumeista. Huomaa myös askendentin lähellä Kheiron, "kipupiste", kuolevaisen minän tapa tunnistaa oma kuolevaisen olemuksen asettamat rajat on läsnä persoonallisessa tietoisuudessa alati pyrkien säätelemään käyttäytymistä niin, että kivuliaat kokemukset (Kheiron) ruokkivat henkistä pyrkimystä (Kalat) päästä persoonallisessa elämässä auttamaan, lohduttamaan tai toimimaan neuvojana muille – mutta vasta omien kovien kokemusten ja egon nöyryytyksen jälkeen.

Toinen esimerkki heti perään: Armi Aavikko, joka kuoli hiljattain epämääräisten terveysongelmien ja alkoholismin roikkuessa taustalla.

Katsotaan hänen kolmikantaansa Lapsi, Aikuinen, Vanhempi:

Lapsi: auF, aug,auS,ap1

Aikuinen: sqJ, srG,

Vanhempi: Sug, Sud, SuF, Sr1

Jakautuma ei näytä kovin erikoiselta? Kuulla on kolmioita, samoin Saturnuksella. Lapsi-minä ja Vanhempi näyttävät olevan hyvinkin harmonisesti toimivia. Vain Aikuinen on vaikeuksissa koska sillä on yhtymä Plutoon ja kuusio Neptunukseen – kummatkin tietoisuuden kannalta vaikeasti sulavia planeettasymboleita. Ne korostavat yhdessä varsinkin tietoisen minän ongelmia saada yhteys alitajuiseen minään, joka asettaa kehitykselle outoja rajaehtoja ja haasteita. Aurinko/Pluto –konjunktio voidaan nähdä klassisen psykoanalyysin määrittelemässä Thanatoksen (kuolemanvietti) roolissa.

Kun Auringolla on vähän aspekteja ja nekin kohdistuvat alitajuisiiin tekijöihin, Uranukseen, Neptunukseen ja Plutoon – tai kaikkiin kolmeen yhdessä – Aikuinen minä ei helpolla saa itsetuntoaan ja luottamustaan omaan itsenäiseen elämään rakennettua. Itseluottamus voi jäädä heiveröiseksi, sitä uhkaavat monet vaarat, hyöky alitajunnasta, joutuminen pelinappulaksi muiden peleihin tai koettu sosiaalisen arvostuksen puute – joka sekin on usein heijastus oman itsearvostuksen vähäisyydestä ja itse-epäilystä.

Vielä tärkeämpää on havaita, että Kuu ja Saturnus limittyvät keskenään, niillä on kolmio ja ne ovat aspektissa samoihin tekijöihin eli ne ovat "saastuneita", ne ikään kuin "myrkyttävät" toistensa määrittelemän identiteetin alueen, tunkeutuvat väärälle reviirille ja vääristävät alkuperäisiä kasvun mahdollisuuksia. Voimakkain saastumistapaus on silloin kun Kuu, Aurinko tai Saturnus ovat konjunktiossa keskenään, mutta myös muita pääaspekteja on pidettävä lievempänä versiona samasta asiasta.

Kun Lapsi-minä koskettaa Vanhempaa, on sitä pidettävä merkkinä siitä, että Vanhempi kieltäytyy ymmärtämästä Lapsen tunnetarpeita ja pakottaa Lapsi-minän omiin jäykkiin odotuksiinsa siitä, miten Lapsen pitää käyttäytyä.

Kun tällainen yksilö saavuttaa aikuisiän, hän voi samastua joko liian vahvasti Vanhempaan, jolloin hänestä tulee ilonpilaaja, joka aina tuhoaa toisten mahdollisuuden nauttia elämästä ja iloita siitä samalla kun oma kyky luonnolliseen lapsenomaiseen elämän vastaanottamiseen on kadonnut. Hän voi asettaa rajoja ja normeja kaikille ja vahtia niiden toteutumista tai sitten hän kehittyy yksilöksi, jonka sisällä tukahtunut Lapsi valuttaa sisäistä aggressiota ympäristöön. Tilanne voi johtaa herkistyneeseen kapinallisuuteen; kaikki auktoriteetit (Vanhempi) ovat tukahdutetun Lapsi-minän kohteena tai sitten käyttäytyminen johtaa jakautumiseen: on sisäinen enkelimäinen Lapsi ja sen rinnalla demoninen olento, joka syyttää helposti muita kaikesta.

Joskus Lapsi-Vanhempi –ristisiitos näkyy niin, että ihminen käyttäytyy yllättävän päättömästi ja villisti rypien sex-drugs-rock and roll –tyyppisesti kostaen näin voimattomasti sisäiselle Vanhemmalle, joka on kehittynyt liian hallitsevaksi. Totuus luonnollisesti on, että sisäinen yhteys tähän nauttivaan Lapseen ei tässäkään tapauksessa toimi, vaan ulkoisesti villi ja vapaa elämä on sisäisesti ahdistunutta ja itsetuhoista.

Ei pidä olla kuitenkaan yksisilmäinen. Tällainen Lapsi/Vanhempi ristisiitos voi tuottaa ulkoisesti hyviä tuloksia. Se voi johtaa korostuneeseen velvollisuudentuntoon ja tarpeeseen pitää kiinni, siitä, mikä on annettu. Se voi johtaa hallittuun ja hillittyyn työteliäisyyteen ja ahkeruuteen ja tunnontarkkaan normien, ohjeiden ja sääntöjen noudattamiseen. Suomalainen esimerkki olkoon Jorma Ollila, jonka Kuu on yhtymässä Saturnukseen Neitsyessä ja Aurinko (Aikuinen) saa kontrolloivaa tukea Pluto-yhtymästä Leijonassa.

Jos Aikuinen (Aurinko) ja Vanhempi (Saturnus) ovat yhtymässä tai lievemmässä tapauksessa keskenään pääaspektissa, se tuo taas Aikuisen Vanhemman reviirille – ja päinvastoin. Silloin sisäinen tilanne voi kertoa tarpeesta olla monella tavalla Isän kaltainen. Varsinkin tytölle tämä voi olla pakollinen läksy elämässä: samastuminen Isään, isän kaltaisen Miehen löytäminen, hänen kauttaan isä-suhteen elävöityminen ja kriisin purkautuminen eroon ja uuden, isä-kiintymyksestä vapaamman elämän aloittaminen. Miehelle tilanne voi olla toisenlainen. Poika kokee Isänsä enemmän kilpailijana kuin Tytär, jolloin Aikuinen /Vanhempi –ristisidos voi toimia niin, että poika haluaa loitota Isästään niin pitkälle kuin mahdollista, tehdä tyystin eri asioita kuin Isä tai käyttäytyä kokonaan vastakkaisella tavalla kuin hän. Yleensä kasvaessaan aikuiseksi, tällainen henkilö inhoaa isänsä ennakkoluuloja, asenteita ja elintapoja.

Jos Aikuinen ja Lapsi ovat "saastuttaneet" toisensa, eli Kuu ja Aurinko ovat yhtymässä (uusikuu) tai tarkassa pääaspektissa, Lapsi-minä saa usein liian varhain kantaakseen Aikuisen ihmisen realistisia taakkoja. Aikuinen minä haluaa Lapsi-minän energioiden palvelevan oman egon kasvua suoralla tavalla jolloin Lapsi-minän vapaus ja spontaanius jää kehittymättä. Lapsi kasvaa melko kaoottisessa sisäisessä tilassa. Lapsen odotetaan käyttäytyvän kuin aikuinen, joka tilanne riistää Lasta. Luovat energiat menevät Aikuisen minätunteen itsehallinnan toteuttamiseen. Myös tässä voi olla seurauksena huono yhteys tunteisiin ja luovuuteen, jotka odottavat vuoroaan kärsivällisesti – päästäkö vai eikö esille lainkaan?

IHMISSUHTEISSA

Lapsi-Aikuinen-Vanhempi kolmikanta voi olla hyödyllinen myös parisuhteen vertailussa. Se auttaa löytämään suhteen luurangon, jonka varaan voi tehdä yleisiä päätelmiä suhteen dynamiikasta ja vuorovaikutuksen laadullisesta luonteesta.

Palatkaamme Armi Aavikkoon. Hänen ja liikemies-laulaja Ilkka Lipsasen suhteesta emme tiedä paljon, mutta työsuhde kesti 1977-1990-luvun puoleenväliin hiipuen voimakkaasti loppua kohti. Huhuja suhteen henkilökohtaisesta luonteesta on luonnollisesti myös liikkunut. Katsotaan tilannetta:

Armi Aavikko:

Lapsi: auF, aug,auS,ap1

Aikuinen: sqJ, srG,

Vanhempi: SuF, Sug, Sud, SuF, Sr1

Danny:

Lapsi: aps, apg, apG, auj, aof

Aikuinen: sqh, sqG, suF, srJ

Vanhempi: SqF, Stg

Armi Aavikon kolmijakoa käsittelimme aikaisemmin. Dannyn kolmikannassa kiinnittää huomiota heikko Vanhempi, jota vastaavat vain Saturnuksen löysä yhtymä Uranukseen ja yhä löysä (epätarkka) neliö Venukseen – siinä kaikki. Lapsi-minässä huomiota herättää Kuun kolme oppositiota. Sen sijaan Aikuinen minä näyttää nauttivan täyttä kansalaisluottamusta – Auringon aspektit kertovat vahvasta egosta ja terveestä ja kasvuvoimaisesta itsetunnosta. Tosin tätä rintamaa sävyttää aspektit egon yksinkertaista itsetuntemusta hämääviin Uranukseen, Neptunukseen ja Plutoon.

Jos asetamme rinnakkain Armin ja Dannyn kolmikanta-analyysin, saamme seuraavan kaavion:

Vertailun selvin piirre on heti näkyvissä: suhteita henkilöstä toiseen ei synny kovin runsaasti. Dannyn Vanhempi on kuusiossa Armin Lapseen – kuusio on tarkka. Tämä kertoo tietysti siitä, että Vanhemman miehen auktoriteetti iskostuu nuoremman kumppanin Lapsi-minälle sopivasti mukautuen hänen omaan isäkuvaansa.

Lisäksi Dannyn Vanhempi on neliössä Armin Aikuiseen. Tämä vahvistaa edellistä: Armin oma ego, aikuisen ihmisen käsitys itsestä joutuu vanhemman kumppanin määritelmien ja tietoisten pyrkimysten (kuten liikemaailman tavoitteiden) kohteeksi.

Mutta myös toisinpäin suhde toimii hieman samoilla eväillä: Armin Vanhempi on neliössä Dannyn Lapseen. Tämä voi tuottaa ristiriitaisen tilanteen, jossa Armin Vanhemman auktoriteetti ja moraaliset vaatimukset pureutuvat vanhemman miehen Lapsi-minään. Ottaen huomioon, että Dannyn Lapsi-minällä on paljon oppositioita, hän on altis tunne-elämän impulsseille ja joutuu ilmeisesti suojautumaan paljon välttääkseen kiusallisia tilanteita, joita keskeneräinen Lapsi-minä voi aiheuttaa ihmissuhteissa.

Dannyn voimakas ego, Aikuinen minä, jää vailla suhteita Armin kolmikantaan. Sen voi tulkita merkitsevän tilannetta, jossa mies ei saa naiselta vahvistusta odotetulla tavalla omalle egolleen, joka voi pettyä tähän ja väistää syvempää sitoumusta naiseen.

Kokonaisuutena ottaen kolmikantojen vertailu osoittaa vähäisiä lenkkejä henkilöstä toiseen. Suhteen pohjarakenne perustasolla ei ole vahva eikä osoita helppoja, luonnollisia tai innostavia yhtymäkohtia.

TAITEILIJOITA, VIIHDYTTÄJIÄ JA KÄYTÄNNÖN MIEHIÄ

On melko turhauttavaa kysyä, millainen psyyken tasapaino on luovalla ihmisellä. Luovuutta on monenlaista ja luovien ihmisten dynamiikka hyvin erilaista. Kuitenkin yksi lähtökohta on se, että luova ihminen on Aikuisen minän tasolla voimakas, vahvasti itsetietoinen ja siten valmis esittelemään itseään, töitään ja lahjojaan. Myöskään Lapsi-minän ei pidä olla liian heikko, muuten ihminen ei tunne tarvetta luoda mitään uutta, jossa on yllätyksellinen, tunteisiin vaikuttava elementti mukana. Jos Aurinko vielä tekee aspekteja tietoisuutta laajentaviin tekijöihin Uranukseen, Neptunukseen ja Plutoon, voi tulos olla hyvin joustava, muuntautumiskykyinen ja tiedostamattomasta inspiraatiota saava minuuden rakenne.

Sellainen on Pentti Saarikoskella, jolla Aurinko (Aikuinen) on yhteydessä Neptunukseen, Uranukseen, Jupiteriin ja Marsiin. Aikuinen minä on altis suurille haasteille ja kunnianhimon toteuttamiselle, mutta myös avoimuutta tiedostamattomille tekijöille löytyy. Lapsiminä (Kuu) on yhteydessä Venukseen, siksi Naiset kiinnostivat runoilijaa pakonomaisella tavalla ja oma Lapsi-minä kaipasi vanhemman, käytännöllisen naisen tukea. Kuun aspekti Saturnukseen ja Plutoonkin osoittaa tätä. Hän ei Kuun aspekteista (Saturnus ja Pluto) ollut suinkaan niin vapaa eikä vapautunut kuin mitä imagonrakennus antoi ymmärtää. Tunne-elämän kipsiä hän mursi elämäntavoillaan, joutui boheemisen roolin valtoihin ja alkoholisoitui. Naisetkin vaihtuivat säännöllisin väliajoin, mutta ei hengästyttävään tahtiin.

Alvar Aallon Aikuinen minä (Aurinko) on myös vahva: konjunktio Venukseen, kolmiot Plutoon ja Neptunukseen sekä kuusiot Jupiteriin ja Saturnukseen tekivät hänestä sekä uutta luovan, trendikkään, myös sosiaalisesti ja ammatillisesti kilpailunhaluisen ja ekspansiivisen. Hänen Lapsi-minänsä (Kuu) on lähes yksinäinen eikä tee aspekteja. Vaikka Aallossa oli välitön, leikkisä puolensa, hänen rakenteensa on lujasti sidottu Aikuisen ja Vanhemman välisiin samoihin aspekteihin ja yhteisiin kontakteihin samoihin planeettoihin. Lapsi-minän eristyneisyys on symbolina siitä, että hänen luomuksensa arkkitehtina ja vaikkapa huonekalusuunnittelijana ovat perin aikuismaisen funktionaalisia, suoraviivaisia ja pelkistettyjä.

Käytännön ihmisen tarvemaailmassa usein Vanhempi on voimakas, joka pitää ihmistä kiinni aineellisissa systeemeissä ja reaalitason yhteiskunnallisessa, taloudellisessa tai muussa toiminnassa. Jorma Ollilan kartalla Kuulla on vain säestävä rooli, se on aspektissa Aurinkoon ja Plutoon eli Lapsi-minä ja vahva Aikuinen ovat kohdanneet ja vahvistavat toisiaan ilman suurta konfliktia. Aikuinen Minä toimii Merkurius/Aurinko/Pluto -konjunktion kautta joten se on erityisen vahva ja haluaa muokata ulkomaailmaa. Seuraus kuvioista on pakollista ahkeruutta, työteliäisyyttä ja vallankäyttöä. Tunteiden ja spontaaniuden valta jää vähäiseksi taustavoimaksi.

Josif Stalinin kolmijako tarjoaa melko poikkeuksellisen näkymän: Vanhempi (Saturnus) tekee neliön Aurinkoon ja Venukseen, kuusion Marsiin ja Plutoon. TIlanne korostaa voimakasta tarvetta saada Egon ja Vanhemman roolit yhteen ja toimia omaksuttujen periaatteiden mukaan häiäilemättömästi ja tehokkaasti (Marsin ja Pluton tuki). Diktaattoriksi tämä vaikuttaa täysin sopivalta kuviolta. Aikuinen minä (Aurinko) on suoraan sidoksissa Vanhempaan, joka määrää egolle hyvin itsetietoiset, itseriittoiset rajat ja vallan lisääntyessä tämä muuttuu mielivallaksi ja tyranniaksi. Aikuinen minä ja Vanhempi yhdessä Bernen terminologian mukaan tietää Aikuisentunkeutumista Aikuisen reviirille ja se vastaa ahdasta minän tarvetta määritellä omat rajat ja vallankäytön kautta myös kaikkien muiden rajat.

Uhrautuvan, spirituaalisesti avartuneen ihmisen kolmijako voi myös olla mielenkiintoinen ja selkeä kuten Albert Schweitzerilla. Hänen Aikuinen minänsä (Aurinko) on yhtymässä Merkuriukseen, neliössä Kuuhun, Jupiteriin ja Neptunukseen. Tämä kertoo Aikuisen minän rakentuvan sekä tiedolle että inspiroivalle näkemykselle ja empaattisuudelle. Jupiter ja Neptunus Auringon kanssa antavat runsaasti tilaa egon ideaalimuodostukselle. Schweitzerin Lapsi-minä ei ole sekään heikko, sillä on kolmio Venukseen ja Uranukseen, neliöt Merkuriukseen ja Aurinkoon. Lapsi-minä nauttii luovuudesta ja asioiden vapaasta yhdistelystä, mutta sekoittuu Aikuisen minän tarkoituksellisuuteen (neliö Aurinko).

Vanhempi (Saturnus) saa voimansa neliöstä Marsiin, Plutoon, oppositiosta Uranukseen ja kuusioista Kuuhun ja Venukseen. Tämän voi hyvin tulkita rakenteeksi, jossa Vanhemman moraaliset ja normatiiviset rajat ovat ankarat, mutta eivät lukkiutuneet ja tiettyä rajojen laajentamista ja itsekkyyden kehän avartumista voi odottaa. Koska Lapsi-minä (Kuu) ja Vanhempi (Saturnus) ovat kontaktissa keskenään, Lapsi-minän vallattomuus ja "hulluus" on karsittua ja hallittua. Se voi kertoa myös sen että kasvu tapahtui normien paineiden keskellä "vakavien" asioiden, arvojen ja päämäärien kautta.

 

Takaisin arkistoon

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Free search engine submission and placement services!